Kesämökki ja aikuiset lapset

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin surullista lukea, että vanhemmat eivät halua omia lapsiaan, vaikkakin aikuisia, yökylään. Paljonko teillä on välimatkaa? Jos nyt inhimillisen ajomatkan päässä on että päiväseltään pystyy kyläilemään niin ymmärrän, mutta jos välimatka on satoja kilometrejä niin kumma jos ei ole yökyläilyt toivottuja kun päiväseltään olis aika rankka reissu.

Mustakin tää on vähän surullista. Mutta toisaalta on myös surullista ettei vanhempien ja lasten välillä ole sellaista yhteyttä että voitaisiin sanoa, että lapsilla on myös velvollisuus osallistua siivous- ja keittiöhommiin. Tai ehkä' annatte heille tänä kesänä myös klapihommat? Näistä olisi sitten hyvä puhua ennen kuin mökille tullaan.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin surullista lukea, että vanhemmat eivät halua omia lapsiaan, vaikkakin aikuisia, yökylään. Paljonko teillä on välimatkaa? Jos nyt inhimillisen ajomatkan päässä on että päiväseltään pystyy kyläilemään niin ymmärrän, mutta jos välimatka on satoja kilometrejä niin kumma jos ei ole yökyläilyt toivottuja kun päiväseltään olis aika rankka reissu.

Vaikka olisi kuinka surullista, en pysty nukkumaan pienessä mökissä muiden ihmisten kanssa. Olen herkkäuninen, enkä varmasti nukkuisi silmäystäkään jos samassa huoneessa olisi muita. Olen myös taipuvainen ahdistukseen, jos minun pitää olla sosiaalinen aamusta iltaan, enkä jaksa kuunnella ja puhua kenenkään kanssa vuorokausikaupalla. Tekeekö se minusta jotenkin pahan ihmisen? Aikuiset ihmiset voivat kyllä yöpyä hotellissa tai vaikka teltassa mökin pihalla jos on ihan pakko sinne mökille tunkea.

Porukat möi mökkinsä kun siskon perhe rupesi sitä omanaan pitämään! Olisi pitänyt vielä osamaksulla myydä heille. Murjottanut siitä asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin surullista lukea, että vanhemmat eivät halua omia lapsiaan, vaikkakin aikuisia, yökylään. Paljonko teillä on välimatkaa? Jos nyt inhimillisen ajomatkan päässä on että päiväseltään pystyy kyläilemään niin ymmärrän, mutta jos välimatka on satoja kilometrejä niin kumma jos ei ole yökyläilyt toivottuja kun päiväseltään olis aika rankka reissu.

Vaikka olisi kuinka surullista, en pysty nukkumaan pienessä mökissä muiden ihmisten kanssa. Olen herkkäuninen, enkä varmasti nukkuisi silmäystäkään jos samassa huoneessa olisi muita. Olen myös taipuvainen ahdistukseen, jos minun pitää olla sosiaalinen aamusta iltaan, enkä jaksa kuunnella ja puhua kenenkään kanssa vuorokausikaupalla. Tekeekö se minusta jotenkin pahan ihmisen? Aikuiset ihmiset voivat kyllä yöpyä hotellissa tai vaikka teltassa mökin pihalla jos on ihan pakko sinne mökille tunkea.

No ei tee pahaa ihmistä, en minä missään kohtaa kirjoittanutkaan tuossa ensimmäisessä viestissäni että se tekisi ihmisestä jotenkin pahan tai huonon. Kirjoitin vain, että minusta kuulostaa surulliselta.

Nyt mä ihan just soitan omalle äidille ja kerron miten arvostan!

Sitä että mahdutaan tarvittaessa saman katon alle ja autetaan toisiamme puolin ja toisin ja ennen kaikkea siitä, että tykätään ajoittain viettää aikaa yhdessä.

Surullien puolestanne, aidosti.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin surullista lukea, että vanhemmat eivät halua omia lapsiaan, vaikkakin aikuisia, yökylään. Paljonko teillä on välimatkaa? Jos nyt inhimillisen ajomatkan päässä on että päiväseltään pystyy kyläilemään niin ymmärrän, mutta jos välimatka on satoja kilometrejä niin kumma jos ei ole yökyläilyt toivottuja kun päiväseltään olis aika rankka reissu.

Taitaa tämän tapauksen ongelma olla jossain muussa kun välimatkoissa. Normaalisti tällaiset tilanteet selvitettäisiin puhumisella. Mutta ap:lle näyttäisi olevan luonnollisempi tapa olla hiljaa enkelimäistä kuvaa näyttäen ja kritiikkiin räyskäisee aggressiiviset haistatukset naamalle, dollarit silmissä. Veikkaan, että voi tulla yksinäinen vanhuus.

Usein täältä(kin) saa lukea miten mökkivieraat tekee sitä ja tätä ja mökkivieraat ei tee sitä ja tätä. Yleensä nämä on jutuissa jotain tuttavaperheitä tai sukulaisia, mutta jos ei niin läheisten sukulaisten kuin vanhempien ja lasten kesken pysty kommunikoimaan vaan pitää siitä keskustelupalstoilla valittaa, niin surullista minustakin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ihana kesäpaikka, jossa vietämme paljon aikaa. Iso tontti myös työllistää, mutta tykkäämme puuhailla siellä kahdestaan.

Ongelmana ovat aikuiset, perheelliset lapset, jotka tulevat mökille kuin omaan kotiinsa. He ovat viettäneet siellä aikaa lapsina kuten lapsuudenkodissaan. Emme halua heitä yövierailulle kumpaankaan paikkaan. Emme tykkää siitä, että tulijat odottavat täysihoitoa eivätkä oma-aloitteisesti tartu mihinkään töihin. Grilli jää heiltä putsaamatta, tiskit tiskaamatta. Ruuat ja kahvit pitäisi tarjota monta kertaa päivässä, lämmittää saunaa aamuin illoin ja elää lapsiperheen aikataulujen mukaan. Lapsen nukkuessa talossa ei edes puhua tai katsoa televisiota.

Vasta syksyn alkaessa vapaudumme noista vierailijoista. Silloin heidän vierailuistaan muistuttaa tyhjennystä odottava huussi.

Ps. Tykkäämme lapsistamme, mutta meidän mielestämme aikuiset ihmiset eivät sovi enää saman katon alle.

Sanokaa tuo lapsillenne, ei se palstoilla auta vinkua ja valittaa.

Ap ei taida olla noiden "lasten" biologinen äiti. Muuten kyllä aika outoa.

Meillä on alunperin hankittu tarpeeksi iso mökkikompleksi, joka on elänyt eri elämänvaiheet. Nyt ollaan siinä pisteessä, että me isovanhemmat ollaan siirrytty yksiöön. 40 neliötä, oma keittiö ja kylppäri. Esikoinen perheineen asuu varsinaisessa mökissä jossa sauna ja kuopus poikakaverinsa lanssa saunamökissä, jossa keittonurkkaus, suihku ja vieressä puucee.

Kaikki mahtuu, oma rauha ja reviiri jokaisella.

Minusta on ihana että he viettävät kesää kanssamme.

Ai, ai, nyt sokaisit muurahaispesään.

Juuri aiheesta puhuttiin lukupiirissä ja se on ongelma lähes kaikissa perheissä. Ja jos oman lapsen kanssa selviäisi, mutta kun mukaan tulee miniät ja vävyt, niin huh.huh.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ihana kesäpaikka, jossa vietämme paljon aikaa. Iso tontti myös työllistää, mutta tykkäämme puuhailla siellä kahdestaan.

Ongelmana ovat aikuiset, perheelliset lapset, jotka tulevat mökille kuin omaan kotiinsa. He ovat viettäneet siellä aikaa lapsina kuten lapsuudenkodissaan. Emme halua heitä yövierailulle kumpaankaan paikkaan. Emme tykkää siitä, että tulijat odottavat täysihoitoa eivätkä oma-aloitteisesti tartu mihinkään töihin. Grilli jää heiltä putsaamatta, tiskit tiskaamatta. Ruuat ja kahvit pitäisi tarjota monta kertaa päivässä, lämmittää saunaa aamuin illoin ja elää lapsiperheen aikataulujen mukaan. Lapsen nukkuessa talossa ei edes puhua tai katsoa televisiota.

Vasta syksyn alkaessa vapaudumme noista vierailijoista. Silloin heidän vierailuistaan muistuttaa tyhjennystä odottava huussi.

Ps. Tykkäämme lapsistamme, mutta meidän mielestämme aikuiset ihmiset eivät sovi enää saman katon alle.

Ja mikä on tekosyysi ettet saa suutasi  auki ja kerrottua asiaa niille?

Oman perheen kesämökki oli  niin hirveä työleiri ettei  mua ois saanu sinne kirveelläkään enää aikuisena. Perittyäni sen myin sen pois heti kun voin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ihana kesäpaikka, jossa vietämme paljon aikaa. Iso tontti myös työllistää, mutta tykkäämme puuhailla siellä kahdestaan.

Ongelmana ovat aikuiset, perheelliset lapset, jotka tulevat mökille kuin omaan kotiinsa. He ovat viettäneet siellä aikaa lapsina kuten lapsuudenkodissaan. Emme halua heitä yövierailulle kumpaankaan paikkaan. Emme tykkää siitä, että tulijat odottavat täysihoitoa eivätkä oma-aloitteisesti tartu mihinkään töihin. Grilli jää heiltä putsaamatta, tiskit tiskaamatta. Ruuat ja kahvit pitäisi tarjota monta kertaa päivässä, lämmittää saunaa aamuin illoin ja elää lapsiperheen aikataulujen mukaan. Lapsen nukkuessa talossa ei edes puhua tai katsoa televisiota.

Vasta syksyn alkaessa vapaudumme noista vierailijoista. Silloin heidän vierailuistaan muistuttaa tyhjennystä odottava huussi.

Ps. Tykkäämme lapsistamme, mutta meidän mielestämme aikuiset ihmiset eivät sovi enää saman katon alle.

Vaikea uskoa että joku puhuu omista lapsistaan tällä tavoin. Tai sitten olen ollut Suomesta poissa liian kauan ja ihmiset muuttuneet hirviöiksi. Yleensä aikuistuneet lapset ovat tervetulleita mökille ja ne aikuistuneet lapset osaavat myös toimia mökillä kun ovat siellä koko ikänsä käyneet niin tietävät mitä milloinkin pitää tehdä. Ehkä siinä on yksi kesä välissä jolloin vielä kokee olevansa lapsi eikä osaa suhteuttaa omia velvotteitaan mutta kun vanhemmat huomauttavat asiasta niin homma toimii. Tietysti aina on poikkeuksia mutta jos lapset ovat noloja niin vanhemmat ovat noloja yleensä myös...

No, me taas kokataan jokainen ruoka ja kahvi appivanhempien mökillä, sekä suunnitellaan ateriat ostoslistoineen, käydään kaupassa. Monta kertaa päivässä katetaan ja korjataan pöytä ulos ja sisään, lisäksi lämmitetään sauna. Ihan mielelläni autan vanhoja ihmisiä ja grillailen heille herkkuja, se vaan nyppii että joskus sai kuulla vierestä miten perunat kuuluu pestä, ja meillä tehdään tämä ja tämä näin, ja kahvia ei saa juoda näistä kupeista ja olenko varmasti pyyhkinyt jälkeni.... ja jopa "HYI" jostain uudesta ruoka-aineesta jne. Siinä kun kyykit 60-luvulla rakennetussa epäkäytännöllisessä mökkikeittiössä, jota ei vaan voinut remontoida vaikka muu mökki uusittiin. 

Ollaan kuitenkin sukua eikä minkään pitopalvelun työvoimaa, että hieman kannustusta toivoin. Kiittävät toki kun lähdemme.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin surullista lukea, että vanhemmat eivät halua omia lapsiaan, vaikkakin aikuisia, yökylään. Paljonko teillä on välimatkaa? Jos nyt inhimillisen ajomatkan päässä on että päiväseltään pystyy kyläilemään niin ymmärrän, mutta jos välimatka on satoja kilometrejä niin kumma jos ei ole yökyläilyt toivottuja kun päiväseltään olis aika rankka reissu.

Unohdat kuitenkin aikuisten lasten puolisot. Miniät ja vävyt.

Omalle lapselle voi sanoa, että nyt on sun vuoro kantaa saunaan vedet tai tiskata, mutta paljon korkeampi kynnys on sanoa se vävylle tai miniälle, koska hän on paljon vieraampi.

Minua ainakin rassaa aamiaiset ja ruoka-ajat, kun jokaisella on omat ajat ja mieltymykset mitä ruokaa voi syödä. Meillä kolme aikuista lasta, puolisoineen ja lastenlapsia 7, iältään 3-18v. Ja jokaisella perheellä on omat tapansa, jotka tuodaan myös sinne mökille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin surullista lukea, että vanhemmat eivät halua omia lapsiaan, vaikkakin aikuisia, yökylään. Paljonko teillä on välimatkaa? Jos nyt inhimillisen ajomatkan päässä on että päiväseltään pystyy kyläilemään niin ymmärrän, mutta jos välimatka on satoja kilometrejä niin kumma jos ei ole yökyläilyt toivottuja kun päiväseltään olis aika rankka reissu.

Unohdat kuitenkin aikuisten lasten puolisot. Miniät ja vävyt.

Omalle lapselle voi sanoa, että nyt on sun vuoro kantaa saunaan vedet tai tiskata, mutta paljon korkeampi kynnys on sanoa se vävylle tai miniälle, koska hän on paljon vieraampi.

Minua ainakin rassaa aamiaiset ja ruoka-ajat, kun jokaisella on omat ajat ja mieltymykset mitä ruokaa voi syödä. Meillä kolme aikuista lasta, puolisoineen ja lastenlapsia 7, iältään 3-18v. Ja jokaisella perheellä on omat tapansa, jotka tuodaan myös sinne mökille.

Meillä on alkujaankin opetettu kaikille ne "mökin tavat". Kaikki tietää ne. Ei tarvitse joka kerta alkaa alusta pohtimaan miten tää homma täällä pelittää.

Jos joku kaipaa yksityisyyttä, sekin käy, koska kaikilla on myös se oma osa. Tai voi vaikka ottaa veneen ja painua jonnekin ulkoilusaarelle koko päiväksi.

Siis olivatko nämä nyt jo aikuiset lapset lapsinakin aina "täysihoidossa" mökillä? Eikö heitä laitettu teineinäkään tekemään mitään askareita?

Voi näitä mökkionglmia:). Me käymme vAnhempiemme mökillä kerran kesässä, joskus kaksi ja minä olen se kuka ei haluaisi mennä sinne. Lasten vuoksi vietän ne pari yötä siellä. En tykkää mökkielämästä, en vaan nauti siellä olosta vaikka mökki ei ihn alkeellinen olekaan. On ötökkää ja käärmeitä saa pelätä. En myöskään osaa nukkua niin lähellä muita ihmisiä. Mutta ennen kaikkea en osaa rentoutua lainkaan. Kun on ruoka syöty ja saatu jäljet siivottua, alkaa jo seuraavan valmistelu. Koko ajan pitää olla puuhastelemassa jotain.

Kun palaamme ihmisten ilmoille, tunnen kuinka vapautunut oloni on taas kun pääsen kaupunkiin.

Meidän äiti ainakin sanoo "tuulia, voisit varmaan pestä perunat", "Marko varmaan tiskaa ruoan jälkeen" "veeran vuoro lämmittää sauna" jos meistä ei itsenäisesti kukaan ei ole jotain tajunnut. Itse olen aina kuvitellut olevani tervetullut mökille ja "kotikotiin". En odota täyshoitoa mutta siihen on helppo valua kun vanhemmat häärää omalla tavalla juttujaan. Eli kannattaa avata suu ja sanoa ettei halua vieraita ja sitten hyväksyä seuraukset. Jos ongelma on täysihoito niin anna tehtövät. Jos aikuinen ihminen kieltäytyy niin sitten on jossain vika.

No minä olen se yksi hirviöäiti-ihminen, joka lakkasi käymästä mökillä, koska lapset aikuisiksi vartuttuaan vaelsivat sinne lapsineen ja puolisoineen odottaen että palvelu pelaa. Sekä omat että miehen lapset.

Jäin kaupunkiin ja ilmoitin miehelle että passaa porukan ihan miten haluaa.

Mies lopulta sitten myi koko mörskän. En vaan jaksanut olla siellä päivystämässä koska kuka tahansa pyllähtää sinne, enkä siivota aikuisten ihmisten jälkiä. Ja joo, ehkä kommunikointi sitten ei ihan siinä kohdassa pelannut. Perintömökistä ei ollut kyse vaan meidän ostamasta ja hankkimasta; tosin ilmeiesesti ainakin miehen lapset oli kuvitelleet että siitä joku perintömökki olisi heille tulossa, koska huuto oli hirmuinen kun mökki myytiin...