Lue keskustelun säännöt.
Kesämökki ja aikuiset lapset
Meillä on ihana kesäpaikka, jossa vietämme paljon aikaa. Iso tontti myös työllistää, mutta tykkäämme puuhailla siellä kahdestaan.
Ongelmana ovat aikuiset, perheelliset lapset, jotka tulevat mökille kuin omaan kotiinsa. He ovat viettäneet siellä aikaa lapsina kuten lapsuudenkodissaan. Emme halua heitä yövierailulle kumpaankaan paikkaan. Emme tykkää siitä, että tulijat odottavat täysihoitoa eivätkä oma-aloitteisesti tartu mihinkään töihin. Grilli jää heiltä putsaamatta, tiskit tiskaamatta. Ruuat ja kahvit pitäisi tarjota monta kertaa päivässä, lämmittää saunaa aamuin illoin ja elää lapsiperheen aikataulujen mukaan. Lapsen nukkuessa talossa ei edes puhua tai katsoa televisiota.
Vasta syksyn alkaessa vapaudumme noista vierailijoista. Silloin heidän vierailuistaan muistuttaa tyhjennystä odottava huussi.
Ps. Tykkäämme lapsistamme, mutta meidän mielestämme aikuiset ihmiset eivät sovi enää saman katon alle.
Kommentit (460)
Itse en ole kans miniän roolissa päässyt saanut mitään omaa tilaa mökillä. Siellä pitäisi olla mutta mitään ei saa tehdä. Yhteinen ruuanlaitto on tosi vaikeeta ja kaikkea pitäisi tehdä mutta mitkään ehdotukset ei kelpaa. Ratkaistiin asia omalla mökillä.. Suhteet nyt muutenkin on omalta kohdalta "muodolliset".
Että kannattaa keskustella ja kuunnella niitä lapsia/vävyjä/miniöitä ja mitkä heidän toiveet on yhteiselle ja joskus omallekin ajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea kommentteja mutta meillä sama tilanne kuin ap kuvasi. Lapsen silmin: oltiin käyty suvun perintönä saadulla mökillä kuin kotonamme ja itse ainakin luulin että vanhempani tykkää että olemme yhdessä ja jutellaan ja vietetään aikaa jne. Toki omat ruokamme, tiskimme ja siivouksemme hoidimme aina ihan omatoimisesti. Luulin ettei meistä olisi mitään valtavaa vaivaa.
Kunnes vanhempani sanoi että haluavat olla eläkkeellä mökillä rauhassa ja että vain sovitusti saa tulla enää käymään. Rivien välistä vihjattiin että ostakaa vaikka oma mökki. Vanhempani on saanut omansa perintönä, eikä selvästi ymmärrä mitä vastaava maksaa vapailla markkinoilla.
No, mutta kun kerran ei olla tervetulleita niin täytyy tehdä joku ratkaisu: oma mökki olisi ollut ostettavissa rahoitusta järjestelmällä mutta käytånnössä asunnon hintainen mökki on suhteessa käyttöön aivan järjetön hankinta. Reissaamme myös etelässä ja laskettelemassa jne joka tapauksessa joten ei mökillä olla kuitenkaan oikeasti paljoa. Ostimme sitten matkaveneen, jolla vietetään perheen kesken kesäisin aikaa, ja saaristoa näkee ihan toisella tavalla kuin sieltä yhden lokaation mökistä.
No, mikä oli lopputulos: vanhempani kyseli tässä taannoin että hiukan ikävä kun eivät näe enää niin paljon meitå, esim lapsenlapsia, eli että ette ole enä olleet mökillä.. aijaa kumma juttu miksei. Niin makaa kuin petaa. Emme ole sinne enää tulossa. Viihtykää ominanne.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kommentteja mutta meillä sama tilanne kuin ap kuvasi. Lapsen silmin: oltiin käyty suvun perintönä saadulla mökillä kuin kotonamme ja itse ainakin luulin että vanhempani tykkää että olemme yhdessä ja jutellaan ja vietetään aikaa jne. Toki omat ruokamme, tiskimme ja siivouksemme hoidimme aina ihan omatoimisesti. Luulin ettei meistä olisi mitään valtavaa vaivaa.
Kunnes vanhempani sanoi että haluavat olla eläkkeellä mökillä rauhassa ja että vain sovitusti saa tulla enää käymään. Rivien välistä vihjattiin että ostakaa vaikka oma mökki. Vanhempani on saanut omansa perintönä, eikä selvästi ymmärrä mitä vastaava maksaa vapailla markkinoilla.
No, mutta kun kerran ei olla tervetulleita niin täytyy tehdä joku ratkaisu: oma mökki olisi ollut ostettavissa rahoitusta järjestelmällä mutta käytånnössä asunnon hintainen mökki on suhteessa käyttöön aivan järjetön hankinta. Reissaamme myös etelässä ja laskettelemassa jne joka tapauksessa joten ei mökillä olla kuitenkaan oikeasti paljoa. Ostimme sitten matkaveneen, jolla vietetään perheen kesken kesäisin aikaa, ja saaristoa näkee ihan toisella tavalla kuin sieltä yhden lokaation mökistä.
No, mikä oli lopputulos: vanhempani kyseli tässä taannoin että hiukan ikävä kun eivät näe enää niin paljon meitå, esim lapsenlapsia, eli että ette ole enä olleet mökillä.. aijaa kumma juttu miksei. Niin makaa kuin petaa. Emme ole sinne enää tulossa. Viihtykää ominanne.
Kuulostaa kovin lapselliselta käytökseltä. Vedät herneet nenään, kun et saa tulla ja mennä miten haluat. Mielestäni vanhempiesi pyyntö ei ollut kohtuuton, vaan ihan normaalia, ettei vain ilmestytä paikalle vaan sovitaan etukäteen.
Palaan vanhaan aiheeseen siitä, etteivät nuoret perheet ymmärrä ikääntyvien sukulaisten jaksamista.
Tullaan lapsilauman kanssa mökille ja oletetaan saatavan ylöspito mukaan lukien lapsilaumasta huolehtiminen.
Kyllä, on tosi vaikeaa sanoa suoraan, etten jaksa! Siinä menee välit sukulaisiin ja se ei ole tarkoitus. Vaikka kuinka yrittää sanoa, että olen kipeä enkä jaksa, vastaus on ettei meistä mitään vaivaa ole.
Kaiken kaikkiaan kinkkinen tilanne. Vierailun jälkeen on uupunut ja tympeä olo. Missä luuraa ilo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjussa käy ilmi että miniät ei oikein pidä appivanhempien mökillä olosta,ratkaisu voisi olla että puoliso menisi yksin tai lasten kanssa sinne, ja miniä eli vaimo omien vanhempien mökille tai lomailisi sen aikaa kun parhaaksi näkee.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista lukea, että vanhemmat eivät halua omia lapsiaan, vaikkakin aikuisia, yökylään. Paljonko teillä on välimatkaa? Jos nyt inhimillisen ajomatkan päässä on että päiväseltään pystyy kyläilemään niin ymmärrän, mutta jos välimatka on satoja kilometrejä niin kumma jos ei ole yökyläilyt toivottuja kun päiväseltään olis aika rankka reissu.
Niin juuri.Lisäksi kulut ja työt pitäisi jakaa ja joskus nuoret voisivat hemmotella vanhempia ja antaa heidän huilata.Voisihan mökillä joskus käydä vuorotellenkin jos vanhemmille sopii,mutta jos tarkoitus on nähdä toisiaan ,se on eri asia.Ja onhan vanhemmilla toki oikeus olla omalla mökillään koska haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä koko mökkeily on yliarvostettua. Hyttysten syöttinä olla jossakin ummehtuneessa mökissä.
Haluan nurista nykyajan ongelmasta mökkivieraiden kanssa: sekä lapset että heidän vanhempansa istuvat
kuin tatit kännykät tai tabletit tiukasti kourassa. Ihastellaan, kuinka ihanaa on olla järven rannassa mökillä.
Mutta! oikeasti tuskin vilkaisevat ympärilleen maisemaa tai puhuvat mökin emännälle mitään. Istuvat vain
sisällä puhelin kourassa vaikka ulkona on upea ilma.
Näitä sitten pitää passata ruokaa ja kahvia laittamalla. Tarjottu ruokakin on vääränlaista.
Tekisi mieli karjaista, miksi tulittekaan tänne. Senhän te voitte tehdä kotonanne!
Miksi änkeydytte kutsumatta mökille mykkinä murjottamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä menisi enkä mennyt kutsumatta vanhempien mökille. Aina on sovittu koska voi tulla mökille. Eikä menty koskaan kahta kättä heiluttaen vaan sovittiin etukäteen mitä ruokaa me tuomme mukanamme. Omat lakanat ja pyyhkeet oli aina mukana. Meitä kyllä passattiin aika paljon mutta ihan omasta halustaan vanhemmat teki niin eikä apu kelvannut kuin joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kommentteja mutta meillä sama tilanne kuin ap kuvasi. Lapsen silmin: oltiin käyty suvun perintönä saadulla mökillä kuin kotonamme ja itse ainakin luulin että vanhempani tykkää että olemme yhdessä ja jutellaan ja vietetään aikaa jne. Toki omat ruokamme, tiskimme ja siivouksemme hoidimme aina ihan omatoimisesti. Luulin ettei meistä olisi mitään valtavaa vaivaa.
Kunnes vanhempani sanoi että haluavat olla eläkkeellä mökillä rauhassa ja että vain sovitusti saa tulla enää käymään. Rivien välistä vihjattiin että ostakaa vaikka oma mökki. Vanhempani on saanut omansa perintönä, eikä selvästi ymmärrä mitä vastaava maksaa vapailla markkinoilla.
No, mutta kun kerran ei olla tervetulleita niin täytyy tehdä joku ratkaisu: oma mökki olisi ollut ostettavissa rahoitusta järjestelmällä mutta käytånnössä asunnon hintainen mökki on suhteessa käyttöön aivan järjetön hankinta. Reissaamme myös etelässä ja laskettelemassa jne joka tapauksessa joten ei mökillä olla kuitenkaan oikeasti paljoa. Ostimme sitten matkaveneen, jolla vietetään perheen kesken kesäisin aikaa, ja saaristoa näkee ihan toisella tavalla kuin sieltä yhden lokaation mökistä.
No, mikä oli lopputulos: vanhempani kyseli tässä taannoin että hiukan ikävä kun eivät näe enää niin paljon meitå, esim lapsenlapsia, eli että ette ole enä olleet mökillä.. aijaa kumma juttu miksei. Niin makaa kuin petaa. Emme ole sinne enää tulossa. Viihtykää ominanne.
Kuulostaa kovin lapselliselta käytökseltä. Vedät herneet nenään, kun et saa tulla ja mennä miten haluat. Mielestäni vanhempiesi pyyntö ei ollut kohtuuton, vaan ihan normaalia, ettei vain ilmestytä paikalle vaan sovitaan etukäteen.
Samaa mieltä. Ei kai nyt minnekään mennä ilmoittamatta ja sopimatta? Ei ihme jos vanhemmat sellaista pyysivät jos jälkikasvu vaan lampsii paikalle milloin huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kommentteja mutta meillä sama tilanne kuin ap kuvasi. Lapsen silmin: oltiin käyty suvun perintönä saadulla mökillä kuin kotonamme ja itse ainakin luulin että vanhempani tykkää että olemme yhdessä ja jutellaan ja vietetään aikaa jne. Toki omat ruokamme, tiskimme ja siivouksemme hoidimme aina ihan omatoimisesti. Luulin ettei meistä olisi mitään valtavaa vaivaa.
Kunnes vanhempani sanoi että haluavat olla eläkkeellä mökillä rauhassa ja että vain sovitusti saa tulla enää käymään. Rivien välistä vihjattiin että ostakaa vaikka oma mökki. Vanhempani on saanut omansa perintönä, eikä selvästi ymmärrä mitä vastaava maksaa vapailla markkinoilla.
No, mutta kun kerran ei olla tervetulleita niin täytyy tehdä joku ratkaisu: oma mökki olisi ollut ostettavissa rahoitusta järjestelmällä mutta käytånnössä asunnon hintainen mökki on suhteessa käyttöön aivan järjetön hankinta. Reissaamme myös etelässä ja laskettelemassa jne joka tapauksessa joten ei mökillä olla kuitenkaan oikeasti paljoa. Ostimme sitten matkaveneen, jolla vietetään perheen kesken kesäisin aikaa, ja saaristoa näkee ihan toisella tavalla kuin sieltä yhden lokaation mökistä.
No, mikä oli lopputulos: vanhempani kyseli tässä taannoin että hiukan ikävä kun eivät näe enää niin paljon meitå, esim lapsenlapsia, eli että ette ole enä olleet mökillä.. aijaa kumma juttu miksei. Niin makaa kuin petaa. Emme ole sinne enää tulossa. Viihtykää ominanne.
Vanhempiesi pyyntö ei ollut lainkaan kohtuuton. Sinun käyttäytymisesi taas on äärimmäisen lapsellista. Pahiten tuosta kärsivät omat lapsesi, jotka eivät saa sinun toimintasi takia niin läheistä suhdetta isovanhempiinsa.
Näetkö käytöstäsi itse ollenkaan: et saa tehdä niin kuin sinä haluat - vedät herneen nenään ja suutut ja toimit lapsellisesti. Kasva aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kommentteja mutta meillä sama tilanne kuin ap kuvasi. Lapsen silmin: oltiin käyty suvun perintönä saadulla mökillä kuin kotonamme ja itse ainakin luulin että vanhempani tykkää että olemme yhdessä ja jutellaan ja vietetään aikaa jne. Toki omat ruokamme, tiskimme ja siivouksemme hoidimme aina ihan omatoimisesti. Luulin ettei meistä olisi mitään valtavaa vaivaa.
Kunnes vanhempani sanoi että haluavat olla eläkkeellä mökillä rauhassa ja että vain sovitusti saa tulla enää käymään. Rivien välistä vihjattiin että ostakaa vaikka oma mökki. Vanhempani on saanut omansa perintönä, eikä selvästi ymmärrä mitä vastaava maksaa vapailla markkinoilla.
No, mutta kun kerran ei olla tervetulleita niin täytyy tehdä joku ratkaisu: oma mökki olisi ollut ostettavissa rahoitusta järjestelmällä mutta käytånnössä asunnon hintainen mökki on suhteessa käyttöön aivan järjetön hankinta. Reissaamme myös etelässä ja laskettelemassa jne joka tapauksessa joten ei mökillä olla kuitenkaan oikeasti paljoa. Ostimme sitten matkaveneen, jolla vietetään perheen kesken kesäisin aikaa, ja saaristoa näkee ihan toisella tavalla kuin sieltä yhden lokaation mökistä.
No, mikä oli lopputulos: vanhempani kyseli tässä taannoin että hiukan ikävä kun eivät näe enää niin paljon meitå, esim lapsenlapsia, eli että ette ole enä olleet mökillä.. aijaa kumma juttu miksei. Niin makaa kuin petaa. Emme ole sinne enää tulossa. Viihtykää ominanne.
Kuulostaa kovin lapselliselta käytökseltä. Vedät herneet nenään, kun et saa tulla ja mennä miten haluat. Mielestäni vanhempiesi pyyntö ei ollut kohtuuton, vaan ihan normaalia, ettei vain ilmestytä paikalle vaan sovitaan etukäteen.
Kyllä tuossa vanhemmilta on ollut huonoa kommunikaatiota. Sen, että toivoisi ilmoitusta tulosta, voi esittää kauniimminkin. Kuten vaikka tiedustella, että milloin olette ajatelleet tulla (aka yhdessäoloa odotetaan), että tiedetään varautua jne. Tuollainen kivan asian kääntäminen epämieluisaksi puskista, tekee toiselle typerän ja kiusallisen olon, mistä seuraa (turhaa) häpeää ja pahaa mieltä. Ei voi luottaa, joten tätä pahaa mieltä yritetään välttää (ei mennä enää vaan tehdään omat suunnitelmat, jotka sopivat kaikille). Jos esitetään, että halutaan olla rauhassa, kyllä muut sitten suunnittelevat omat harrastuksensa sen mukaan, eivätkä hypähtää aina kun toisen mieli muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kommentteja mutta meillä sama tilanne kuin ap kuvasi. Lapsen silmin: oltiin käyty suvun perintönä saadulla mökillä kuin kotonamme ja itse ainakin luulin että vanhempani tykkää että olemme yhdessä ja jutellaan ja vietetään aikaa jne. Toki omat ruokamme, tiskimme ja siivouksemme hoidimme aina ihan omatoimisesti. Luulin ettei meistä olisi mitään valtavaa vaivaa.
Kunnes vanhempani sanoi että haluavat olla eläkkeellä mökillä rauhassa ja että vain sovitusti saa tulla enää käymään. Rivien välistä vihjattiin että ostakaa vaikka oma mökki. Vanhempani on saanut omansa perintönä, eikä selvästi ymmärrä mitä vastaava maksaa vapailla markkinoilla.
No, mutta kun kerran ei olla tervetulleita niin täytyy tehdä joku ratkaisu: oma mökki olisi ollut ostettavissa rahoitusta järjestelmällä mutta käytånnössä asunnon hintainen mökki on suhteessa käyttöön aivan järjetön hankinta. Reissaamme myös etelässä ja laskettelemassa jne joka tapauksessa joten ei mökillä olla kuitenkaan oikeasti paljoa. Ostimme sitten matkaveneen, jolla vietetään perheen kesken kesäisin aikaa, ja saaristoa näkee ihan toisella tavalla kuin sieltä yhden lokaation mökistä.
No, mikä oli lopputulos: vanhempani kyseli tässä taannoin että hiukan ikävä kun eivät näe enää niin paljon meitå, esim lapsenlapsia, eli että ette ole enä olleet mökillä.. aijaa kumma juttu miksei. Niin makaa kuin petaa. Emme ole sinne enää tulossa. Viihtykää ominanne.
Vanhempiesi pyyntö ei ollut lainkaan kohtuuton. Sinun käyttäytymisesi taas on äärimmäisen lapsellista. Pahiten tuosta kärsivät omat lapsesi, jotka eivät saa sinun toimintasi takia niin läheistä suhdetta isovanhempiinsa.
Näetkö käytöstäsi itse ollenkaan: et saa tehdä niin kuin sinä haluat - vedät herneen nenään ja suutut ja toimit lapsellisesti. Kasva aikuiseksi.
Ensin hyväkuntoiset isovanhemmat haluavat olla rauhassa ja sitten taas ollaan liian rauhassa. Lopulta kun kunto ei riitä vaaditaan apuvoimia paikalle asap. Kuka tässä ei ole kasvanut aikuiseksi?
-ohis
Kuten moni muukin ehdottaa, niin ehdotan uudestaan. Miettikää selkeä oma linja, minkä verran "kestätte" omia lapsianne ja sitten keskustelette asiasta lastenne kanssa. Aikuiset ihmiset kykenevät keskustelmaan ystävällisesti ja selkeästi asioista.
Oman äitini kanssa on sellainen ongelma, että vaikka tuomme mökille ruokaa ja laitamme sitä, on äitini vahtimassa keittiössä, että ruoka valmistetaaan oikeaoppisesti ja oikeilla välineillä. Ei siis luota laisinkaan. Autamme mökin töissä, pilkomme puita, lämmitämme saunaa jne. Mutta meitä vahditaan eikä luoteta asioissa. Sen kerran kun saimme olla mökillä omalla porukalla, niin tyhjensimme huussin. Isäni, joka on relampi, oli kertonut ohjeet aiemmin, niin tiesimme siis "talon tavat". Siitäkin sitten järkytyttiin äitini toimesta. Joten sanoisin, että apua kannattaa ottaa vastaan ilman, että suoritusta kytätään. Jos suoritusta kytätään ja valitetaan oikea oppisuudesta, jää kyllä ilman apua sekä myöskin pilaa välit.
Jäärä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko itse perineet mökin vanhemmiltanne? Silloin mökki on luonnollista suvussa siirtyvää omaisuutta, johon nuorellakin polvella on moraalinen oikeutensa. Vai oletteko tyypillisiä suuren ikäpolven edustajia, jotka maksatatte rikkaat eläkepäivänne nuorempien ahdingolla? Ja laitatte kesämökitkin lihoiksi ennen kuin annatte perinnöksi?
Selvät sävelet mökin suhteen, kuka siellä viettää aikaa, tekee myös osansa töistä. Mutta ei kaikkea hyvää voi yksi sukupolvi omia ja sitten elää näistä etuoikeuksistaan pätkääkään tinkimättä.
Missä on sanottu,että,nuorilla on moraalinen oikeutensa? Kyttäätkö vanhempiesi perintöjä? Anna edes perunkirjoittajan tehdä tehtävänsä, ennenkuin alat hamstrata.
Ennen kuin alkaa toisten moraalia arvioida, kannattaa pohtia kuinka itsellä on nuo asiat hoituneet omien vanhempien toimesta ja mitä merkitystä niillä on ollut. Eli jos nyt mökin omistavat ovat omassa nuoruudessaan ja lapsiperheenä saaneet käyttää mökkiä yhteisenä paikkana ja se on ollut itselle mukavaa ja tärkeää, on tekopyhää kieltää sama omilta lapsilta. Jos taas omat vanhemmat ovat aikanaan rajanneet mökin omaksi alueekseen ja siellä pystyy nyt vasta viettämään aikaa omilla ehdoilla, sitten ymmärrettävämpää että samaa tapaa jatketaan.
Usein kuitenkin on, että omat saavutut edut otetaan annettuina ja muita suomitaan samasta. Eli itse saadaan käyttää omien vanhempien omaisuutta ja rampata paikalla, ei edes kyseenalaisteta. Ja sitten kun itse siirrytään päättämään, kääntyykin katse jälleen omaan etuun ja tavat muuttuvat. Tästä tunnistaa paljon saaneet ihmiset, he eivät ymmärrä miltä tuntuu, jos heille olisikin sanottu, ettet olekaan tervetullut, ja kiitollisuutta odotetaan kaikesta, mikä itselle on ollut syntymäoikeus.
Voi tehdä miten haluaa. Mutta ihmiset kyllä tunnistavat empatian ja samastumisen puutteen ja se vaikuttaa tunnevasteisiin vääjäämättä yleisen oikeudentajun kautta.
Ei todellakaan ole sopivaa, että aikuiset lapset tulevat ja menevät mielensä mukaan vanhempiensa kotona tai mökeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kommentteja mutta meillä sama tilanne kuin ap kuvasi. Lapsen silmin: oltiin käyty suvun perintönä saadulla mökillä kuin kotonamme ja itse ainakin luulin että vanhempani tykkää että olemme yhdessä ja jutellaan ja vietetään aikaa jne. Toki omat ruokamme, tiskimme ja siivouksemme hoidimme aina ihan omatoimisesti. Luulin ettei meistä olisi mitään valtavaa vaivaa.
Kunnes vanhempani sanoi että haluavat olla eläkkeellä mökillä rauhassa ja että vain sovitusti saa tulla enää käymään. Rivien välistä vihjattiin että ostakaa vaikka oma mökki. Vanhempani on saanut omansa perintönä, eikä selvästi ymmärrä mitä vastaava maksaa vapailla markkinoilla.
No, mutta kun kerran ei olla tervetulleita niin täytyy tehdä joku ratkaisu: oma mökki olisi ollut ostettavissa rahoitusta järjestelmällä mutta käytånnössä asunnon hintainen mökki on suhteessa käyttöön aivan järjetön hankinta. Reissaamme myös etelässä ja laskettelemassa jne joka tapauksessa joten ei mökillä olla kuitenkaan oikeasti paljoa. Ostimme sitten matkaveneen, jolla vietetään perheen kesken kesäisin aikaa, ja saaristoa näkee ihan toisella tavalla kuin sieltä yhden lokaation mökistä.
No, mikä oli lopputulos: vanhempani kyseli tässä taannoin että hiukan ikävä kun eivät näe enää niin paljon meitå, esim lapsenlapsia, eli että ette ole enä olleet mökillä.. aijaa kumma juttu miksei. Niin makaa kuin petaa. Emme ole sinne enää tulossa. Viihtykää ominanne.
Vanhempiesi pyyntö ei ollut lainkaan kohtuuton. Sinun käyttäytymisesi taas on äärimmäisen lapsellista. Pahiten tuosta kärsivät omat lapsesi, jotka eivät saa sinun toimintasi takia niin läheistä suhdetta isovanhempiinsa.
Näetkö käytöstäsi itse ollenkaan: et saa tehdä niin kuin sinä haluat - vedät herneen nenään ja suutut ja toimit lapsellisesti. Kasva aikuiseksi.Ensin hyväkuntoiset isovanhemmat haluavat olla rauhassa ja sitten taas ollaan liian rauhassa. Lopulta kun kunto ei riitä vaaditaan apuvoimia paikalle asap. Kuka tässä ei ole kasvanut aikuiseksi?
-ohis
Olen viidettä vuotta mökkitalkkarina ja tiedän, että olen halvempi ja helpompi vaihtoehto kuin ne aikuiset lapset. Siksi kaltaisilleni on töitä vuoden ympäri, koska mieluummin eläkeläispariskunta maksaa 180 e minulle hyvintehdystä työstä kuin passaa lasta ja tämän perhettä ja sen jälkeen kutsuu minut puhdistamaan rännit tai korjaamaan terassin, lapset kun ei osanneet tai ehtineet.
Vierailija kirjoitti:
Kuten moni muukin ehdottaa, niin ehdotan uudestaan. Miettikää selkeä oma linja, minkä verran "kestätte" omia lapsianne ja sitten keskustelette asiasta lastenne kanssa. Aikuiset ihmiset kykenevät keskustelmaan ystävällisesti ja selkeästi asioista.
Oman äitini kanssa on sellainen ongelma, että vaikka tuomme mökille ruokaa ja laitamme sitä, on äitini vahtimassa keittiössä, että ruoka valmistetaaan oikeaoppisesti ja oikeilla välineillä. Ei siis luota laisinkaan. Autamme mökin töissä, pilkomme puita, lämmitämme saunaa jne. Mutta meitä vahditaan eikä luoteta asioissa. Sen kerran kun saimme olla mökillä omalla porukalla, niin tyhjensimme huussin. Isäni, joka on relampi, oli kertonut ohjeet aiemmin, niin tiesimme siis "talon tavat". Siitäkin sitten järkytyttiin äitini toimesta. Joten sanoisin, että apua kannattaa ottaa vastaan ilman, että suoritusta kytätään. Jos suoritusta kytätään ja valitetaan oikea oppisuudesta, jää kyllä ilman apua sekä myöskin pilaa välit.
Minulla on miniän kanssa tuo sama ongelma. Kun menen pojan perheeseen avuksi, seisoo miniä koko ajan selän takana ja opastaa, että ei sillä liinalla mopata, ei tuota veistä käytetä tomaatin leikkaamiseen, ei tuo ole oikea tapa pilkkoa kasviksia jne. Ei tee mieli mennä avuksi ja olemaan lastenlasten kanssa, kun aina kaikki on väärin.
Mä tein just näin ja tunnen mökkipaikkakunnan ja lähialueet huomattavasti paremmin kuin mieheni perhe, joka on siellä iät ja ajat mökkeilyt. Nyt, kun appivanhempien kunto on romahtanut, olen aloittanut mökillä hääräämisen omaan malliini. On ollut kiva siivota ja laitaa niin mökissä kuin pihallakin. Vuosia piti vaan tätäkin odottaa, mutta tuli tehtyä kivoja reissuja lähistölle ja tiedän nyt kirpputorit, maatilakaupat ja muut.