Noloimmat asiat, joilla ihmiset ylpeilevät

On saanut bännit vauvapalstalle.

Joku n 55v mies puhuu nuoruudenaikaiselle tyttöystävälleen, jota ei ole nähnyt n 30v, naureskellen ja vähän itseään fyysisesti ryhdistäen, että ei muista mitään edellisvuotisesta kylän kesäjuhlista kun oli niin kännissä. Tämä tyttöystävä oli nimenomaan se joka kärsi aina hänen runsaasta alkoholinkäytöstä ja se oli asia joka heidät erotti nuorena. Vain joku tyhjäpääjuntti päästää suustaan jotain tollasta noilla ikävuosilla. Vaikka tokihan tuo että sanotaan etten muista mitään on myös suojamekanismi,  jota tämä tyyppi käyttää aina (ja käytti jo nuorena) kun ei halua joutua selittelemään tekojaan eikä siis edesvastuuseen mistään. On helppo sanoa ettei muista, siis käytännössä joka asiaan mihin ei halua palata. Mutta täytyy sanoa että on todella typerää ja junttimaista kehuskella / ylipäätään tuoda esiin viinan juomisensa paljoutta. Pääsääntöisesti normaalit fiksut aikuiset ei arvosta ihmistä joka ryyppää känniin saakka itsensä. Sitä tehtiin nuorena, ei viiskymppisinä.

Kaveri ylpeilee ja rehvastellee sillä kun hänen tytär on käynyt armeijan ja ollut sen jälkeenkin vielä armeijassa töissä.  Hei haloo. Niin on moni muukin. 

naishenkilö meidän firman konttorissa leveilee sillä, kun hänen tyttärensä kanssa on samalla luokalla kansanedustajan tytär.

Vierailija kirjoitti:

Minua on ihmettänyt se että mielenterveyshistoriasta ja itsetuhoisuudesta kerrotaan hyvin avoimesti esimerkiksi ensimmäisillä treffeillä. Saatetaan näyttää viitelyarpia. Puhutaan omasta ongelmahistoriasta nostaen itsensä jalustalle, että mä oon nähny näin paljon elämää, sä et varmaan näi syvissä vesissä ole uinut. Tuntuu että kyse on nimenomaan ylpeilystä.

Ja olen siis itse ollut itsetuhoinen ja ongelmainen, ja pystyn hyvin kertomaan siitä tutustumisen jatkuessa...

Tämä! Heti tulee valitettavasti sellainen vaikutelma, ettei kyseinen ihminen ole vielä oikein tasapainossa itsensä kanssa, jos omaa kipeää menneisyyttä pitää ikään kuin mainostaa uudelle tuttavuudelle. Kaikille ihmisille ei muutenkaan ole viisasta avautua ainakaan heti alussa. On monia, jotka käyttävät saamiaan tietoja niitä kertonutta henkilöä vastaan tai ottavat toisesta itselleen "projektin", jota hoivata ja koulia mieleisekseen. 

t. toinen ongelmallisesta menneisyydestä selvinnyt

Kuminpoltto ja keuliminen moottoripyörällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että ovat menettäneet vanhempansa lapsena tai nuorena. Ihan järjetöntä.

Tunnen yhden lapsena orvoksi jääneen, joka aina leveili sillä minä hän oli saanut ja minne päässyt uusien huoltajiensa kanssa. Mikäs kai siinä elellessä, kun sosiaaliviranomaiset hoitaneet sijoituksen ja sosiaalitoimi ja huoltajat kustantaa elämisen. Ei millään ymmärtänyt, ettei kaikilla perheillä ole varaa matkustaa hiihtolomalla Thaimaahan.

Ei luulisi sijaisperheessä elävällä olevan varaa ylpeilyyn.

Tuttu leveilee kun heidän naapurustossa asuu TTK-ohjelmasta olevan kilpailijan sukulainen. Rehvastelee somessa asioilla joiden oikeaa laitaa ei oikeasti kukaan tiedä.. esim tehdään ulkomaanmatkoja joihin oikeasti ei olisi varaa, mainostetaan taloyhtiön pihassa olevaa vesistöä omana mitä näitä nyt on. 

Ei pidä ihmisistä, jotka harrastaa frisbeegolfia

Mistä tunnistat että joku kehuilee?

Ehkä hän on vain ylpeä tyttärestään. Ei niinkään armeija osuudesta. Minusta se on täysin normaalia. 

Pitääkö ylpeys siis kieltää kokonaan lailla. Ja mikä ja miten ylpeilyksi tulkitaan? Verikokeella vai jollakin mittarilla vai onko kenties tulossa joku uusi laite jolla se/sitä voidaan mitata ja tulkita?

Ei nyt noloa, mutta toisinaan ihmetyttää miten mitättömillä asioilla jotkut leuhkivat. Kuten:

En koskaan purista valkosipulia puristimella, aina murskaan veitsen lappeella. Maistuu ihan eriltä.

En koskaan osta valmiiksi pilkottuja vihanneksia. Sen verran pitää ihmisen itse viitsiä.

En voi sietää suodatinkahvia, varsinkaan vaaleapaahtoista. Tummaa kahvia sen olla pitää. Sama juttu suklaan suhteen: en pysty syömään kuin laadukasta tummaa belgialaista suklaata. Meikäläisellä onkin hyvin kehittynyt makuaisti. 

Jne

Entisellä työpaikalla kahvihuoneessa usein juteltiin siitä mitä kaikkia käsitöitä, remontteja ja muita askarteluja oli tullut tehtyä ja niistä käytiin paljon keskusteluja. Yksi työpaikalla ollut nainen ei kai ollut mitenkään käytännön ihminen mutta tunsi tarvetta päteä jostain, joten hän kehuskeli sillä mitä oli saanut miehensä tekemään aikansa nalkutettuaan. Tämän hän kertoi suurta ylpeyttä äänessään samalla kun muut kuuntelivat vaivaantuneina tuntien sääliä hänen miestään kohtaan.

Jatkan vielä edellistä: kaikkein kummallisinta ruualla leuhkimista on ruokarajoitteilla leuhkiminen. Jotkut kai luulevat, että on hienostuneen ja trendikkään ihmisen merkki, jos noudattaa omakeksimiä ruokavalioita. Gluteeniton tai viljaton ("mulla ei oo todettu keliakiaa, mutta voin paljon paremmin gluteenittomalla"). Vähähiilarinen. Paleo. Onneksi nykyään kukaan ei enää korota itseään laktoosittomuudella, siihen törmäsi takavuosina. 

Vierailija kirjoitti:

Joku n 55v mies puhuu nuoruudenaikaiselle tyttöystävälleen, jota ei ole nähnyt n 30v, naureskellen ja vähän itseään fyysisesti ryhdistäen, että ei muista mitään edellisvuotisesta kylän kesäjuhlista kun oli niin kännissä. Tämä tyttöystävä oli nimenomaan se joka kärsi aina hänen runsaasta alkoholinkäytöstä ja se oli asia joka heidät erotti nuorena. Vain joku tyhjäpääjuntti päästää suustaan jotain tollasta noilla ikävuosilla. Vaikka tokihan tuo että sanotaan etten muista mitään on myös suojamekanismi,  jota tämä tyyppi käyttää aina (ja käytti jo nuorena) kun ei halua joutua selittelemään tekojaan eikä siis edesvastuuseen mistään. On helppo sanoa ettei muista, siis käytännössä joka asiaan mihin ei halua palata. Mutta täytyy sanoa että on todella typerää ja junttimaista kehuskella / ylipäätään tuoda esiin viinan juomisensa paljoutta. Pääsääntöisesti normaalit fiksut aikuiset ei arvosta ihmistä joka ryyppää kännii

Junttia on, mutta myös sukupolvikysymys. 1990-luvulla nuoriso läträsi viinalla ja kehuskeli hölmöilyillään. Kuulosti nolohkolta jo tuolloin, mutta nykyään äärimmäisen nololta. Outoa että tyypillä on ajattelutapa jämähtänyt vuosikymmenten taakse. Olen itsekin tuon aikakauden lapsi ja arvomaailma oli tuon kaltainen, mutta minä ja melkein kaikki muutkin saman ikäiset ajattelemme asioista hyvin eri tavalla nykyään. Kun olen tavannut sen aikaisia kavereitani, usein jutellaan siitä kuinka pönttöä touhua se oli ja aikansa ja rahansa olisi voinut käyttää paljon paremmin.

Minulla oli teininä ulkomaalainen kirjekaveri, joka oli päässyt Guinnesin ennätysten kirjaan rystysiään naksuttelemalla. Oli ylpeä saavutuksestaan. 

Merkkilaukku, onko mitään nolompaa???

Eräs tuntemani nainen ylpeilee sillä, että hänellä on lapsia useamman eri miehen kanssa. En ymmärrä, että mitä ylpeilemistä on sillä, että levittää jalkansa useammalle eri miehelle ja vielä synnyttää näille lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Työpaikalla on pari naista jotka aina kehuskelevat suurilla veronpalautuksillaan. Itse en kyllä kehtaisi kehuskella sillä että oon vapaaehtoisesti antanut valtiolle erittäin matalakorkoista lainaa.

Tämä on kyllä idiootin merkki, jos kuvittelee palautusten olevan hyvä asia.