Appivanhemmat ja mökkeily. Apua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän sama tilanne. Minä sain enoltani perinnöksi hänen vanhempiensa mökkitontin naapuritontin. Eli omien isovanhenpieni naapureina mökkeillään, mökeillä väliä noin 300 m. Isovanhemmillani on todella säännöllinen vuorokausirytmi (ovat noin 70- vuotiaita) ja syövät todella perinteisesti. Harrastavat paljon liikuntaa ja motkottavat niille, jotka eivät näin tee. Liikunnaksi ei lasketa esim joogaa, salilla käyntiä tai jumppaa, koska eivät ole hyötyliikuntaa. Ainoa oikea tapa aloittaa päivä on puuro ja syke koholla juostu lenkki. Näitä esimerkkejä olisi vaikka kuinka. Minä ja mieheni olemme 26-vuotiaita ja meidän elämä on vaihtelevaa. On kiireisiä ja kiireettömiä päiviä. Kummin vain, emme halua alkaa elää kellon mukaan vaan toimimme fiiliksen ja puuhattavien asioiden mukaan. Tätäkös isovanhempani eivät millään ymmärrä. Elämme kuulemman kuin pellossa, eihän kukaan aikuinen ihminen siivoa enää iltapäivällä, kun sen pitäisi olla jo aamusta hoidettuna.. pamahtelevat kylään vähän väliä ja taivastelevat milloin mitäkin. Etenkin jos emme ole juuri silloin tekemässä mitään hyödyllistä. Tai jos syömme jotakin omituista (esim erikoisia hedelmiä tms). Mökkeilystä on kieltämättä kadonnut se suurin ilo. En tiedä, kuinka meillä enää hermo kestää. Suoraan sanominen ei auta, koska itsepäisyydessään isovanhempani vetävät muulille vertoja. Olen siis sanonut asiasta ja myös toivonut, että ilmottaisivat tulostaan. Kuulemman nykynuorison hömpötyksiä sellainen, kunnollisessa taloudessa on aina ovet auki vieraille. Ei jaksaisi koko ajan olla silmät selässä siltä varalta, että kohta joku tulee taas kertomaan, miten asiat pitäisi tehdä.

..........

Oijoi sentään, aika tutulta kuulostaa tuokin. Erityisesti huomaan asenteen , että kunnollisessa huushollissa on ovet auki ja vierailla mahdollisuus harppoa sisään vaan hieman kopauttamalla ovenpieleen. Lisäodotuksena että kunnollisessa taloudessa on aina, huom. aina, itseleivottua pullaa tai joku piirakka läväyttää vakstuukille tuoreen kahvin kera. Kaupan keksit ja makea pullapitko voi menetellä, mutta mieluimmin toki itse leivottu.

Kunnon huushollissa myöskin ruokaillaan niinkuin kuuluu, eli ei mitään kotkotuksia esim. pastan taikka kasvisruokien muodossa, puhumattakaan mistään aasialaisista tai jopa chilillä maustetuista hökötyksistä. Pelkästään sinihomejuusto on epäilyttävää pihvin päällä, mutta on kerran mennyt alas. Muualle sitä ei kannata sitten laittaakaan, ei menis enää läpi. Salaatti on salaattia eli tomaatti-kurkku-salaattipohja ja se on siinä. Mitään oliiveja tai mansikoita sinne ei kuulu laitella. 

Nämä oli lähtösäännöt meillekin appivanhempien seurassa. Me kuitenkin laitettiin usein thaimaalaista, maustettiin ruokia hieman tulisemmin ja eksoottisesti. Jälkiruuatkin oli erikoisia. Saatiin sillä hieman vähennettyä sitä niiden hinkua tulla ainakaan meille iltaisin syömään. (Mökit  lähekkäin).Pidettiin sinnikkäästi kiinni siitä, että kerran viikossa käytiin kahvilla ja kerran viikossa (ehkä) siellä syömässä. Sitkeesti vaan. 

Ei vanhukset mitään välitä tai muista että mitä on sanottu tai sovittu. Nuoret nyt ei heidän päätä voi kääntää periaatteestakaan. 

Lohdutuksena on se, että mikäli mitään kummallista ei tapahdu, on elämän kulku ja elon kierto semmoinen, että jossain vaiheessa me saadaan mökkeillä ja lomailla juuri niinkuin halutaan. Ilman ohjeita, mäkätystä, päivittelyä, ihmettelyä ja piikittelyä ja esimerkillä opastamista. Ihan itsekseen vaan. 

Ja kunnollisessa huushollissa on vaimo se, joka pitää sen huushollin kunnossa (leipoo, keittää, pitää puutarhaa...... ). Ja kunnollisessa huushollissa siis on myös vaimo (ei tyttöystävä, avokki tai muu epämääräinen suhde....).

Mä suosittelen mökin vuokralle laittoa. Vaikka Airbnb:n kautta. Ulkomaiset turistit maksaa ihan hyvin uudesta mökistä ja teillä olisi avaimen antajat vieraille valmiina naapurissa. Voisit maksaa vuokralaisten maksamat siivousmaksut anopille jos hän pitäisi talon kunnossa.

Usein vaihtuvat ulkomaiset lomailijat ja heidän seuraamisensa antaisi myös elämän sisältöä appivanhemmillesi, te voisitte saada enemmän rauhaa. Se helpottaisi myös teidän taloustilannetta mökin rakentamisen jälkeen. Oletan että teillä on mukavasti mökkilainaa jäljellä.

Vuokraamalla ette tee mitään lopullista päätöstä ja voitte ad hoc mökkeillä itsekin silloin kun ei ole vuokralaisia. 

Myymällä mökin ulkopuoliselle nimittäin siirrätte ongelman eteenpäin, kun mies kumminkin perii vanhempien mökin ja sitten teillä voi pahimmillaan olla vielä pahempi naapuri pihapiirissä.

Menkää alasti sinne kahvittelemaan (oli puuhat kesken, sori vähä huono aika). Tai puutarhasaksien, yms tavaroiden kanssa, jotka nyt sattu olemaan just sillon kädessä/kesken kun ruoka-aika-kongi kolahti. Jossei puhuminen auta niin teot sitten. Te voitte laitta ruoat silloin kun teille sopii, käskette heidät pöytään kun ruoka on valmis, ai milloin? No sit kun meillä on nälkä/homma x jälkeen yms.

Vierailija kirjoitti:

Menkää alasti sinne kahvittelemaan (oli puuhat kesken, sori vähä huono aika). Tai puutarhasaksien, yms tavaroiden kanssa, jotka nyt sattu olemaan just sillon kädessä/kesken kun ruoka-aika-kongi kolahti. Jossei puhuminen auta niin teot sitten. Te voitte laitta ruoat silloin kun teille sopii, käskette heidät pöytään kun ruoka on valmis, ai milloin? No sit kun meillä on nälkä/homma x jälkeen yms.

Tämähän on kommunikatiivisesti ajateltuna samanlaista marttyrointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro sille miehelle että ne vanhemmat syyllistää ja manipuloi tuolla käytöksellä sillä ei taida mieskään sitä ymmärtää. Aikuisen ihmisen pitää kestää vanhempien kiukuttelua ja turhaa vihaa eikä nöyristellä ja mielistellä. Jos normaali elämä ja käytös ei riitä vaan pitää olla nöyrä pikkupoika aikuisena niin sitten pitää ymmärtää että valtasuhteet on ihan hanurista tuollaisessa perheessä.

Mies tekee väärin kun antaa tuolla lailla alistaa itseään. 

Tunnistan miehessäsi itseni. Olen ainut lapsi ja vanhempani riippuvat minussa tuolla avunannollaan. He ovat aina antaneet rahaa ja rientäneet vaivojaan säästelemättä milloin mitäkin asiaa jeesaamaan. Siispä olen kiitollisuudenvelassa heille ja koen

syyllisyyttä, jos yritän tehdä toisin kuin he olettavat.

Varsinkin äitini osaa määrätä (rivien välistä), miten toivoisivat minun viettävän joulua/juhannusta, laittavan lapseni nimeksi jne. He kaipaavat minun ja perheeni seuraa, koska "on niin hiljaista". Minun velvollisuuteni on käydä kylässä, pyytää heitä käymään ja soitella heille puhelimella.

Huomaan keksiväni jatkuvasti valkoisia valheita, miksi emme nyt tulekaan pääsiäiseksi tai miksi me emme jääkään heille viikoksi yöpymään, koska pelkkä totuus ei käy laatuun. Äiti loukkaantuu, isä muuttuu surumieliseksi. Tunnen syyllisyyttä tästä, sillä eihän vanhemmilleen aikuinen ihminen halua teeskennellä tai valehdella.

Voin kuvitella, että miehesi vanhemmat ovat ilomielin ehdottaneet teille mökkitonttia, koska he haluavat olla teidän seurassanne siellä. Te tuotte heille elämää ja tapahtumia. Näin meilläkin tehtäisiin.

P.S. Juuri puhuin äidin kanssa juhannuksen vietosta, ja vaikka ajattelimme miehen kanssa relata vain kotona kun kaivataan rauhaa, niin jotenkin tulin melkein jo luvanneeksi, että ehkä minä ja lapset tullaan heille, jos/kun mieheni haluaa olla omassa rauhassa kotona. Perhana! Miehen perheessä on sisaruksia, eikä hän tajua meidän kommunikointiongelmaa, johon liittyy se ainoan lapsen syyllisyys ja velvollisuus toimia vanhempiensa viihdyttäjänä kiitokseksi kaikesta hyvästä...

Jep, mekin ollaan naureskeltu että hankittiin kolme lasta niin ollaan toivottavasti aina edes yhden kanssa väleissä :)

-----

Meitä sisaruksia on enemmän kuin kolme ja vanhemmat koko ajan riidoissa jonkun kanssa. Kivaa pyörittämistä. Noita 40-l syntyneitä vanhempia mutta sinne mökille ei mene kukaan. Hankimme omat mökit kuka mitenkin.

Ap:lle tsemppiä ja etäisyyttä tavalla tai toisella.

Hirviövanhemmissa  (nelkytlukulaisia) on se etu, että lapset liittoutuu keskenään yhteinäiseksi rintamaksi heitä vastaan  - me pidämme siis yhtä rintamaa (mietä on 5) ja ei kuulla kun vanhemmat haukkuu meitä, yhtä meistä tai jonkun meidän puolitoisoita. Pidämme meidän lasten puolta ja olemme todella läheisiä.

Hieno juttu! Tähän mekin pyritään.

Mökkeilimme aiemmin anopin (hallintaoikeus) mökillä, jossa yöpyminen omassa tuvassa, mutta lomailu oli juuri tuota, että anoppi ilmoitti ruoka-ajat ja muutenkin mm. pyrki ohjailemaan tekemisiä. No, nyt ei sitten enää vierailla mökillä. Luulin olevani jotenkin herkkähipiäinen, kun en oikein jaksanut toisen aikatauluttamaa loma-aikataulua, mutta näinhän sen muutkin kokevat. Vapauttahan sitä lomalta haluaa.

Kun puhe ei mene perille, kannattaa yrittää olla vähäpuheinen ja toimia. Jos kutsutaan kahville, toteatte, että nyt ei maistu / ei ehdi / just joitte, ettekä mene. Istutte vaikka hetken päästä omaan pihaan kahville. Ette avaa ovea aamulla, tai jos koputtelu on sinnikästä, käytte oven raosta huikkaamassa, että nukutte vielä, ja ovi kiinni. Kannatte kauppakassit kotiin ja kokkaatte siihen aikaan kun haluatte. Jos tulee kutsu ruualle, sanotte, että teillä on jo päivän ruoka. 

Kutsukaa vieraita. Oman ikäisiänne, viettäkää päivää heidän kanssaan. Puuhailkaa omianne, kuten puuhailisitte, jos naapurit eivät olisi anoppi ja appi, vaan vieraita. 

Ignooratkaa appivanhemmat. Tehkää niinkuin haluatte, älkää lähtekö huutoon, olkaa lyhytsanaisia, mutta ennenkaikkea, osoittakaa TEOILLA, että te elätte omaa elämäänne.

Vierailija kirjoitti:

Miten selittää appiukolle, joka koputtaa mökkimme oveen sunnuntaina klo 9:00 että tulkaa kahville, anoppi on laittanut kahvin jo pöytään, että emme halua kahvitella teidän kanssanne? Tai että tänne ette saa tulla koputtelemaan. Olemme jo nätisti sanoneet, että "meille ei tarvitse niitä kahveja laittaa", mutta silti sama toistuu AINA. Ap. 

Järjestäkää ihan tarkoituksella panohetki niin että appi tulee keskeyttään sen. Eiköhän tuo parin kerran jälkeen opi...

Aloin lukea noita käsittämättömiä parin ekan sivun vastauksia, mutten kestänyt lukea alkua pitemmälle, olisi verenpaine alkanut nousta liikaa! Siis kuka voi ajatella, että "teidän pitäisi ottaa toisia huomioon" ja sanoa se ap:lle, kun nimenomaan APPIVANHEMMAT eivät ota heidän toiveitaan huomioon millään tavalla!?! Himskatin appivanhemmat!! :/

Ap, olen äiti ja kaksinkertainen anoppi, minulla on sekä miniä että vävy, iältäni olen vähän alle 60 v. ja luin viestejäsi kauhuissani. Kyllä on niin, että nuo ikätoverini eli appivanhempasi ovat tässä nyt täysin väärässä! Toivon todella, että pystytte juttelemaan heidän kanssaan mökillä olemisesta vielä kerran ilman, että he loukkaantuvat täysin lapsellisesti, kuin eivät olisi kypsiä aikuisia ihmisiä ollenkaan.

Täytyy olla äärettömän raskasta yrittää luoda jotain pelisääntöjä tuollaisten kanssa. Itse asiassa teillä ei edes TARVITSISI olla mitään pelisääntöjä, kun teillä on omat erilliset mökit! Olette mökkinaapureita, ette yhteismökkeilijöitä. Pelisääntöjä voisi olla esim. vesiskootterin käytöstä tai musiikin soittamisesta ulkona iltamyöhään tms meluisasta, muttei mistään yhteisruokailuista ( mököttämisineen!). Tarvitsette alkaa tehdä noita "sääntöjä" vain ja ainoastaan, koska appivanhempasi rikkovat kaikkia soveliaisuuden kirjoittamattomia lakeja ja tunkeutuvat alueellenne täysin sopimattomasti. Olen todella pahoillani puolestanne.

Yrittäkää siis puhua vielä kerran. Teillä on oma tapanne rentoutua ja se tarkoittaa, ettei teillä ole mitään tarkkaa päivärytmiä ruokailuineen. Teille on tärkeää saada vapaalla olla irti rytmistä, joita joudutte työelämässä tarkasti noudattamaan. Se on teille yksi mökkeilyn peruspilareista, ja haluatte pitää siitä kiinni. Kiittäkää ystävällisestä tarjouksesta kahvitteluun ja yhteisiin aterioihin, mutta ette voi nyt tällaiseen systeemiin suostua, koska ehdottomasti tarvitsette oman vapaan tyylinne voidaksenne rentoutua.

Tsemppiä <3

Vierailija kirjoitti:

Aloin lukea noita käsittämättömiä parin ekan sivun vastauksia, mutten kestänyt lukea alkua pitemmälle, olisi verenpaine alkanut nousta liikaa! Siis kuka voi ajatella, että "teidän pitäisi ottaa toisia huomioon" ja sanoa se ap:lle, kun nimenomaan APPIVANHEMMAT eivät ota heidän toiveitaan huomioon millään tavalla!?! Himskatin appivanhemmat!! :/

Ap, olen äiti ja kaksinkertainen anoppi, minulla on sekä miniä että vävy, iältäni olen vähän alle 60 v. ja luin viestejäsi kauhuissani. Kyllä on niin, että nuo ikätoverini eli appivanhempasi ovat tässä nyt täysin väärässä! Toivon todella, että pystytte juttelemaan heidän kanssaan mökillä olemisesta vielä kerran ilman, että he loukkaantuvat täysin lapsellisesti, kuin eivät olisi kypsiä aikuisia ihmisiä ollenkaan.

Täytyy olla äärettömän raskasta yrittää luoda jotain pelisääntöjä tuollaisten kanssa. Itse asiassa teillä ei edes TARVITSISI olla mitään pelisääntöjä, kun teillä on omat erilliset mökit! Olette mökkinaapureita, ette yhteismökkeilijöitä. Pelisääntöjä voisi olla esim. vesiskootterin käytöstä tai musiikin soittamisesta ulkona iltamyöhään tms meluisasta, muttei mistään yhteisruokailuista ( mököttämisineen!). Tarvitsette alkaa tehdä noita "sääntöjä" vain ja ainoastaan, koska appivanhempasi rikkovat kaikkia soveliaisuuden kirjoittamattomia lakeja ja tunkeutuvat alueellenne täysin sopimattomasti. Olen todella pahoillani puolestanne.

Yrittäkää siis puhua vielä kerran. Teillä on oma tapanne rentoutua ja se tarkoittaa, ettei teillä ole mitään tarkkaa päivärytmiä ruokailuineen. Teille on tärkeää saada vapaalla olla irti rytmistä, joita joudutte työelämässä tarkasti noudattamaan. Se on teille yksi mökkeilyn peruspilareista, ja haluatte pitää siitä kiinni. Kiittäkää ystävällisestä tarjouksesta kahvitteluun ja yhteisiin aterioihin, mutta ette voi nyt tällaiseen systeemiin suostua, koska ehdottomasti tarvitsette oman vapaan tyylinne voidaksenne rentoutua.

Tsemppiä <3

Kiitos sinulle. Olisipa minulla sinunkaltainen anoppi. Ap.

Ihan oma vika kun ostitte läheltä mökin, se on vain käsittävä tai hankkia uusi mökki kauempaa

*kärsittävä

Miten niin oma vika? Menetkö sinäkin päsmäröimään lähellä asuvia sukulaisia vain koska ovat lähellä ja siksi ei tarvitse käyttäytyä? Mielenkiintoista "logiikkaa".

Ihan vakavasti puhuen, mä varmaan kokeilisin tuota naimista Juuri silloin, kun vanhemmat tulevat koputtelemaan. Jos ei oikeasti, niin feikkaamalla. Luulisi parin kerran jälkeen menevän perille...

Oletteko ehdottaneet että voisitte itse hoitaa aamukahvit ja ruoan siis niin, että kutsutte appivanhemmat teidän mökkin/pihaan?

Tyyliin huomenna me keitetään koko porukalle aamukahvit sitten kun herätään, soitetaan sitten kun pöytä on katettu. Tai tänään me grillataan päivällinen, soitetaan kun pöytä on katettu. Niin sitten voisitte ainakin itse määrätä ajan ja vanhukset ehkä huomaisivat että ette elä samassa ajassa.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ehdottaneet että voisitte itse hoitaa aamukahvit ja ruoan siis niin, että kutsutte appivanhemmat teidän mökkin/pihaan?

Tyyliin huomenna me keitetään koko porukalle aamukahvit sitten kun herätään, soitetaan sitten kun pöytä on katettu. Tai tänään me grillataan päivällinen, soitetaan kun pöytä on katettu. Niin sitten voisitte ainakin itse määrätä ajan ja vanhukset ehkä huomaisivat että ette elä samassa ajassa.

Mitä ihme hyötyä tästä nyt sitten olisi? Ne olisi norkoilemassa oven takana sunnuntaiaamullakin 8 maissa ja kitisemässä, että kun sitä kahvia ei ole, vaikka on oltu jo 2 h hereillä?  Ja pakkotahtiruokailut (8.00 ammulla, lounas 11.30, päiväkahvi 14.00, ruoka 16.30, iltapala 20.00 sekinnilleen) olisi edelleen tahti? Kitinän ja valituksen kera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ehdottaneet että voisitte itse hoitaa aamukahvit ja ruoan siis niin, että kutsutte appivanhemmat teidän mökkin/pihaan?

Tyyliin huomenna me keitetään koko porukalle aamukahvit sitten kun herätään, soitetaan sitten kun pöytä on katettu. Tai tänään me grillataan päivällinen, soitetaan kun pöytä on katettu. Niin sitten voisitte ainakin itse määrätä ajan ja vanhukset ehkä huomaisivat että ette elä samassa ajassa.

Mitä ihme hyötyä tästä nyt sitten olisi? Ne olisi norkoilemassa oven takana sunnuntaiaamullakin 8 maissa ja kitisemässä, että kun sitä kahvia ei ole, vaikka on oltu jo 2 h hereillä?  Ja pakkotahtiruokailut (8.00 ammulla, lounas 11.30, päiväkahvi 14.00, ruoka 16.30, iltapala 20.00 sekinnilleen) olisi edelleen tahti? Kitinän ja valituksen kera.

Siitä voisi sitten jatkaa kertomalla, että parintunnin päästä suunnilleen olisi ruoka/kahvi, että soitetaan sitten. Luultavasi jossain vaiheessa kyllästyvät odottamaan ja keittävät itse kahvinsa. Mutta eivät voi ainakaan syyttää ettei haluttaisi viettää aikaa yhdessä, ja pääsisi itse loukkaantumaan kun ei tarjoilu kelpaa.

epäuskottavaa alusta saakka. olen itse vanhempaa ikäluokkaa enkä ikinä luopuisi omasta rauhasta.