Sinkku, miksi et hae seuraa nettideiteiltä?
Kommentit (61)
Tinderiä kokeilisin jos olin Facebookissa. Idea on minusta tosi hyvä. Ehkä se pidemmän päälle olisi kuluttavaa mutta kokeiluna ainakin kiva. Sitä varten en sentään facebookiin liity :)
Minä tein tyhjän FB tilin vain Tinderiä varten, nolla ystävää. Vain nimi, ikä, työpaikka tiedot. Latasin kuvat private kuvina, ja sieltä Tinderiin. Nykyään ei edes tarvitse kierrättää kuvat FB:n kautta, vaan ne voi ladata suoraan puhelimesta.
Vierailija kirjoitti:
Usein löytää vain pinnallisia ihmisiä, kavereita tai seksikumppaneita. Netissä kommunikointi ei kuitenkaan koskaan täysin vastaa sitä kemiaa mitä tulee kasvotusten, joten on aina vaikeaa arvioida tuleeko sen ihmisen kanssa mitään vai ei. Nettideittailu sopii mielestäni paremmin ihmisille, jotka ovat valmiita tapaamaan nopeasti näitä kumppaniehdokkaita. Itse en ole valmis siihen, minusta ei ole käymään niin usein ulkona uusien ihmisten kanssa. Koen sen stressaavaksi.
Mikä siinä tapaamisessa on niin vaikeaa? Sinulla ei todellisuudessa ole halua suhteeseen. Nettideittailussakin huomaa kyllä jo kirjotellassa onko toisella kiinnostusta vai vain leikkimistä. Se että ei halua lähteä treffeille kertoo jo että ei ole todellista kiinnostusta. Mitä pinnallisuuteen tulee niin ulkonäkö ei taas liity siihen mitenkään. Olen tullut sille kannalle että naiset epäonnistuvat usein suhteissaan koska kumppani on valittu pinnallisin perustein. Jos treffi profiilin ensimmäinrn lause on kuvan kysyminen niin se kertoo naisesta jo oleellisimman.
Vierailija kirjoitti:
En hae parisuhdetta enkä seksiä. Viihdyn yksin. N44
Hyvä, ettet hae, kun (luetun)ymmärtämisesi on noin hukassa. Ap kysyi kommentteja niiltä, jotka etsivät parisuhdetta.
Tuli pettymyksiä vaan. Kirjepalstat on mua varten. 2 krt on tärpänny 16v välein...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ottaa hyvää kuvaa itsestäni. Enkä kehtaa pyytää keltään että otapas mulle profiilikuva.
Olen myös huono kirjoittamaan mitään esittelyä, vaikka muuten olen sanavalmis. Se vain vaatii vastavuoroisuutta . En osaisi edes sanoa olenko ujo vai rohkea. Puhelias vai tuppisuu. Kotihiiri vai maailmanmatkaaja. Kaikkea noita.
Tutustuminen kirjoittelemalla on varmaankin työlästä. Kuin työhaastattelu. Pitäisi onnistua tapaamaan äkkiä.
Niin ja tavallaanhan minä en -ainakaan palstan mukaan - ole edes sinkku, koska olen äiti. Mutta siitä syystä on suuri kynnys tapailla ylipäätään ketään.
Kysy ihmeessä jotain luotettavaa kaveria auttamaan.
Itse jeesasin kaveria muutama vuosi sitten, hänellä ongelma oli lähinnä saamattomuus deittiprofiilin tekoon. Otin kuvat ja autoin tekstin kanssa. Parin päivän kuluttua hänet "löysi" mies, jonka kanssa ovat olleet onnellisessa parisuhteessa jo viisi vuotta. Mulla on hyvä mieli kun pystyin auttamaan.
(Itse olen aina vaan sinkku, hah.)
Ihana olet!
Hyvää juhannusta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein löytää vain pinnallisia ihmisiä, kavereita tai seksikumppaneita. Netissä kommunikointi ei kuitenkaan koskaan täysin vastaa sitä kemiaa mitä tulee kasvotusten, joten on aina vaikeaa arvioida tuleeko sen ihmisen kanssa mitään vai ei. Nettideittailu sopii mielestäni paremmin ihmisille, jotka ovat valmiita tapaamaan nopeasti näitä kumppaniehdokkaita. Itse en ole valmis siihen, minusta ei ole käymään niin usein ulkona uusien ihmisten kanssa. Koen sen stressaavaksi.
Mikä siinä tapaamisessa on niin vaikeaa? Sinulla ei todellisuudessa ole halua suhteeseen. Nettideittailussakin huomaa kyllä jo kirjotellassa onko toisella kiinnostusta vai vain leikkimistä. Se että ei halua lähteä treffeille kertoo jo että ei ole todellista kiinnostusta
En ole tuo edellinen, mutta etkö osaa lukea? Eivät kaikki nauti päivästä toiseen jonnekin kahvilaan lähtemisestä. Se ei todellakaan tarkoita, etteikö haluaisi parisuhdetta.
Sellainen tyyppi, joka tykkää olla koko ajan menossa, ei varmasti edes sovi sellaiselle, joka tykkää rauhallisesta olemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ottaa hyvää kuvaa itsestäni. Enkä kehtaa pyytää keltään että otapas mulle profiilikuva.
Olen myös huono kirjoittamaan mitään esittelyä, vaikka muuten olen sanavalmis. Se vain vaatii vastavuoroisuutta . En osaisi edes sanoa olenko ujo vai rohkea. Puhelias vai tuppisuu. Kotihiiri vai maailmanmatkaaja. Kaikkea noita.
Tutustuminen kirjoittelemalla on varmaankin työlästä. Kuin työhaastattelu. Pitäisi onnistua tapaamaan äkkiä.
Niin ja tavallaanhan minä en -ainakaan palstan mukaan - ole edes sinkku, koska olen äiti. Mutta siitä syystä on suuri kynnys tapailla ylipäätään ketään.
Kysy ihmeessä jotain luotettavaa kaveria auttamaan.
Itse jeesasin kaveria muutama vuosi sitten, hänellä ongelma oli lähinnä saamattomuus deittiprofiilin tekoon. Otin kuvat ja autoin tekstin kanssa. Parin päivän kuluttua hänet "löysi" mies, jonka kanssa ovat olleet onnellisessa parisuhteessa jo viisi vuotta. Mulla on hyvä mieli kun pystyin auttamaan.
(Itse olen aina vaan sinkku, hah.)Ihana olet!
Hyvää juhannusta!
Kiitos samoin!
Tykkään auttaa, koska se ei ole minulta pois. Ajattelen että jos autan, niin itsekin saan jotain hyvää joskus. Miestä ei ole tullut, mutta muita ilahduttavia asioita.
En uskalla. Ei ole kukaan lähestynyt oikeassa elämässäkään, joten itseluottamus on nolla. Pahimmassa tapauksessa joku työkaveri (ei ole muita kavereita) löytäisi ilmoituksen ja siitä kuulisi vuoden päivät.
M35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein löytää vain pinnallisia ihmisiä, kavereita tai seksikumppaneita. Netissä kommunikointi ei kuitenkaan koskaan täysin vastaa sitä kemiaa mitä tulee kasvotusten, joten on aina vaikeaa arvioida tuleeko sen ihmisen kanssa mitään vai ei. Nettideittailu sopii mielestäni paremmin ihmisille, jotka ovat valmiita tapaamaan nopeasti näitä kumppaniehdokkaita. Itse en ole valmis siihen, minusta ei ole käymään niin usein ulkona uusien ihmisten kanssa. Koen sen stressaavaksi.
Mikä siinä tapaamisessa on niin vaikeaa? Sinulla ei todellisuudessa ole halua suhteeseen. Nettideittailussakin huomaa kyllä jo kirjotellassa onko toisella kiinnostusta vai vain leikkimistä. Se että ei halua lähteä treffeille kertoo jo että ei ole todellista kiinnostusta
En ole tuo edellinen, mutta etkö osaa lukea? Eivät kaikki nauti päivästä toiseen jonnekin kahvilaan lähtemisestä. Se ei todellakaan tarkoita, etteikö haluaisi parisuhdetta.
Sellainen tyyppi, joka tykkää olla koko ajan menossa, ei varmasti edes sovi sellaiselle, joka tykkää rauhallisesta olemisesta.
Ei nyt kyse ole siitä ettei ole bilettäjä vaan että nainen on sitoutumis haluton ja ehkä ei edes kykyne suhteeseen. Ei normaali ihmiselle ole mikään kynnys lähteä kahvilaan. Netti treffien kautta on tullut nähtyä aivan tarpeeksi näitä spessu naisia ja en ihmettele miksi ovat yksin. Jättäkä treffi palstat niille jotka toivovat suhdetta älkääkä haaskatko heidän aikaansa.
Nainen tarvitsee syyn harrastaa seksiä, mies paikan.
Samoin osa naisista tarvitsee hyvän miehen kohtaamisen erityisen tilanteen ja paikan ja jos nettideitti ei sovi käsikirjoitukseen niin...
Musta ainakin tuntuu oudolta hakemalla hakea. Tulee vastaan jos on tullakseen
Vierailija kirjoitti:
Musta ainakin tuntuu oudolta hakemalla hakea. Tulee vastaan jos on tullakseen
Minulla ei olisi ollut varmaan yhtäkään suhdetta, jos asenne olisi ollut tuo. Netistä en ole seuraa etsinyt, mutta kyllä seurustelu on ollut aina seurausta siitä, että olen päättänyt liikkua aktiivisemmin ja avoimemmin eri paikoissa.
Aloin käydä joka viikko kulttuuritapahtumissa, aloin harrastaa ja viikonloppuisin kävin alkuillasta baarissa ja menin juttelemaan jos joku sopivanoloinen mies oli yksin siellä.
Samoin töissä kun ihastuin yhteen mieheen ja hän vaihtoi paikkaa, niin tein selväksi haluavani tavata häntä vielä.
Nyt taas kökötän kotona ja käyn vapaalla korkeintaan metsässä kävelyllä. Ei ole sulhasehdokkaita vaikka ihan mukavannäköinen nainen olen.
Vierailija kirjoitti:
Musta ainakin tuntuu oudolta hakemalla hakea. Tulee vastaan jos on tullakseen
Ei ole vielä 37 vuoteen tullut. Jollet hae saat olla yksin loppuikäsi mikäli olet tavallinen palkansaaja. Pariutumisessa on myös kyse tahtotilasta pyrkiä sitä kohden.
En uskalla. Ei ole kukaan lähestynyt oikeassa elämässäkään, joten itseluottamus on nolla. Pahimmassa tapauksessa sukulaiset löytäisi ilmoituksen ja siitä kuulisi vuoden päivät.
M36
Se tuntuu itselleni niin vieraalta tavalta. Nuorempana toki kävin noilla sivuilla, minulla oli vuoden verran ilmoituskin siellä. En saanut yhtään vastausta.
Nainen, 39v.
Vierailija kirjoitti:
Hain. Tuloksetta.
"Toisin sanoen rikkaat akateemiset alfamiehet eivät vastanneet sulle;)
Hain, en löytänyt. Ikäiseni miehet hakivat jopa kymmenen vuotta itseään nuorempia naisia. Osalla oli vielä lapsetkin hankkimatta siinä vaiheessa, kun omani oli jo muuttanut kotoa pois.
Hain, ihastuin, lopulta rakastuin ja loppujen lopuksi halusimme eri asioita. Nyt pieni hengähdystauko, enkä käy treffeillä. Toisaalta ajattelen, etten välttämättä edes enää kaipaa ketään. Rakkautta voi kokea myös muillakin tavoilla ja yksinolo tuo tiettyä vapautta arkeen. N27
Kai minä jonkun määritelmän mukaan olen sinkku, mutta koska naiset eivät ole koskaan, missään osoittaneet minkäänlaista kiinnostusta kohtaani, koen että tuskin haluan mennä vielä jonnekin nettideiteille ottamaan selkääni :(
Minä vaan koen että on vaikea kuvailla itseäni.
Matkustaminen esimerkiksi olisi minulle suorastaan intohimo, mutta käytännössä viimeisesimmästä reissusta on jo 5 vuotta.
Puhun hyvässä seurassa todella paljon, muualla en yhtään mitään. Eli jos kuvaan itseäni puheliaaksi niin kuitenkin treffeillä en ehkä saisi sanaa suustani.
Paperillle ei myöskään saa mitään siitä kemiasta, mikä ratkaisee kaiken. Kyllä minä ruksisin pois tupakoivat ja huomattavan ylipainoiset, mutta eihän nuo välttämättä ole pysyviä ominaisuuksia ja joku sauhutteleva pullero saattaisi olla juuri se tyyppi, jonka kanssa muuten natsaa.
Tinderiä kokeilisin jos olin Facebookissa. Idea on minusta tosi hyvä. Ehkä se pidemmän päälle olisi kuluttavaa mutta kokeiluna ainakin kiva. Sitä varten en sentään facebookiin liity :)