Lue keskustelun säännöt.
Kesämökki ja aikuiset lapset
Meillä on ihana kesäpaikka, jossa vietämme paljon aikaa. Iso tontti myös työllistää, mutta tykkäämme puuhailla siellä kahdestaan.
Ongelmana ovat aikuiset, perheelliset lapset, jotka tulevat mökille kuin omaan kotiinsa. He ovat viettäneet siellä aikaa lapsina kuten lapsuudenkodissaan. Emme halua heitä yövierailulle kumpaankaan paikkaan. Emme tykkää siitä, että tulijat odottavat täysihoitoa eivätkä oma-aloitteisesti tartu mihinkään töihin. Grilli jää heiltä putsaamatta, tiskit tiskaamatta. Ruuat ja kahvit pitäisi tarjota monta kertaa päivässä, lämmittää saunaa aamuin illoin ja elää lapsiperheen aikataulujen mukaan. Lapsen nukkuessa talossa ei edes puhua tai katsoa televisiota.
Vasta syksyn alkaessa vapaudumme noista vierailijoista. Silloin heidän vierailuistaan muistuttaa tyhjennystä odottava huussi.
Ps. Tykkäämme lapsistamme, mutta meidän mielestämme aikuiset ihmiset eivät sovi enää saman katon alle.
Kommentit (460)
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi on ap:n kaltainen marttyyrimarisija. Kun aiemmin kävimme mökillä useamman kerran vuodessa, valitus oli selän takana juuri tuota ”ei saa rauhassa olla/eivät ole apuna” kotkotusta. Todellisuudessa anoppi ei antanut osallistua mihinkään ja jos jotakin teki, hän teki sen uusiksi. Lasten synnyttyä emme ole enää menneet mökille, vaan olemme antaneet appivanhempien olla keskenään. Nyt heillä onkin yhtä äkkiä hirveän yksinäistä, eikä huvita mökkielämä. Hah!
Jep. Sulle olisi tarjolla sellainen synnyttävän martan rooli Gilead-tyyliin. Siis anoppi voisi bondailla lastesi kanssa mökin valtiattarena ja sinä raataisit keittiössä ja imettäisit jossain kulisseissa mahdollisimman huomaamattomana. Mutta kaikki tämä toki niin, että ensisijaisesti kaikkien naisten tehtävä olisi passata miehiä, silloin kun miehet tärkeiltä mökkitouhuiltaaan saapuvat passattaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun aikuisille lapsille ei tulis mieleenkään pöllähtää mökille, lupaa kysymättä. En kyllä muistaakseni ole ikinä kieltänyt. Leikin lastenlasten kanssa paljon, mutta hoitovastuu ja ruokailut on vanhempien vastuulla.
Mulla ei ole enää vanhempia, mutta käyn joskus kutsuttuna kaverin mökillä, vaikka omakin on. Tosiasia on, että toisen valtakunnassa on joskus vähän vaikea toimia kuin omassaan. Siellä on omat systeemit, eikä emäntä oikein tykkää että asioita tehdään toisella tavalla kuin mitkä ovat hänen rutiininsa. On tullut palautetta, kun tiskivesi on lämmitetty keittiössä saunan padan sijaan, ja niin edespäin.
Omalla mökilläni en pistäisi pahakseni, jos tiskit tiskataan. Siitä en oikein piittaa, jos vierailta tulee vaatimusluonteisia "toivomuksia", esimerkiksi mitä hyvää ruokaa sopisi tänään vieraille laittaa "kun sä teet niin hyvää". Mennessäni itse vierailulle otan vähintään omiksi tarpeiksi ruuat mukaan, ja tyypillisesti teen myös muille. Vastaavaa tarjousta ei ole yleensä tullut omilta mökkivierailta, enkä ole nykyään kovin innokas vierailujen suhteen, kumpaankaan suuntaan.
Miksi et sano lapsillesi, että mökille voitte tulla, mutta kokkaatte (ja ostatte) itse ruokanne ja tiskaatte ja osallistutte mökin askareisiin.
On tuokin aika kylmää ajattelua, ettei omien lasten ja lastenlasten kanssa halua viettää aikaa. Esitättekö sitten kuitenkin kauhean sydämellisiä ja "ei tässä mitään vaivaa ole, minäpä pyöräytän kahvin kanssa piirakan"? Ja lapsenne luulevat olevansa tervetulleita vaikka he eivät ole?
Perheitä dynamiikkoineen on niin erilaisia. Lapsuuden kotiinsa ja mökille lapsemme ovat aina tervetulleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi on ap:n kaltainen marttyyrimarisija. Kun aiemmin kävimme mökillä useamman kerran vuodessa, valitus oli selän takana juuri tuota ”ei saa rauhassa olla/eivät ole apuna” kotkotusta. Todellisuudessa anoppi ei antanut osallistua mihinkään ja jos jotakin teki, hän teki sen uusiksi. Lasten synnyttyä emme ole enää menneet mökille, vaan olemme antaneet appivanhempien olla keskenään. Nyt heillä onkin yhtä äkkiä hirveän yksinäistä, eikä huvita mökkielämä. Hah!
Jep. Sulle olisi tarjolla sellainen synnyttävän martan rooli Gilead-tyyliin. Siis anoppi voisi bondailla lastesi kanssa mökin valtiattarena ja sinä raataisit keittiössä ja imettäisit jossain kulisseissa mahdollisimman huomaamattomana. Mutta kaikki tämä toki niin, että ensisijaisesti kaikkien naisten tehtävä olisi passata miehiä, silloin kun miehet tärkeiltä mökkitouhuiltaaan saapuvat passattaviksi.
Nimenomaan! 😅
Meillä loppui vanhempien luona vietetyt lomat ja juhlapyhät siihen, kun isäni tokaisi eräänä jouluna:
"Kauneimmat jouluvalot ovat lasten autojen perävalot."
Seuraavana keväänä he myivät ison lapsuudenkotini ja muuttivat pieneen asuntoon, jossa on yksi pieni vierashuone, jossa hädin tuskin mahtuu nukkumaan. Nykyään käymme heidän luonaan 2 kertaa vuodessa pakolliset vierailut. Välit eivät ole kovin lämpimät. Mutta itsepähän valitsivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä loppui vanhempien luona vietetyt lomat ja juhlapyhät siihen, kun isäni tokaisi eräänä jouluna:
"Kauneimmat jouluvalot ovat lasten autojen perävalot."
Seuraavana keväänä he myivät ison lapsuudenkotini ja muuttivat pieneen asuntoon, jossa on yksi pieni vierashuone, jossa hädin tuskin mahtuu nukkumaan. Nykyään käymme heidän luonaan 2 kertaa vuodessa pakolliset vierailut. Välit eivät ole kovin lämpimät. Mutta itsepähän valitsivat.
No todellakin. Ja hyvä että valitsivat. Omat elämät!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko itse perineet mökin vanhemmiltanne? Silloin mökki on luonnollista suvussa siirtyvää omaisuutta, johon nuorellakin polvella on moraalinen oikeutensa. Vai oletteko tyypillisiä suuren ikäpolven edustajia, jotka maksatatte rikkaat eläkepäivänne nuorempien ahdingolla? Ja laitatte kesämökitkin lihoiksi ennen kuin annatte perinnöksi?
Selvät sävelet mökin suhteen, kuka siellä viettää aikaa, tekee myös osansa töistä. Mutta ei kaikkea hyvää voi yksi sukupolvi omia ja sitten elää näistä etuoikeuksistaan pätkääkään tinkimättä.
Haistappa kuule paska. Jokainen tekee omaisuudellaan mitä haluaa, vaikka se olisi perittyäkin. Sinä voit kärvistellä kateudessasi, minä ole itse tienannut, olen perinyt ja aion kyllä myös tehdä omaisuudellani mitä haluan. Ja niin tekevät alle nelikymppiset lapsenikin, jotka ovat saaneet jo kaksi isoa perintöä. En minä niitä ole heiltä kadehtimassa, enkä vaatimassa että minulle kuuluu osa.
Haistappa siis kuule paska!
Kylläpä sä kirjoitat rumasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä loppui vanhempien luona vietetyt lomat ja juhlapyhät siihen, kun isäni tokaisi eräänä jouluna:
"Kauneimmat jouluvalot ovat lasten autojen perävalot."
Seuraavana keväänä he myivät ison lapsuudenkotini ja muuttivat pieneen asuntoon, jossa on yksi pieni vierashuone, jossa hädin tuskin mahtuu nukkumaan. Nykyään käymme heidän luonaan 2 kertaa vuodessa pakolliset vierailut. Välit eivät ole kovin lämpimät. Mutta itsepähän valitsivat.
No todellakin. Ja hyvä että valitsivat. Omat elämät!
...ja yksinäisen vanhuuden...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä loppui vanhempien luona vietetyt lomat ja juhlapyhät siihen, kun isäni tokaisi eräänä jouluna:
"Kauneimmat jouluvalot ovat lasten autojen perävalot."
Seuraavana keväänä he myivät ison lapsuudenkotini ja muuttivat pieneen asuntoon, jossa on yksi pieni vierashuone, jossa hädin tuskin mahtuu nukkumaan. Nykyään käymme heidän luonaan 2 kertaa vuodessa pakolliset vierailut. Välit eivät ole kovin lämpimät. Mutta itsepähän valitsivat.
No todellakin. Ja hyvä että valitsivat. Omat elämät!
...ja yksinäisen vanhuuden...
Tämä on aivan jäätävää idiotismia - kautta ketjun! Jokainen on vanhuudessaan yksinäinen ja raihnainen. Suurin osa niin sairaita, ettei ainakaan pikkulapsivieraat kiehdo hillumassa. Tällainen mulle-sulle-logiikka ei ihan toimi ikäkausittain näin. Se on ihan se ja sama antaako kroonisesti sairaalle lämpöä ja turvaa ammattihoitaja vai oma aikuinen lapsi. Ja jos itse pitäisi valita, niin minä haluaisin sen ammattilaisen - en subjektiivisesti kaikkeen suhtautuvaa sukulaista. Joten unohtakaa nyt hyvänene aika se yksinäinen vanhuus. Joka toinen saa tilastollisesti tällä hetkellä syövän: se hoitoineen lyhentää elinikää huomattavasti - parantuessaankin. Ei se vanhuus kauaa kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä loppui vanhempien luona vietetyt lomat ja juhlapyhät siihen, kun isäni tokaisi eräänä jouluna:
"Kauneimmat jouluvalot ovat lasten autojen perävalot."
Seuraavana keväänä he myivät ison lapsuudenkotini ja muuttivat pieneen asuntoon, jossa on yksi pieni vierashuone, jossa hädin tuskin mahtuu nukkumaan. Nykyään käymme heidän luonaan 2 kertaa vuodessa pakolliset vierailut. Välit eivät ole kovin lämpimät. Mutta itsepähän valitsivat.
No todellakin. Ja hyvä että valitsivat. Omat elämät!
Meilläkin kävi noin. Mielestäni se oli julmaa, sillä asumme toisella puolen Suomea ja asunto on todella PIENI. Sinne ei mahdu hyvällä tahdollakaan. Olemme suoraan sanoneet, että kyläilkää mielummin meillä, kun teillä ei mahdu olemaan lasten kanssa. Käyvät kerran vuodessa - joka toinen vuosi. Me käymme pari kertaa vuodessa ettei lapset unohda isovanhempiaan. Tekisi kyllä mieli harventaa näitä pakkovierailuja.
Vierailija kirjoitti:
Meidän äiti ainakin sanoo "tuulia, voisit varmaan pestä perunat", "Marko varmaan tiskaa ruoan jälkeen" "veeran vuoro lämmittää sauna" jos meistä ei itsenäisesti kukaan ei ole jotain tajunnut. Itse olen aina kuvitellut olevani tervetullut mökille ja "kotikotiin". En odota täyshoitoa mutta siihen on helppo valua kun vanhemmat häärää omalla tavalla juttujaan. Eli kannattaa avata suu ja sanoa ettei halua vieraita ja sitten hyväksyä seuraukset. Jos ongelma on täysihoito niin anna tehtövät. Jos aikuinen ihminen kieltäytyy niin sitten on jossain vika.
Noin minäkin toimin, voin myös soittaa kun nuorisukupolvi on tulossa tuotteko sitä ja tätä.
Minulla on kyllä ihanat lapset ja vävy ja miniä, niinkuin lastenlapsetkin. En tykkää puuhastelusta ja siksi olen opettanut lapseni kotitöihin, en myöskään ole turhan tarkka.
Minusta on ollut tärkeää, että lapset kokevat tulevansa kotiin kun tulevat. Oli ihanaa kun vävy ensi kerran lösähti pitkäkseen sohvalle ruuan jälkeen, hänkin koki olevansa kotona.
Täytyy kyllä myöntää, että pienessä mökissä, jossa vielä olisi paskahuusi, voisi tulla ahdistavaa, asun maalla ja kesämökki elämää on oikeastaan rantasauna ja omakotitalossa on tilaa kaikille.
Eikö sinne isolle tontille voi rakentaa toista mökkiä, niin monet tutut ovat tehneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä loppui vanhempien luona vietetyt lomat ja juhlapyhät siihen, kun isäni tokaisi eräänä jouluna:
"Kauneimmat jouluvalot ovat lasten autojen perävalot."
Seuraavana keväänä he myivät ison lapsuudenkotini ja muuttivat pieneen asuntoon, jossa on yksi pieni vierashuone, jossa hädin tuskin mahtuu nukkumaan. Nykyään käymme heidän luonaan 2 kertaa vuodessa pakolliset vierailut. Välit eivät ole kovin lämpimät. Mutta itsepähän valitsivat.
No todellakin. Ja hyvä että valitsivat. Omat elämät!
Miksi hankkia lapsia ollenkaan jos heitä ei enää halua elämäänsä kun täyttävät 18? Vähän niinkuin eläintä ei hankita koska se on pentuna kiva ja sitten aikuisena hylätään. Jos lapsista ei enää välitä kun ovat aikuisia niin parempi jättää hankkimatta alunperinkään. Vaikea ajatella että omista lapsistani tulisi riippakiviä, kaksi on jo aikuisia ja kaksi alaikäistä, jokainen on edelleen tervetullut kotiin ja mökille ihan niin monesti kun haluavat. Kyllä meillä mieheni kanssa silti riittää omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihana kesäpaikka, jossa vietämme paljon aikaa. Iso tontti myös työllistää, mutta tykkäämme puuhailla siellä kahdestaan.
Ongelmana ovat aikuiset, perheelliset lapset, jotka tulevat mökille kuin omaan kotiinsa. He ovat viettäneet siellä aikaa lapsina kuten lapsuudenkodissaan. Emme halua heitä yövierailulle kumpaankaan paikkaan. Emme tykkää siitä, että tulijat odottavat täysihoitoa eivätkä oma-aloitteisesti tartu mihinkään töihin. Grilli jää heiltä putsaamatta, tiskit tiskaamatta. Ruuat ja kahvit pitäisi tarjota monta kertaa päivässä, lämmittää saunaa aamuin illoin ja elää lapsiperheen aikataulujen mukaan. Lapsen nukkuessa talossa ei edes puhua tai katsoa televisiota.
Vasta syksyn alkaessa vapaudumme noista vierailijoista. Silloin heidän vierailuistaan muistuttaa tyhjennystä odottava huussi.
Ps. Tykkäämme lapsistamme, mutta meidän mielestämme aikuiset ihmiset eivät sovi enää saman katon alle.
Lapanen. Tuohon ikään mennessä kuvittelisi että osaat sanoa mielipiteesi. Ongelmasi on se että olet salaa kiukkuinen, mutta en mitenkään voisi sanoa asiaa lapsillesi, vaan eistät olevasi mielissään kun käyvät.
Meillä on ihana kesäpaikka miehen kanssa kaksin, omin käsin tehty vain meille. Nyt miehen lapsi haluaisi käyttää sitä myös. Olemme antaneet lainaksi mutta huonoin seurauksin. Mökillä on bailattu isoilla porukoilla, ilmoittamatta että myös muita tulee, eikä jälkiä ole siivottu mitenkään. On se kiva mennä mökille kun on kuollut rotta vesisaavissa, saunan seinät mustana kun ovat melkein palaneet, astiat likaisena ja ruoat päiväkausia haisemassa pöydällä, tyhjiä tölkkejä ja pulloja joka paikassa, grillikota mustana tuhkasta, omat vaatteet toisten käytössä, kaikkea käytetään kuin omaa kysymättä lupaa eikä mitään osata siivota saati että esim. nurmikkoa ajettaisiin.
Meni hermot ja ilmoitin miehelle että lapsensa ei ole tulossa enää tänä kesänä mökille. Mökkejä voi vuokrata sikailukäyttöön mutta meidän rakasta paikkaa ei enää raiskaa.
En tajua, miten tuollainen tilanne päätyy syntymään, että aikuiset lapset eivät ymmärrä, että mökillä pitää tehdä hommia. Meidän mökillä ei ollut sähköä eikä juoksevaa vettä, joten oli koko lailla selvää, että jokainen tekee osansa eikä siitä edes tarvitse keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä loppui vanhempien luona vietetyt lomat ja juhlapyhät siihen, kun isäni tokaisi eräänä jouluna:
"Kauneimmat jouluvalot ovat lasten autojen perävalot."
Seuraavana keväänä he myivät ison lapsuudenkotini ja muuttivat pieneen asuntoon, jossa on yksi pieni vierashuone, jossa hädin tuskin mahtuu nukkumaan. Nykyään käymme heidän luonaan 2 kertaa vuodessa pakolliset vierailut. Välit eivät ole kovin lämpimät. Mutta itsepähän valitsivat.
No todellakin. Ja hyvä että valitsivat. Omat elämät!
...ja yksinäisen vanhuuden...
Tämä on aivan jäätävää idiotismia - kautta ketjun! Jokainen on vanhuudessaan yksinäinen ja raihnainen. Suurin osa niin sairaita, ettei ainakaan pikkulapsivieraat kiehdo hillumassa. Tällainen mulle-sulle-logiikka ei ihan toimi ikäkausittain näin. Se on ihan se ja sama antaako kroonisesti sairaalle lämpöä ja turvaa ammattihoitaja vai oma aikuinen lapsi. Ja jos itse pitäisi valita, niin minä haluaisin sen ammattilaisen - en subjektiivisesti kaikkeen suhtautuvaa sukulaista. Joten unohtakaa nyt hyvänene aika se yksinäinen vanhuus. Joka toinen saa tilastollisesti tällä hetkellä syövän: se hoitoineen lyhentää elinikää huomattavasti - parantuessaankin. Ei se vanhuus kauaa kestä.
Sukupolvenvaihdoksessa oliskin ihanteellista, että perheen vanhan ison kodin ottaisi joku lapsista ja vanhemmat menevät pienempään kämppään. Meidän naapurit tekivät juuri niin, vaihtoivat päikseen lapsen kerrostalokämpän vanhempien isoon paritalon puolikkaaseen. Sukutapaamiset pyörivät edelleen tutussa paikassa, pyörittäjät vain ovat eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko itse perineet mökin vanhemmiltanne? Silloin mökki on luonnollista suvussa siirtyvää omaisuutta, johon nuorellakin polvella on moraalinen oikeutensa. Vai oletteko tyypillisiä suuren ikäpolven edustajia, jotka maksatatte rikkaat eläkepäivänne nuorempien ahdingolla? Ja laitatte kesämökitkin lihoiksi ennen kuin annatte perinnöksi?
Selvät sävelet mökin suhteen, kuka siellä viettää aikaa, tekee myös osansa töistä. Mutta ei kaikkea hyvää voi yksi sukupolvi omia ja sitten elää näistä etuoikeuksistaan pätkääkään tinkimättä.
Haistappa kuule paska. Jokainen tekee omaisuudellaan mitä haluaa, vaikka se olisi perittyäkin. Sinä voit kärvistellä kateudessasi, minä ole itse tienannut, olen perinyt ja aion kyllä myös tehdä omaisuudellani mitä haluan. Ja niin tekevät alle nelikymppiset lapsenikin, jotka ovat saaneet jo kaksi isoa perintöä. En minä niitä ole heiltä kadehtimassa, enkä vaatimassa että minulle kuuluu osa.
Haistappa siis kuule paska!En ole kateellinen, meidän perhe vaan on solidaarinen ja lämminhenkinen. Ei ole ongelmia mökkeilyn kanssa, päinvastoin!
Vaikka kuinka paljon on ihan laskettua tilastotietoa siitä, miten suurten ikäluokkien edustajat ovat saaneet ja saavat nauttia kohtuuttomista eduista verrattuna mihinkään muuhun sukupolveen. Nuoret aikuiset maksavat veroina ja huonona työmarkkinatilanteena suurten ikäluokkien ylisuuret eläkkeet. Ja itse eläköityvät yli 70-vuotiaina. Että olkaa nyt onnellisia kun nuoremmat suovat ja kustantavat teille rennot eläkepäivät mökillä kuokkien!
Sitä kuokkimista ei ole paljon näkynyt, ai sinä tarkoititkin lokkeilua.
Juu sitä kyllä.
Mun anoppi on ap:n kaltainen marttyyrimarisija. Kun aiemmin kävimme mökillä useamman kerran vuodessa, valitus oli selän takana juuri tuota ”ei saa rauhassa olla/eivät ole apuna” kotkotusta. Todellisuudessa anoppi ei antanut osallistua mihinkään ja jos jotakin teki, hän teki sen uusiksi. Lasten synnyttyä emme ole enää menneet mökille, vaan olemme antaneet appivanhempien olla keskenään. Nyt heillä onkin yhtä äkkiä hirveän yksinäistä, eikä huvita mökkielämä. Hah!