Söin pitkästä aikaa Geishaa: aivan kaamean makuista!

Aiemmin Geisha-suklaassa erottui hyvin maitosuklaa, pähkinänougat ja keksimurut. Kerroksittainen makuelämys.

Nykyään niiden maku on liian yhtenäistä mössöä ja jokin outo, makeutettu kasvirasva takertuu kitalakeen.

Vierailija kirjoitti:

Muutama vuosi enää ja jonnet ei edes muista millaista Geisha joskus oli. Näinhän esim. Tuplan kohdalla on varmaan jo käynyt. Monet varmaan kuvittelevat sen aina olleen sellaista kuraa kuin nyt jo kymmenisen vuotta.

Jep, vanha ja uusi tupla ovat käytännössä kaksi täysin eri tuotetta samalla nimellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen ostin yhden patukan: testataanpa pian kahvin kanssa. Makuraadin jäsen palaa pian kertomaan mielipiteensä.

Voi ei! Totta se on! Maku on outo, eltaantunut. En tiedä miltä palmuöljy maistuu, mutta se voisi olla juuri tämän makuinen.

Palmuöljyn huomaa lähinnä koostumuksesta- suklaa ei enää sula hitaasti vietellen kielelle eikä siitä tule sellaista paksua "töhnää" sulaessaan kuten ennen. Lisäksi kasviperäiset öljyt voivat aiheuttaa röyhtäilyä jälkikäteen- itse sain närästystä, kun erehdyin syömään Pullavaa. Sitä kun ei ole enää leivottu voilla, vaan RYPSIÖLJYLLÄ!!

En tiennyt palmuöljystä enkä lukenut tuoteselosteita, kun pari vuotta sitten luulin, että oma makeanhimoni olisi kadonnut, koska kaikki Faxerin entiset herkut olivat alkaneet maistua jotenkin oudolle.

Sitten vaihdettiin tuttujen kanssa kokemuksia, ja yllätys, etten ollutkaan yksin asian kanssa.

Myöhemmin on näkynyt palstoilla poikkeuksellisen paljon tästä aiheesta ja Fazer on saanut satoja palautteita, myös minulta.

Kaikki hyvä pilataan nykyään palmuöljyllä.

Geisha oli ennen suosikkisuklaani. Ostin sitä yhtenään, laivalta ja jouluisin ihan laatikkokaupalla. Sain sitä lahjaksikin kun olin niin sen perään.

Nyt en ole halunnut syödä sitä enää moneen vuoteen. Ei kannata, tulen vaan pahalle tuulelle. Näin sitä ilmeisesti kannattaa tuotteita uudistaa ja pilata... Tuo nykyinen saituripaskaversio on mielestäni kuluttajan aliarvioimista. Voisin maksaa vaikka tuplahinnan jos sillä saisi vastineeksi kunnollista laatua, mutta kun ei, niin en osta sitten ollenkaan, koskaan.

Luulee kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Luulee kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt yksi asia: Suurin syy palmuöljyn parjaamiseen on suurteollisuus, joka haluaa pitää kiinni yksinoikeudesta toimittaa rasvoja teollisuudelle. Mikäli rasvoina halutaan käyttää juoksevia, siemenistä valmistettuja öljyjä, pitää ne keinotekoisesti kovettaa. Tämä tehtiin aiemmin hydraamalla, mutta siitä on pitkälti luovuttu, koska siinä syntyy transrasvoja. Nykyään se on korvattu vaihtoesteröinnillä. Se on monimutkainen teollinen menetelmä, jota on vaikea toteuttaa kilpailukykyisesti pienissä puitteissa. Vaihtoesteröity rasva on hydrattujen rasvojen tavoin keinotekoisesti kovetettua luonnon vastaista rasvaa. Mikäli näistä ohuista öljyistä luovuttaisiin ja korvattaisiin sen luonnollisella tyydyttyneellä rasvalla, saataisiin aikeiseksi terveellisiä elintarvikkeita ilman haitallisia keinotekoisesti kovetettuja rasvoja. Palmuöljyn maine pyritään pitämään niin huonona, ettei kukaan uskalla siirtyä käyttämään pelkästään sitä. Se prosessi olisi niin yksinkertainen, että sitä voisivat valmistaa useammat tahot, joka vaarantaisi näiden suuryritysten monopoliasemaa. Tämä on tärkeä asia ymmästää. Mieti tarkkaan parjatessasi palmuöljyä, ettet vain olisi propagandan uhri!   

Myös eläinrasvoista saadaan kiinteää, tyydyttynyttä rasvaa. Sen käytön runsas lisääminen on kuitenkin ongelmallista. Jo nyt maatalousmaasta yli 80 % on karjatalouden kuormittamana, kun taas palmyöljyn viljelyala on 0,23 % maailman maatalousmaasta. Kumman käytön lisääminen tuntuisi helpommalta. Kookosöljyssä on myös runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja se on laadultaan hyvää. Se vaatii kuitenkin 2,2 kertaisen viljelyalan palmuöljyyn verrattuna ja sitä tuotetaan ainoastaan 3 miljoonaa tonnia. Palmuöljyä tuotetaan yli 60 miljoonaa tonnia. Muistakaa minun sanoneen, tulevaisuus on palmuöljyn. Palmuöljyllä on hyvä suutuntuma, se maistuu hyvälle ja se on ravinteikasta. Erityisen ravinteikasta on punainen palmuöljy, karoteeneineen ja tokotrienoleineen. 

Palmuöljyn takia hakataan sademetsiä.

Orangeilta on koti häviämässä ja sinä haluat että luontoa tuhotaan lisää.

Malesiassa luonnon metsää on nyt suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 1990. Yli 60 % pinta-alasta. Mikäli alueilla viljeltäisiin jotain muuta, pinta-alaa tarvittaisiin moninkertaisesti. Sademetsiä ei saa kaataa mistään syystä. Ongelmana ovat kuitenkin ne, jotka sitä tekevät. Eniten työtä on tehty palmuöljy viljelyn parantamiseksi. Miksi kukaan ei puhu kookoksen kasvatuksesta, joka vaatii 2,2 kertaa enemmän maata. Esimerkiksi soijaöljyn tuottaminen vaatii 11 kertaisen maa-alan.  Rypsin 7 kertaisen. Palmuöljyn tuottaminen on niin tehokasta, että sen viljelyn kehittäminen on huomattavasti helpompaa, kuin sen korvaaminen jollain enemmän maa-alaa vaativalla kasvilla.

Eihän ongelma ole pinta-ala, vaan se missä sen pinta-alan on pakko olla jos kasvattaa palmuja.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin Geisha-suklaassa erottui hyvin maitosuklaa, pähkinänougat ja keksimurut. Kerroksittainen makuelämys.

Keksimurut? Ei Geisha sisällä keksimuruja... :'D asiantuntijat liikkeellä. Vai johtuiskohan taas palmuöljystä?

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Luulee kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Luulee kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt yksi asia: Suurin syy palmuöljyn parjaamiseen on suurteollisuus, joka haluaa pitää kiinni yksinoikeudesta toimittaa rasvoja teollisuudelle. Mikäli rasvoina halutaan käyttää juoksevia, siemenistä valmistettuja öljyjä, pitää ne keinotekoisesti kovettaa. Tämä tehtiin aiemmin hydraamalla, mutta siitä on pitkälti luovuttu, koska siinä syntyy transrasvoja. Nykyään se on korvattu vaihtoesteröinnillä. Se on monimutkainen teollinen menetelmä, jota on vaikea toteuttaa kilpailukykyisesti pienissä puitteissa. Vaihtoesteröity rasva on hydrattujen rasvojen tavoin keinotekoisesti kovetettua luonnon vastaista rasvaa. Mikäli näistä ohuista öljyistä luovuttaisiin ja korvattaisiin sen luonnollisella tyydyttyneellä rasvalla, saataisiin aikeiseksi terveellisiä elintarvikkeita ilman haitallisia keinotekoisesti kovetettuja rasvoja. Palmuöljyn maine pyritään pitämään niin huonona, ettei kukaan uskalla siirtyä käyttämään pelkästään sitä. Se prosessi olisi niin yksinkertainen, että sitä voisivat valmistaa useammat tahot, joka vaarantaisi näiden suuryritysten monopoliasemaa. Tämä on tärkeä asia ymmästää. Mieti tarkkaan parjatessasi palmuöljyä, ettet vain olisi propagandan uhri!   

Myös eläinrasvoista saadaan kiinteää, tyydyttynyttä rasvaa. Sen käytön runsas lisääminen on kuitenkin ongelmallista. Jo nyt maatalousmaasta yli 80 % on karjatalouden kuormittamana, kun taas palmyöljyn viljelyala on 0,23 % maailman maatalousmaasta. Kumman käytön lisääminen tuntuisi helpommalta. Kookosöljyssä on myös runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja se on laadultaan hyvää. Se vaatii kuitenkin 2,2 kertaisen viljelyalan palmuöljyyn verrattuna ja sitä tuotetaan ainoastaan 3 miljoonaa tonnia. Palmuöljyä tuotetaan yli 60 miljoonaa tonnia. Muistakaa minun sanoneen, tulevaisuus on palmuöljyn. Palmuöljyllä on hyvä suutuntuma, se maistuu hyvälle ja se on ravinteikasta. Erityisen ravinteikasta on punainen palmuöljy, karoteeneineen ja tokotrienoleineen. 

Palmuöljyn takia hakataan sademetsiä.

Orangeilta on koti häviämässä ja sinä haluat että luontoa tuhotaan lisää.

Malesiassa luonnon metsää on nyt suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 1990. Yli 60 % pinta-alasta. Mikäli alueilla viljeltäisiin jotain muuta, pinta-alaa tarvittaisiin moninkertaisesti. Sademetsiä ei saa kaataa mistään syystä. Ongelmana ovat kuitenkin ne, jotka sitä tekevät. Eniten työtä on tehty palmuöljy viljelyn parantamiseksi. Miksi kukaan ei puhu kookoksen kasvatuksesta, joka vaatii 2,2 kertaa enemmän maata. Esimerkiksi soijaöljyn tuottaminen vaatii 11 kertaisen maa-alan.  Rypsin 7 kertaisen. Palmuöljyn tuottaminen on niin tehokasta, että sen viljelyn kehittäminen on huomattavasti helpompaa, kuin sen korvaaminen jollain enemmän maa-alaa vaativalla kasvilla.

Eihän ongelma ole pinta-ala, vaan se missä sen pinta-alan on pakko olla jos kasvattaa palmuja.

Sademetsiä on kaikkiaan 900 miljoonaa hehtaaria. Palmuöljyn viljelmiä on 17 miljoonaa hehtaaria, joka on 1,9 % koko alasta. Palmuöljyä suuremman uhan aiheuttaa esimerkiksi soija ja karjatalous. Vuosien 2010-2015 välisenä aikana palmuöljyn viljelmät lisääntyivät 4,4 miljoonaa hehtaaria. Samaan aikaan Amazonin alueella kaadettiin metsää soijaviljelmien alta 17 miljoonaa hehtaaria. Siis saman verran, kuin palmuviljelmien pinta-ala on kasvanut koko historiansa aikana. Malesiassa luonnonmetsien pinta-ala on nyt suunnilleen sama kuin 1990. Sademetsät ovat tärkeitä ja niitä pitää suojella. Valtaisan länsimaisen propagandan takia mihinkään muuhun ei kiinnitetä huomiota kuin öljypalmu viljelmiin. Kuitenkin esimerkiksi öljypalmun viljelmien alla oleva maaperä ei köyhdy, koska viljely on monivuotista. Toisin on laita peltoviljelyn ja esimerkiksi metsähakkuun suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama vuosi enää ja jonnet ei edes muista millaista Geisha joskus oli. Näinhän esim. Tuplan kohdalla on varmaan jo käynyt. Monet varmaan kuvittelevat sen aina olleen sellaista kuraa kuin nyt jo kymmenisen vuotta.

Jep, vanha ja uusi tupla ovat käytännössä kaksi täysin eri tuotetta samalla nimellä.

Sitten kun voitan lotossa lupaan perustaa suklaatehtaan, joka valmistaa Tuplaa ja Geishaa vanhalla reseptillä.

Lähestulkoon kaikki kotimaiset suklaapatukat ja muut suklaat ovat nykyään rasvaisia ja mauttomia. Ei niitä tosiaan tee mieli syödä, ja eipä ole tullut käytännössä moneen vuoteen enää syötyäkään.

Yritän laihduttaa, ja olen jollain kierolla tavalla tyytyväinen, että Fazer on pilannut entiset herkkusuklaansa. >:) Eipä tee mieli toiste, kun kerran erehtyy ostamaan! Meidän lähikaupassa on muuten jatkuvasti levyt ja pussipalat tarjouksessa, eivät taida oikein käydä kaupaksi...viimeksi näin euron ale-laarissa Dumleja.

Ostin Kingis-puikon monen vuoden tauon jälkeen. Ei enää tietoakaan siitä täyteläisestä suklaasydämestä. Tikku oli ehkä kerran kastettu suklaaseen. En toiste osta!

Vierailija kirjoitti:

Ostin Kingis-puikon monen vuoden tauon jälkeen. Ei enää tietoakaan siitä täyteläisestä suklaasydämestä. Tikku oli ehkä kerran kastettu suklaaseen. En toiste osta!

Sama. Se suklaasydän ei edes kiertänyt koko tikkua. Oli ainoastaan sellainen ohut ruikula tikun toisella puolella. Maku sentään oli suunnilleen entisellään, jos oikein muistan.

Vierailija kirjoitti:

Ostin Kingis-puikon monen vuoden tauon jälkeen. Ei enää tietoakaan siitä täyteläisestä suklaasydämestä. Tikku oli ehkä kerran kastettu suklaaseen. En toiste osta!

Onpa jännä.

Mun makuun nyky-Kingiksessä on liian iso suklaasydän.

Luulee kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Luulee kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Luulee kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt yksi asia: Suurin syy palmuöljyn parjaamiseen on suurteollisuus, joka haluaa pitää kiinni yksinoikeudesta toimittaa rasvoja teollisuudelle. Mikäli rasvoina halutaan käyttää juoksevia, siemenistä valmistettuja öljyjä, pitää ne keinotekoisesti kovettaa. Tämä tehtiin aiemmin hydraamalla, mutta siitä on pitkälti luovuttu, koska siinä syntyy transrasvoja. Nykyään se on korvattu vaihtoesteröinnillä. Se on monimutkainen teollinen menetelmä, jota on vaikea toteuttaa kilpailukykyisesti pienissä puitteissa. Vaihtoesteröity rasva on hydrattujen rasvojen tavoin keinotekoisesti kovetettua luonnon vastaista rasvaa. Mikäli näistä ohuista öljyistä luovuttaisiin ja korvattaisiin sen luonnollisella tyydyttyneellä rasvalla, saataisiin aikeiseksi terveellisiä elintarvikkeita ilman haitallisia keinotekoisesti kovetettuja rasvoja. Palmuöljyn maine pyritään pitämään niin huonona, ettei kukaan uskalla siirtyä käyttämään pelkästään sitä. Se prosessi olisi niin yksinkertainen, että sitä voisivat valmistaa useammat tahot, joka vaarantaisi näiden suuryritysten monopoliasemaa. Tämä on tärkeä asia ymmästää. Mieti tarkkaan parjatessasi palmuöljyä, ettet vain olisi propagandan uhri!   

Myös eläinrasvoista saadaan kiinteää, tyydyttynyttä rasvaa. Sen käytön runsas lisääminen on kuitenkin ongelmallista. Jo nyt maatalousmaasta yli 80 % on karjatalouden kuormittamana, kun taas palmyöljyn viljelyala on 0,23 % maailman maatalousmaasta. Kumman käytön lisääminen tuntuisi helpommalta. Kookosöljyssä on myös runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja se on laadultaan hyvää. Se vaatii kuitenkin 2,2 kertaisen viljelyalan palmuöljyyn verrattuna ja sitä tuotetaan ainoastaan 3 miljoonaa tonnia. Palmuöljyä tuotetaan yli 60 miljoonaa tonnia. Muistakaa minun sanoneen, tulevaisuus on palmuöljyn. Palmuöljyllä on hyvä suutuntuma, se maistuu hyvälle ja se on ravinteikasta. Erityisen ravinteikasta on punainen palmuöljy, karoteeneineen ja tokotrienoleineen. 

Palmuöljyn takia hakataan sademetsiä.

Orangeilta on koti häviämässä ja sinä haluat että luontoa tuhotaan lisää.

Malesiassa luonnon metsää on nyt suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 1990. Yli 60 % pinta-alasta. Mikäli alueilla viljeltäisiin jotain muuta, pinta-alaa tarvittaisiin moninkertaisesti. Sademetsiä ei saa kaataa mistään syystä. Ongelmana ovat kuitenkin ne, jotka sitä tekevät. Eniten työtä on tehty palmuöljy viljelyn parantamiseksi. Miksi kukaan ei puhu kookoksen kasvatuksesta, joka vaatii 2,2 kertaa enemmän maata. Esimerkiksi soijaöljyn tuottaminen vaatii 11 kertaisen maa-alan.  Rypsin 7 kertaisen. Palmuöljyn tuottaminen on niin tehokasta, että sen viljelyn kehittäminen on huomattavasti helpompaa, kuin sen korvaaminen jollain enemmän maa-alaa vaativalla kasvilla.

Eihän ongelma ole pinta-ala, vaan se missä sen pinta-alan on pakko olla jos kasvattaa palmuja.

Sademetsiä on kaikkiaan 900 miljoonaa hehtaaria. Palmuöljyn viljelmiä on 17 miljoonaa hehtaaria, joka on 1,9 % koko alasta. Palmuöljyä suuremman uhan aiheuttaa esimerkiksi soija ja karjatalous. Vuosien 2010-2015 välisenä aikana palmuöljyn viljelmät lisääntyivät 4,4 miljoonaa hehtaaria. Samaan aikaan Amazonin alueella kaadettiin metsää soijaviljelmien alta 17 miljoonaa hehtaaria. Siis saman verran, kuin palmuviljelmien pinta-ala on kasvanut koko historiansa aikana. Malesiassa luonnonmetsien pinta-ala on nyt suunnilleen sama kuin 1990. Sademetsät ovat tärkeitä ja niitä pitää suojella. Valtaisan länsimaisen propagandan takia mihinkään muuhun ei kiinnitetä huomiota kuin öljypalmu viljelmiin. Kuitenkin esimerkiksi öljypalmun viljelmien alla oleva maaperä ei köyhdy, koska viljely on monivuotista. Toisin on laita peltoviljelyn ja esimerkiksi metsähakkuun suhteen. 

Soijaa ei viljellä varsinaisesti öljyn takia, vaan se on lähinnä sivutuote. Valkuainen on tärkeämpi sadon osa.

Tietysti maaperä köyhtyy sademetsässä jos se on lateriittia, joka ei juuri pidätä ravinteita. Samoin sadon mukana poistuvat ravinteet pitää korvata. Öljypalmu viljellään usein kuitenkin raivatuilla soilla, mikä on erittäin huono asia, sillä yleensä ne polttavat sen turpeen pois. Siis hirvittävästi energiaa hukkaan ja samalla koko maa on savupeitteen alla. Hiilidioksidikin karkaa ilmakehään.

Mikseivät ne öljypalmun viljelijät ryhdy kasvattamaan kaakopapuja.

Paljon helpompaa kun ei tarvitsisi korvata suklaassa mitään, vaan olisi oikeaa suklaata.

Keksiä kanssa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin Geisha-suklaassa erottui hyvin maitosuklaa, pähkinänougat ja keksimurut. Kerroksittainen makuelämys.

Keksimurut? Ei Geisha sisällä keksimuruja... :'D asiantuntijat liikkeellä. Vai johtuiskohan taas palmuöljystä?

No mitä ne muruset sitten siellä seassa ovat jos eivät jonkinlaista keksiä? Hiekkaa????

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Luulee kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Luulee kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Luulee kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt yksi asia: Suurin syy palmuöljyn parjaamiseen on suurteollisuus, joka haluaa pitää kiinni yksinoikeudesta toimittaa rasvoja teollisuudelle. Mikäli rasvoina halutaan käyttää juoksevia, siemenistä valmistettuja öljyjä, pitää ne keinotekoisesti kovettaa. Tämä tehtiin aiemmin hydraamalla, mutta siitä on pitkälti luovuttu, koska siinä syntyy transrasvoja. Nykyään se on korvattu vaihtoesteröinnillä. Se on monimutkainen teollinen menetelmä, jota on vaikea toteuttaa kilpailukykyisesti pienissä puitteissa. Vaihtoesteröity rasva on hydrattujen rasvojen tavoin keinotekoisesti kovetettua luonnon vastaista rasvaa. Mikäli näistä ohuista öljyistä luovuttaisiin ja korvattaisiin sen luonnollisella tyydyttyneellä rasvalla, saataisiin aikeiseksi terveellisiä elintarvikkeita ilman haitallisia keinotekoisesti kovetettuja rasvoja. Palmuöljyn maine pyritään pitämään niin huonona, ettei kukaan uskalla siirtyä käyttämään pelkästään sitä. Se prosessi olisi niin yksinkertainen, että sitä voisivat valmistaa useammat tahot, joka vaarantaisi näiden suuryritysten monopoliasemaa. Tämä on tärkeä asia ymmästää. Mieti tarkkaan parjatessasi palmuöljyä, ettet vain olisi propagandan uhri!   

Myös eläinrasvoista saadaan kiinteää, tyydyttynyttä rasvaa. Sen käytön runsas lisääminen on kuitenkin ongelmallista. Jo nyt maatalousmaasta yli 80 % on karjatalouden kuormittamana, kun taas palmyöljyn viljelyala on 0,23 % maailman maatalousmaasta. Kumman käytön lisääminen tuntuisi helpommalta. Kookosöljyssä on myös runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja se on laadultaan hyvää. Se vaatii kuitenkin 2,2 kertaisen viljelyalan palmuöljyyn verrattuna ja sitä tuotetaan ainoastaan 3 miljoonaa tonnia. Palmuöljyä tuotetaan yli 60 miljoonaa tonnia. Muistakaa minun sanoneen, tulevaisuus on palmuöljyn. Palmuöljyllä on hyvä suutuntuma, se maistuu hyvälle ja se on ravinteikasta. Erityisen ravinteikasta on punainen palmuöljy, karoteeneineen ja tokotrienoleineen. 

Palmuöljyn takia hakataan sademetsiä.

Orangeilta on koti häviämässä ja sinä haluat että luontoa tuhotaan lisää.

Malesiassa luonnon metsää on nyt suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 1990. Yli 60 % pinta-alasta. Mikäli alueilla viljeltäisiin jotain muuta, pinta-alaa tarvittaisiin moninkertaisesti. Sademetsiä ei saa kaataa mistään syystä. Ongelmana ovat kuitenkin ne, jotka sitä tekevät. Eniten työtä on tehty palmuöljy viljelyn parantamiseksi. Miksi kukaan ei puhu kookoksen kasvatuksesta, joka vaatii 2,2 kertaa enemmän maata. Esimerkiksi soijaöljyn tuottaminen vaatii 11 kertaisen maa-alan.  Rypsin 7 kertaisen. Palmuöljyn tuottaminen on niin tehokasta, että sen viljelyn kehittäminen on huomattavasti helpompaa, kuin sen korvaaminen jollain enemmän maa-alaa vaativalla kasvilla.

Eihän ongelma ole pinta-ala, vaan se missä sen pinta-alan on pakko olla jos kasvattaa palmuja.

Sademetsiä on kaikkiaan 900 miljoonaa hehtaaria. Palmuöljyn viljelmiä on 17 miljoonaa hehtaaria, joka on 1,9 % koko alasta. Palmuöljyä suuremman uhan aiheuttaa esimerkiksi soija ja karjatalous. Vuosien 2010-2015 välisenä aikana palmuöljyn viljelmät lisääntyivät 4,4 miljoonaa hehtaaria. Samaan aikaan Amazonin alueella kaadettiin metsää soijaviljelmien alta 17 miljoonaa hehtaaria. Siis saman verran, kuin palmuviljelmien pinta-ala on kasvanut koko historiansa aikana. Malesiassa luonnonmetsien pinta-ala on nyt suunnilleen sama kuin 1990. Sademetsät ovat tärkeitä ja niitä pitää suojella. Valtaisan länsimaisen propagandan takia mihinkään muuhun ei kiinnitetä huomiota kuin öljypalmu viljelmiin. Kuitenkin esimerkiksi öljypalmun viljelmien alla oleva maaperä ei köyhdy, koska viljely on monivuotista. Toisin on laita peltoviljelyn ja esimerkiksi metsähakkuun suhteen. 

Soijaa ei viljellä varsinaisesti öljyn takia, vaan se on lähinnä sivutuote. Valkuainen on tärkeämpi sadon osa.

Tietysti maaperä köyhtyy sademetsässä jos se on lateriittia, joka ei juuri pidätä ravinteita. Samoin sadon mukana poistuvat ravinteet pitää korvata. Öljypalmu viljellään usein kuitenkin raivatuilla soilla, mikä on erittäin huono asia, sillä yleensä ne polttavat sen turpeen pois. Siis hirvittävästi energiaa hukkaan ja samalla koko maa on savupeitteen alla. Hiilidioksidikin karkaa ilmakehään.

Nämä turvesoille perustettavat viljelmät ovat kaikkien mielestä tuomittavaa. Sen tähden käytettävän palmuöljyn pitäisi olla sertifioitua. Mielellään RSPO sertifikaatilla. Mikäli kukaan ei suostuisi ostamaan sertifioimatonta palmuöljyä, raivaaminen soille ei enää kannattaisi. Joka tapauksessa se on jo pitkän aikaa ollut kiellettyä, myöskin Indineesiassa. Malesia vaatii kaikelle tuotannolle sertifiointia vuoteen 2019 mennessä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen Fazerin suklaita saattoi ylpeydellä kantaa myös ulkomaille lahjaksi, mutta ei enää moneen vuoteen... :(

Tämäpä se siinä harmittaa. Omalta kannaltani ihan hyvä vain, ettei suklaa maistu entiseen tahtiin.

Kiinnostaisi kyllä mahdollisuus sokkotestiin: 20 vuoden takaisella ja nykyisellä reseptillä tehty Geisha, tai joku muu suklaa. Erottaisiko niitä toisistaan? Vaikuttaako muuttunut koostumus, vai onko oma makuni vuosien myötä vain muuttunut?