Anoppi mittailee läskejäni kesämökillä, mitä tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Sisareni anopin Alxheimerin taudin alkuvaiheessa anoppi huomautteli kaikille hiukankin lihaville ylipainosta. Voiko tässä olla kysymys taudin alkuvaiheista?

Tämän voisinkin ystävällisen huolestuneesti ottaa anopin kanssa puheeksi ja ehdottaa tutkimuksiin hakeutumista :)

Ap, takaan että muutaman vittumaisen kommentin jälkeen, anopista ei ole haittaa. Miksi te muutamat annatte haukkua itseänne. Opetelkaa vaikka haistattamaan, sekin auttaa.

Teillä ei sitten enää ole anopin kanssa välit poikki?

Vierailija kirjoitti:

Yksi keino on myös nolata anoppi seurassa. "Kuunnelkaas lapset miten tuon ikäinenkään ei vielä osaa käytöstapoja. Toisten ulkonäköä ei pidä kommentoida, se on kiusaamista. Yleensä opitaan kunnioittamaan toisia jo lapsena. Jotkut eivät opi koskaan."

Älä käytä lapsia lyömäaseina. Vaikka anoppi olisikin törppö.

Ap, sähän oot ihan normaalipainoinen!! Miten sun anoppis voi haukkua sua läskiksi? Hanki sille silmälasit!

Kaada itsellesi huurteinen lasi kuivaa roseeta, leväytä itsesi aurinkotuoliin, ota hyvä kirja messiin ja sano anopille, että lapset muuten ovat jo viikon innolla odottaneet päästä tämän kanssa metsävaellukselle. 

T. Miniä, joka sai anopilta lahjaksi laminoidun BMI-taulukon

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne äiditkin osaavat.

Itselläni on noin 10 kiloa liikaa ja sukurasitteen vuoksi terveydellisesti olisi tärkeää, että saisin noita kiloja vähemmäksi. Tätä aina tasaisesti yritän. Mutta toisinaan mieleni latistuu aika pahasti. mm. Olin juuri omasta mielestäni päässyt hyvään laihtumisvauhtiin kovalla puurtamisella pudottanut n. 3 kiloa. Äitini ei ilmeisesti tätä ollut huomannut vaan möläytti, että kyllä sun olis syytä laihduttaa ettei käy niin kuin minulle. Tätä ei kovakaan kuoreni kestänyt vaan kyyneleet kertoivat äidilleni, että nyt sattui vyön alle. Poikakin muisti seuraavalla kerralla kun oltiin menossa mummolaan, eihän mummo tällä kertaa sano mitään pahaa niin että sua alkaa itkettää....

Minun äitini tuputtaa ruokaa ja kaffia viisi kertaa päivässä, loukkaantuu verisesti jos ei ota, ja sitten huomauttelee kiloista, jotka on periytyneet tietenkin isän puolelta sukua. Kerran suutuin ja sanoin, että mieluummin kurvit kohdallaan kuin tasapaksu pötkö ja tikkujalat. Osui, kerrankin.

Olen ollut selallaisessa paikassa, jossa oikeasti nähtiin nälkää. Varmaan sieltä on tullut mukaan sellainen suhtautuminen, että ruokailu on ilman uskonnollista latausta sellainen pyhä hetki, jolloin käyttäydytään ihmisiksi. Ei riidellä, ei loukata toisia, ei ruveta kertomaan joitain ällömätätoukkaoksetustarinoita ja ilokseni olen huomannut, että eräässä kesätyöpaikassa jätkäporukassakin ne jutut saatiin loppumaan. Enkä usko että useimmat miehetkään niistä nauttivat, vaikka ehkä sietävätkin jos se ikäänkuin on kuulunut kovisten kulttuuriin. Ei myöskään arvostella toisten eväitä tai ruokavalintoja. Tietenkin voi keskustella ruuastakin, mutta ei totta totisesti ruveta ketään arvostelemaan lihavaksi tai muuta sellaista. Äärimmäisenä keinona voi kerätä lautasensa ja lähteä muualle syömään, mutta yleensä hyvät tavat tarttuvat itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mene sen anopin kanssa saunaan. Mene lastesi kanssa, jos anoppi vonkuu, niin imoita, että et halua nähdä sen kurttuista kroppaa. Jos pokkasi ei tuohon riitä, niin sanot, että säästyy näkemästä sun läskejä, koska et edelleenkään ole jumppaa tehnyt.

Mutta kun heillä on tapana pitää "miesten ja naisten saunavuorot", jolloin tyttölapset tulee naistenvuorolla ja pojat miesten. Sitten kun yrittää sanoa, että menisin mielelläni vasta myöhemmin yksin, niin pitää olla todella hyvät perustelut ja niitähän ei ole, sillä saunomisen ja uimisen jälkeen syödään, eikä silloin enää kukaan saunoa ja ui. Miehet menevät tietenkin viimeiseksi.

Ohis, mutta kuulostaa tosi ankealta meiningiltä, että kaikki asiat pitää tietenkin tehdä aina niin kuin on aina ennenkin tehty :/ Miksi aikuisen ihmisen pitäisi perustella erikseen ja pyytää muilta hyväksyntä sille, jos haluaa mennä vaikka itsekseen saunaan? Kuulostaa ihan joltain suljetulta lahkolta, jossa pitää noudattaa kiveen kirjoitettuja käyttäytymissääntöjä.

Ihan vain sanot painokkaalla isolla äänellä kaikkien kuullen että "NYT RIITTÄÄ!Jos ei muuta keskustelun aihetta ole niin ole hiljaa!". Toista ei kannata mennä nolaamaan, siitä saat vain lisää riitaa ja eripuraa. Teet vain selväksi että raja tuli vastaan nyt.

Joillakin naisilla - iästä riippumatta - on läpi elämän taipumus moukkamaisesti kommentoida toisten ulkonäköa, parisuhdetta tai sen puuttumista, lasten tekemistä tai tekemättä jättämistä tai mitä tahansa joka kuuluu ihmisten yksityisasioihin. Itse olen vaan heivannut nämä ihmiset elämästäni. Olen sinkku niin ei onneksi tarvitse kuunnella minkään anoppien v*ttuilua. Ollessani äitini hautajaisissa sain kuulla eräältä sukulaiselta "et sinäkään sitten ole onnistunut löytämään ketään". Tämähän onkin hautajaisten oleellisin asia. Olin vain hiljaa ja siirryin seuraavan ihmisen luo. Toisessa tilanteessa olisin kyllä keksinyt vastauksen tähänkin. T. N58v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne äiditkin osaavat.

Itselläni on noin 10 kiloa liikaa ja sukurasitteen vuoksi terveydellisesti olisi tärkeää, että saisin noita kiloja vähemmäksi. Tätä aina tasaisesti yritän. Mutta toisinaan mieleni latistuu aika pahasti. mm. Olin juuri omasta mielestäni päässyt hyvään laihtumisvauhtiin kovalla puurtamisella pudottanut n. 3 kiloa. Äitini ei ilmeisesti tätä ollut huomannut vaan möläytti, että kyllä sun olis syytä laihduttaa ettei käy niin kuin minulle. Tätä ei kovakaan kuoreni kestänyt vaan kyyneleet kertoivat äidilleni, että nyt sattui vyön alle. Poikakin muisti seuraavalla kerralla kun oltiin menossa mummolaan, eihän mummo tällä kertaa sano mitään pahaa niin että sua alkaa itkettää....

Minun äitini tuputtaa ruokaa ja kaffia viisi kertaa päivässä, loukkaantuu verisesti jos ei ota, ja sitten huomauttelee kiloista, jotka on periytyneet tietenkin isän puolelta sukua. Kerran suutuin ja sanoin, että mieluummin kurvit kohdallaan kuin tasapaksu pötkö ja tikkujalat. Osui, kerrankin.

Sain oman äitini lopettamaan jatkuvan ruoan tuputtamisen kun sanoin että ei oikein toimi yhtälö: "syö kuin rekkamies, mutta näytä 40 kg mallilta". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne äiditkin osaavat.

Itselläni on noin 10 kiloa liikaa ja sukurasitteen vuoksi terveydellisesti olisi tärkeää, että saisin noita kiloja vähemmäksi. Tätä aina tasaisesti yritän. Mutta toisinaan mieleni latistuu aika pahasti. mm. Olin juuri omasta mielestäni päässyt hyvään laihtumisvauhtiin kovalla puurtamisella pudottanut n. 3 kiloa. Äitini ei ilmeisesti tätä ollut huomannut vaan möläytti, että kyllä sun olis syytä laihduttaa ettei käy niin kuin minulle. Tätä ei kovakaan kuoreni kestänyt vaan kyyneleet kertoivat äidilleni, että nyt sattui vyön alle. Poikakin muisti seuraavalla kerralla kun oltiin menossa mummolaan, eihän mummo tällä kertaa sano mitään pahaa niin että sua alkaa itkettää....

Minun äitini tuputtaa ruokaa ja kaffia viisi kertaa päivässä, loukkaantuu verisesti jos ei ota, ja sitten huomauttelee kiloista, jotka on periytyneet tietenkin isän puolelta sukua. Kerran suutuin ja sanoin, että mieluummin kurvit kohdallaan kuin tasapaksu pötkö ja tikkujalat. Osui, kerrankin.

Sain oman äitini lopettamaan jatkuvan ruoan tuputtamisen kun sanoin että ei oikein toimi yhtälö: "syö kuin rekkamies, mutta näytä 40 kg mallilta". 

Mun mutsille tuo olisi vain tekosyy: laiska tekee niin vähän, ettei ehdi kuluttaa sitä mitä syö.

Kaksi mahdollisuutta: sanot anopille että vittuako mun kilot sulle kuuluu. Tai sitten laihdutat ne ylimääräiset kilot pois.

Oikeasti ap, miksi siedät tuollaista kohtelua? Annat sanan sanasta. Eikö miehesi pidä puoliasi? Nuo tuollaiset piruntekeleet voi poistaa elämästä, miksi te olette siellä mökillä samaan aikaan. Aikuinen nainen, nyt sanot anopilli, että lopettaa sen vittuilun, jos haluat nähdä pojan perhettä. Itse olen katkonut välit joka ainoaan vittuilevaan sukulaiseen, niitä löytyy. Nyt olemme mieheni kanssa tekemisissä vain niiden ihmiset kesken, joiden kanssa on hauskaa. Tuota samaa voi soveltaa kaikkialla, loppu loukkaukset kun loukkaat vielä pahemmin sanallisesti. Pirun riivaamia tuollaiset anopit.

Sympatiat ap sulle! Meidän sukujuhannuksissa anoppilassa mulle on lauottu miten pon lihonu ja miten on ryppyjäkin tullu. Ja onko naamakin veltostunut ja miten oon noin ruman tukan itelleni hankkinu.

Tosin nämä onneksi jakaantuneet eri juhannuksiin ja eri ihmisten (miehen suvun puolelta) sanomisiin.

Olisin hukkuneiden tilastoissa ihan vapaaehtoisesti jos tuo olis kaikki samalta juhannukselta.

En vaan ymmärrä miten 40-80- vuotiaat ihmiset ilkeävätkin päin naamaa arvostella kenenkään ulkonäköä..

En ikinä voisi kuvitella itseäni sanomaan mieheni veljelle että ootpas sinä lihonu sitten viimenäkemän..

Nyt anoppi tutkimuksiin! Jos ei pyynnön jälkeen lopeta huomautteluja niin tarkemmat tutkimukset heti että esim. Alxheimerin taudin varhaisoireet huomataan ajoissa.

Sano sille että "mies tykkää kun on lihaa liittyen päällä".

Mutta suosittelen, että teet kuten yksi neuvojista eli viet anopin syrjään ja kerrot, ettet pidä hänen käytöksestä.

Tai voi olla menemättä saunaan - sano lapsille, että äiti ei nyt sauno tällä kertaa.

Harvalla meistä on fitness-vartalo ja varmaan jos laihdut niin anoppi haukkuu sitten luukasaksi yms

Veemäinen toi sun anoppi.

Vierailija kirjoitti:

Sympatiat ap sulle! Meidän sukujuhannuksissa anoppilassa mulle on lauottu miten pon lihonu ja miten on ryppyjäkin tullu. Ja onko naamakin veltostunut ja miten oon noin ruman tukan itelleni hankkinu.

Tosin nämä onneksi jakaantuneet eri juhannuksiin ja eri ihmisten (miehen suvun puolelta) sanomisiin.

Olisin hukkuneiden tilastoissa ihan vapaaehtoisesti jos tuo olis kaikki samalta juhannukselta.

En vaan ymmärrä miten 40-80- vuotiaat ihmiset ilkeävätkin päin naamaa arvostella kenenkään ulkonäköä..

En ikinä voisi kuvitella itseäni sanomaan mieheni veljelle että ootpas sinä lihonu sitten viimenäkemän..

Ihmettelen minäkin suuresti, että miksi pitää ilkeillä. Luulisi, että suku pitää yhtä eikä ainakaan hauku toisiaan. Toiveajattelua.

Sitten ihmetellään, että suku ei viihdy keskenään ja on sukuriitaa mitättömistä asioista.

Anopille pitää pistää rajat. Ei sulle eikä kellekään sanota noin!