Noloimmat asiat, joilla ihmiset ylpeilevät
Eli kaikkea josta ihmiset ovat ylpeitä, mutta joka on todellisuudessa joko yhdentekevää tai jopa negatiivista ja myötähävettävää.
Kommentit (2321)
Kasvissyönti, vihreän teen juonti, sähkövempaimilla ajo.
MrMale kirjoitti:
Se miten runsasta ja ihanaa sisältöä on elämässä vaikka ei ole yhtään ylimääräistä rahaa mihinkään ja elää köyhyydessä, on aina elänyt ja oppinut nauttimaan elämän pienistä iloista.
Täydellistä potaskaa.
pienistä iloista pitää nauttiA, ei niitä suuria iloja oo monenkaan kohdalla. Ei liity mitenkään rahaa.
Minulla on juoksumatto, todella kätevä, ostin ex mieheltä.
Tietynlainen naistyyppi kirjoitti:
Yli 40v naiset jotka kertoo kuinka joku tuntematon luuli häntä ja tyttöään sisaruksiksi.
en oo tainnut kertoa kenellekään kun minua 5 vuotta vanhempaa luultiin äidiksi laivalla joskus. Vähän nolotti toisen puolesta. Joku mies sanoi.
Kun on (taas) uudessa työpaikassa .
Vierailija kirjoitti:
Tietynlainen naistyyppi kirjoitti:
Yli 40v naiset jotka kertoo kuinka joku tuntematon luuli häntä ja tyttöään sisaruksiksi.
en oo tainnut kertoa kenellekään kun minua 5 vuotta vanhempaa luultiin äidiksi laivalla joskus. Vähän nolotti toisen puolesta. Joku mies sanoi.
siis minun äidiksi
Naapuri, joka kehuu jatkuvasti kotiaan, vaikka hänellä on aivan tavallinen peruskoti, ei esim. mitään taidetta tai erikoista sisustusta. Se, että jos on varaa Vallilan verhoihin, ei mielestäni ole jatkuvan kehumisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaslakilla. Itsellänikin on, mutten kehtaa pitää.
Vappuna tietenkin.
Ei kai sitä ylioppilaslakkia vappuna sentään minkään ylpeilyn vuoksi pidetä . Se on vain perinne, vähän sellainen hassuttelujuttu.
Jatkuva saikuttaminen töistä. Naapuri saikuttaa, kun häntä katsotaan vinoon töissä. On kuulemma kovin ahdistunut, mutta voi reissata saikuillaan mielin määrin
Miehen siivellä tehtävät matkat, joihin ei sairaanhoitajan palkalla oli varaa.
Jäykät ja ennakkoluuloiset asenteet.
Kylläpä kuulostaa katkeralta ketjulta jopa AV-standardein mitattuna. Ja moni näyttää tulkitsevan ihan kummalliset asiat ylpeilyksi. Sen, että puhuu jostain heikkoudestaan tai ongelmastaan reippaasti ilman näkyvää häpeää, jopa pienellä huumorilla ja itsemyötätunnolla.
Kasvissyönti tai joku muu lakto-ovovegetaristisuus tai muu rajoittava ruokatottumus jos ei ole allergiasta kyse. Kehun ennemmin syöväni tavallista sekaruokaa.
Autismin kirjo jne. Ennen oli vaan huonosti sopeutuvia tai oppivia lapsia, nykyään joka toisella on joku diagnoosi.
Kehoposiviitisuus, en vieläkään ymmärrä, miksi kehon huonoilla ominaisuuksilla pitäisi kehua ja ylpeillä.
Vierailija kirjoitti:
Tiina99 kirjoitti:
On sillä äitiydellä suuri merkitys ihmisen kehityksen kannalta. Kun katsoo lapsettomia keskenkasvuisia 30v naisia, kuten Kiira Korpi esimerkkinä, ei elämä vastuuta ole tarvinnut kantaa ja kaikki on kivaa tai masennusta, Jasmin Voutilaonen esimerkkinä. Lapset pitävät kiinni elämässä.
Lapset pitävät kiinni elämässä, siis silloinkin kun sanovat, etteivät tahdo elää? Aika riman alitus vetää Voutilainen tähän. Väkisinkin mietin, että jos sulla on lapsia niin luulisi sun tajuavan miltä niiden menettäminen tuntuu... Ja ihan niin kuin ei olisi olemassa vanhempia, jotka sairastavat masennusta/joilla mt-ongelmia. Vai oliko se niin, että vastuu parantaa kaikki sairaudet? Lapsia vaan jokaiselle niin maailmasta loppuu ongelmat. Että sellasta järjenjuoksua.
Lapset pitävät kiinni elämässä, siis silloinkin kun sanovat, etteivät tahdo elää? Aika riman alitus vetää Voutilainen tähän. Väkisinkin mietin, että jos sulla on lapsia niin luulisi sun tajuavan miltä niiden menettäminen tuntuu... Ja ihan niin kuin ei olisi olemassa vanhempia, jotka sairastavat masennusta/joilla mt-ongelmia. Vai oliko se niin, että vastuu parantaa kaikki sairaudet? Lapsia vaan jokaiselle niin maailmasta loppuu ongelmat. Että sellasta järjenjuoksua.
Ajatus on siinä, että kun on joku muu josta huolehtia kuin itsestään. Nuoret voivat huonosti, koska ei ole muuta kuin maata sängyllä ottamassa selfieitä ja sitten arvioida niitä eli arvioida jatkuvasti omaa itseään (verraten muihin). Kuvia muokataan, jotta oman kasvonsa todellisuus menetetään ja muokkaamattomana löydetään itsestään lisää vikoja.
Kun on lapsia, vastuuta yms. elämässänsä, ei ole aikaa tuijotella ja arvioida itseään. Tietenkin voi siinä oman itsensä unohtaa, mutta parempi ääripää se on kuin olla liian syvällä itsessään.
Kaikki mitä lapseton tekee elämässään, on pitkälti häntä itseään varten. Lapsen kanssa asia on toisin.
Oman älykellon/-sormuksen tuloksilla kerskailu. Yhdessä työpaikassa oli pakko alkaa vältellä kahvihuonetta, kun siellä keksi-ikäiset ukot päivä toisensa jälkeen kehuskelivat kovaan ääneen leposykkeillään, unen laadullaan ja palautumisen tilallaan. Ehkä asia ärsytti senkin takia, etteivät nämä tyypit juurikaan tehneet töitä, kun kaikki aika meni p**kan jauhamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Oman älykellon/-sormuksen tuloksilla kerskailu. Yhdessä työpaikassa oli pakko alkaa vältellä kahvihuonetta, kun siellä keksi-ikäiset ukot päivä toisensa jälkeen kehuskelivat kovaan ääneen leposykkeillään, unen laadullaan ja palautumisen tilallaan. Ehkä asia ärsytti senkin takia, etteivät nämä tyypit juurikaan tehneet töitä, kun kaikki aika meni p**kan jauhamiseen.
No tämä! Meillä työpaikalla on ihan sama. Nelikymppiset ukot vertailee jotain penkkituloksiaan päivästä toiseen. Ei saakeli sentään!
Vappuna tietenkin.