Miten yksinkertaiset kokevat älykkäämmät?

Monet tyhmät kuittaa älykkään puheet höpöhöpönä. Etenkin jos ne on ristiriidassa tyhmän oman maailmankuvan kanssa. Tyhmän ihmisen yleensä tunnistaakin siitä, että se ei osaa perustella omia näkemyksiään. 

Töiden kautta olen ollut tekemisissä yhden älykön kanssa, on joku tuhatkertainen maisteri ja johtajana sadassa eri paikassa, kirjoittanut miljoona kirjaa, on varmaan joku mensan kunniajäsen, ihme jossei voittanut nobelia jne. Joka tapauksessa, en ymmärrä tyypin puheista kuin ehkä max 10 %. Kommentoin kyllä sujuvasti keskustelun lomassa "niin juu", "aivan", "näinhän se on". Nyökkäilen ja myötäilen. Samalla mietin mielessäni, että mistäköhän helvetistä me oikein puhutaan. Turhauttavaa. Yritän vältellä työskentelyä sen kanssa, vaikka ihan mukava noin muuten onkin.

Tämä on vähä huvittava keskustelu. Minua pidetään yleisesti ottaen ehkä vähän tyhmempänä ja yksinkertaisena ihmisenä. Olen huomannut kuinka ihmiset olettavat automaattisesti, etten tiedä asioista lainkaan ja ettei kanssani voi keskustella mistään järkevästä. Kuitenkin mielestäni olen tunneälyllisesti hyvinkin lahjakas. Osaan lukea hyvin ihmisiä. Välistä on huvittavaa huomata kuinka nämä ns. viisaammat ihmiset vähättelevät minua, kun luulevat että olen niin tyhmä, etten tajua. Toisaalta se hyöty tästä on, etten kukaan ainakaan kadehdi minua erityisemmin, kun luulevat minun olevan tyhmä.

Roinatan kirjoitti:

Jos olet fiksu niin tiedät sen varsin hyvin. Et kielioppi ei kerro mitään siitä mitä tietää maailmasta.

Nope, asia on juuri päin vastoin. Älykkäät tapaavat aliarvioida omaa älykkyyttään ja vähemmän älykkäät tapaavat luulla itsestään liikoja.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dunning–Kruger_effect

Nyt jo yli 25v, opiskelujeni jälkeen, yliopistossa työskenneltyäni ja päivittäin tekemisissä varsin monenlaisten ihmisten kanssa voin todeta omien havaintojeni tukevan täysin tuon ilmiön olevan totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole vielä tavannut itseäni älykkäämpää ihmistä ;) Tämä siis vähän kieli poskella sanottu mutta totta toinen puoli! Olen kuitenkin yllättävän usein törmännyt selkeästi itseäni yksinkertaisempiin ihmisiin ja rupesin miettimään miltä heistä tuntuu kun keskustelukumppani tuntuu olevan ihan toisissa sfääreissä, siis toki se fiksumpi osaa keskustella simppeleistäkin aiheista, mutta äly paistaa silti läpi.

Hienoa! Mutta ketä kiinnostaa sun äo täällä? Entä miten mittaat yksinkertaisuutta muka? Joku voi tietää paljon sellaisista asioista,mistä sinä et taas niin paljon tiedä ja toisinpäin. Ihmisen älykkyys on laaja käsite ja ihminen täytyy tuntea todella hyvin saadakseen tällaisen leiman.

Ihmisen älykkyys ei ole pelkästään sitä että tietää esimerkiksi matematiikasta tai politiikasta,vaan se on myös osa ihmisen käyttäytymistä sosiaalisissa tilanteissa ja vuorovaikutuksen taidoista.

Eli toisin sanoen ketään ei voi tietyn asian perusteella esim. (Huumorintajun puute) leimata yksinkertaiseksi,koska tuskin kukaan ihan jokaisella osa-alueella on täysi kymppi eikä se silti tarkoita tyhmyyttä.

Mielestäni eräänlainen viisaus on sitäkin,että kunnioittaa muita ihmisiä ja ymmärtää,että kaikilla on heikkoudet ja vahvuudet eikä ylistä itseään paremmaksi tai älykkäämmäksi mitä joku muu.

Sanoin aikaisemmin että älykäs osaa taantua sen älyttömämmän tasolle helpommin kuin toisin päin mutta teet asian todella vaikeaksi puhumalla aiheen vierestä. Kokemus keskustelukumppanin fiksummuudesta oli tämän keskustelun tarkoitus, ei minun älyni tai minun kokemukseni sen enempää tyhmistä kuin viisaistakaan.

Ei minun älyni ? :D aloittaen keskustelun ylistämällä itsesi älykkyyttä ?

Johdatus keskusteluun voi usein olla raflaavakin. Nyt huomaan, että odotukseni kohderyhmästä olivat korkeammat kuin osalla oli antaa. Pahoittelut.

Teenkö oikean johtopäätöksen kun päättelen että herkkä hipiäsi on saanut kolhun ja lähdet hiekkalaatikolta:)

Ei, kyllä minä jään seuraamaan keskustelua ja osallistunkin kun keskustelette aiheesta, ette sen vierestä.

Mikä on älykkään motiivi näyttäytyä älykkäänä? Voisi ajatella että älykäs kumoaa älyllä tunteet ja omat tuntemukset. Lisäksi hyötynäkökulma tai pikemminkin että on tappio näyttäytyä älykkäänä. Älykäs tajuaa että jos tapaa tyhmän ei voi tämän älyä nostaa. Elikkä on parempi ottaa rennosti ja laskeutua älykkyyden tornista ja toimia niin että kaikki viihtyvät. Elikkä älyllä brassaileva ei ole älykäs koska siitä on seurauksia eikä mitään positiivisia. 

Älykkäällä voi olla tunnepuolella puutteita esim. heikko itsetunto tai jotain joka laittaa esittelemään älykkyyttään. Ajattelisin että jos on kyllin älykäs niin myös itse mieltää nämä heikkoutensa mutta ei ehkä kykene tukahduttamaan hyödytöntä ja vahingollista toimintamalliaan? En keksi että mitä hyötyä on suututtaa keskustelukumppanit? Ilkeys ja sitten nukkumaan mennessä toteamus että olin ilkeä? Ilkeä älykäs?

Viisaus on taipuisaa, ei hallitsevaa.  Viisas on kärsivällinen ei heti näytä suuttumustaan.  Viisas ei kärsi tyhjän takia, vaan lopettaa ajoissa, ei tarraudu syöttiin jos joku haluaa koukuttaa kostonhalulla.

Anna sen olla, mene ohitse, Raamatun ohje.

Joko kokevat älykkäiksi tai eivät ymmärrä älykkäiksi, tai sitten ovat kateellisia. Jos kokevat älykkäiksi, saattavat joko ihailla tai ei.

Kokemusten kirjo vaihelee luonnollisesti hyvinkin paljon. Osassa toisen älykkyyden tajuaminen herättää ihastusta ja kunnioitusta, osa taas kokee kai älykkään uhkaksi omalle egolleen ja vajoaa hyvinkin lapselliseen puolustusreaktioon alkamalla esim. mitätöimään toista. Sitten on vielä niitä onnellisia kuplassa eläjiä, joiden ajattelu ei riitä siihen oivallukseen, että toinen voi ajatella eri tavalla kuin hän itse. Ja edellä mainittujen reagointitapojen kaikki mahdolliset välimuodot...

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, ettet ole tavannut itseäsi älykkäämpää. Olen keskivertoa älykkäämpi, mutta olen tavannut  monta älykkäämpää kuin itse olen.

Näin. Kyllä älykäs ihminen pystyy suhteuttamaan oman älykkyytensä ja helpostikin tunnistamaan suurinpiirtein samalla tasolla olevat kanssaihmiset, kuin myös itseään älykkäämmät ihmiset. Ällistyttävää, jos joku ei ole tavannut itseään älykkäämpää ihmistä - toki mahdollista, piireistä ja asuinpaikasta riippuen. On toki olemassa myös ihmisryhmä, joka pitää itseään älykkäänä, vaikka ei sitä objektiivisesti katsoen olekaan. 

Mutta, toisten ylenkatsominen ja itsensä korottaminen ei ole älykästä, ja erilaisia älykkyyden ilmentymiä ei voi vähätellä - matemaattis-looginen älykkyys ei ole ainoa älykkyyden määritelmä. Harva ihminen on Uomo Universale, ja kaikilla on omat vahvuutensa joko älykkyyden eri osa-alueilla tai kädentaidoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä olen, alhaiselle tasolle ei vain pääse

Kyll mä ainakin "lasken " keskustelun tasoa, kun huomaan ettei toinen pysy mukana. Vähän sama kuin se, että puhuu englantia jollekin, joka ei sitä kunnolla osaa. Silloinhan pyritään yksinkertaistamaan kieltä, että ylipäätään keskustelua voi syntyä.

Fiksuja ihmisiä on mielenkiintoista kuunnella. Osaavat analysoida asioita tarkkanäköisesti ja vaivattoman oloisesti ja perustella mielipiteensä selkeästi. Koen itseni ihan sananmukaisesti hidasälyiseksi älykkäämpien seurassa.

Musta ei-niin-älykäs ajattelee, että fiksu on hänen mielestään sellainen, joka ymmärtää hänen ajatuksensa  - tai antaa vaikutelman, että ymmärtää.  Eli siinä on se porsaanreikä, että kaikenlaisia latteuksia heittävät saattavat olla yksinkertaisemman mielestä fiksuja, koska näissä latteuksissa on usein jotain näihin yksinkertaisiin vetoavaa. Esimerkiksi juuri nämä ihmiset, joiden mielestä nettimietelauseet ovat "syvällisiä".

Siten joku, josta yksinkertaisempi saa vaikutelman, että "ymmärtää" häntä ja on "samaa mieltä", on fiksu.

Koska yksinkertaisempi ei tunnista älykkyyttä, hänellä on siitä oma tulkinta. Ja hänen mielestään välttämättä oikeasti älykkäämpi ihminen ei ole häntä paljon fiksumpi. Tästä todisteena hän voi pitää sellaista, jos älykkäämpi ei tiedä jotain yksittäistä asiaa.

Mun vanhempien mielestä olen outo ja tyhmä. Niitä ei vakuuta kaksi yliopistotutkintoa, matemaattisia opintoja jne. Mm. käly on paljon viisaampi, koska se tietää, miten räkättirastaat karkoitetaan (ja sekin ohje väärin) tai miten ruisleipä leivotaan. Mulla on myös paljon käytännön älyä, mutta siitä viis. Osaan pienimuotoisia autojen korjauksia ja remontteja yms. Lisäksi olen hyvä kaikenmaailman byrokratian koukeroissa yms. En jaksa kehua enempää. Ja työssäni olen hyvä. En vain jaksa mitätöintiä ja olen nykyään ilkeä kun kuulen esim. kälyn tyhmiä juttuja, en siis jaksa kuunnella ja häivyn paikalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole vielä tavannut itseäni älykkäämpää ihmistä ;) Tämä siis vähän kieli poskella sanottu mutta totta toinen puoli! Olen kuitenkin yllättävän usein törmännyt selkeästi itseäni yksinkertaisempiin ihmisiin ja rupesin miettimään miltä heistä tuntuu kun keskustelukumppani tuntuu olevan ihan toisissa sfääreissä, siis toki se fiksumpi osaa keskustella simppeleistäkin aiheista, mutta äly paistaa silti läpi.

Hienoa! Mutta ketä kiinnostaa sun äo täällä? Entä miten mittaat yksinkertaisuutta muka? Joku voi tietää paljon sellaisista asioista,mistä sinä et taas niin paljon tiedä ja toisinpäin. Ihmisen älykkyys on laaja käsite ja ihminen täytyy tuntea todella hyvin saadakseen tällaisen leiman.

Ihmisen älykkyys ei ole pelkästään sitä että tietää esimerkiksi matematiikasta tai politiikasta,vaan se on myös osa ihmisen käyttäytymistä sosiaalisissa tilanteissa ja vuorovaikutuksen taidoista.

Eli toisin sanoen ketään ei voi tietyn asian perusteella esim. (Huumorintajun puute) leimata yksinkertaiseksi,koska tuskin kukaan ihan jokaisella osa-alueella on täysi kymppi eikä se silti tarkoita tyhmyyttä.

Mielestäni eräänlainen viisaus on sitäkin,että kunnioittaa muita ihmisiä ja ymmärtää,että kaikilla on heikkoudet ja vahvuudet eikä ylistä itseään paremmaksi tai älykkäämmäksi mitä joku muu.

Sanoin aikaisemmin että älykäs osaa taantua sen älyttömämmän tasolle helpommin kuin toisin päin mutta teet asian todella vaikeaksi puhumalla aiheen vierestä. Kokemus keskustelukumppanin fiksummuudesta oli tämän keskustelun tarkoitus, ei minun älyni tai minun kokemukseni sen enempää tyhmistä kuin viisaistakaan.

Ei minun älyni ? :D aloittaen keskustelun ylistämällä itsesi älykkyyttä ?

Johdatus keskusteluun voi usein olla raflaavakin. Nyt huomaan, että odotukseni kohderyhmästä olivat korkeammat kuin osalla oli antaa. Pahoittelut.

Teenkö oikean johtopäätöksen kun päättelen että herkkä hipiäsi on saanut kolhun ja lähdet hiekkalaatikolta:)

Ei, kyllä minä jään seuraamaan keskustelua ja osallistunkin kun keskustelette aiheesta, ette sen vierestä.

Mikä on älykkään motiivi näyttäytyä älykkäänä? Voisi ajatella että älykäs kumoaa älyllä tunteet ja omat tuntemukset. Lisäksi hyötynäkökulma tai pikemminkin että on tappio näyttäytyä älykkäänä. Älykäs tajuaa että jos tapaa tyhmän ei voi tämän älyä nostaa. Elikkä on parempi ottaa rennosti ja laskeutua älykkyyden tornista ja toimia niin että kaikki viihtyvät. Elikkä älyllä brassaileva ei ole älykäs koska siitä on seurauksia eikä mitään positiivisia. 

Älykkäällä voi olla tunnepuolella puutteita esim. heikko itsetunto tai jotain joka laittaa esittelemään älykkyyttään. Ajattelisin että jos on kyllin älykäs niin myös itse mieltää nämä heikkoutensa mutta ei ehkä kykene tukahduttamaan hyödytöntä ja vahingollista toimintamalliaan? En keksi että mitä hyötyä on suututtaa keskustelukumppanit? Ilkeys ja sitten nukkumaan mennessä toteamus että olin ilkeä? Ilkeä älykäs?

Ei älykäs kyllä yleensä yritä tuoda älyään esiin. Hän vain on. Ja on siinä sivussa älykäs eli toimii älykkäästi.

Joskus joku sanoi, et Oikeasti Älykäs ihminen ei pidä edes itseään älykkäänä. Hän on nääs niin Älykäs,et ymmärtää löytyvän vieläkin älykkäämpiä kuin itse on. Toki se kertoo myös rakkaudesta ja nöyryydestä kaikkia ihmisiä kohtaan katsomatta älykkyys osamäärää.

Mitätöinti on sellainen sana joka sattui silmään täällä. Se on juuri se asia mikä minua on seurannut elämässäni aivan pienestä pitäen. Niin monella ihmisellä on ollut joku vimmattu tarve painaa minut lyttyyn, nujertaa ja näyttää minulle paikkani.

Kun olet tuollaista saanut kokea, kotona, koulussa, töissä, kaveri- ja parisuhteissasi, niin kyllä se jättää jälkensä.

En ole kovi paljon keskimääräistä älykkäämpi, ehkä (115-125 äo), mutta huomaan, että sanavalmius, nopeus, tarkkuus ja viiltävä huumori nähtävästi pelottaa oikeasti joitakin. Etenkin kun olen vaan nainen/tyttö.

Ainakin parisuhteet eivät onnistu huomattavasti hidasprosessorisiempien miesten kanssa. He kokevat pelkoa, epävarmuutta ja jotain alistamisen tarvetta. Itsekään en nauti heidän seurastaa, koska joudun amputoimaan itsestäni parhaina pitämäni puoleni, ja alemmalla tasolla väkisin oleminen rikkoo sisäisesti ajan kanssa.

Tuo kun sanotte, että älykkäämpi pystyy taantumaan tyhmemmän tasolle, on osittain shaibaa. Ei tyhmäkään (sanotaan vaikka 80 äo:n omaava) pysty taantumaan totaali idiootin aivovammaisen simpanssin tasolle, ainakaan kovin täydellisesti.

Kiitos kaikille ketjuun kirjoittaneille siitä, kun ette tällä kertaa jankuttaneet niin paljoa sitä iänikuista: "jos olisit sinä muka OIKEASTI älykäs, niin et sanoisi sitä ja et ajattelisi tätä" Se on niin leimiä.

Niin ja kiitos kun ette öyhöttäneet sytämen sivistyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Roinatan kirjoitti:

Jos olet fiksu niin tiedät sen varsin hyvin. Et kielioppi ei kerro mitään siitä mitä tietää maailmasta.

Nope, asia on juuri päin vastoin. Älykkäät tapaavat aliarvioida omaa älykkyyttään ja vähemmän älykkäät tapaavat luulla itsestään liikoja.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dunning–Kruger_effect

Nyt jo yli 25v, opiskelujeni jälkeen, yliopistossa työskenneltyäni ja päivittäin tekemisissä varsin monenlaisten ihmisten kanssa voin todeta omien havaintojeni tukevan täysin tuon ilmiön olevan totta.

Tuosta dunning-krugeristä ei voi tarpeeksi jauhaa. Sen verran merkittävä asia tajuta ihmisten tässä maailmassa. Selittää erittäin paljon, miksi asiat päin vattua koko maapallolla.

Lainaus voisi toimia paremmin jos laittaa sen näin kokonaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect

Vierailija kirjoitti:

Minä olen älynlahjoiltani täysin keskiverto. Tunnen kaksi älykästä ihmistä, joista selvästi huomaa, että aivot toimivat hyvin. Molemmat myös sattuvat olemaan matemaattisia ja loogisia, juuri sellaisia kuin usein pidetään juuri älykkäinä. 

Toinen heistä pelailee keskustellessaan muiden kanssa. Hän on nokkela ja asettelee ansoja ja keksii tapoja vitsailla toisen kustannuksella. Se on aika raskasta, sillä keskustelusta tulee kuin miinakenttä, jossa tyhmyydestä sakotetaan naurunalaiseksi joutumalla. 

Toinen taas on hiljainen eikä juuri jaksa jutella tavallisia kuten säästä ja muusta. 

En ajattele heidän seurassaan erityisesti juuri sitä, että olen tyhmä, vaan sitä, että en löydä samalle aaltopituudelle ja se surettaa minua, koska molemmat ovat läheisiäni.

Tuo nyt kuitenkaa ei ole, kovinkaan älykkään ihmisen toimintaa.

Pidän itseäni vähintäänkin keskivertoälykkäänä, minulla on nopeat hoksottimet ja olin aina hyvä koulussa. Kuitenkin uskallan myöntää, että mieheni on luultavasti älykkäämpi kuin minä, ainakin Mensan testillä mitattuna, mutta hänellä taas on taipumusta  Besserwissermäiseen puhetapaan. Saattaa paasata jostain työhönsä liittyvästä jutusta kuulijoille, joilla ei ole juurikaan hajua hänen alastaan. Eli älykkyyteen kuuluu kyllä myös se, että osaa lukea sosiaalisia tilanteita ja siinä minä olen meistä parempi.

Työskentelen myös nuorten kanssa,  jotka eivät ole aivan 'penaalin terävimpiä kyniä'. Heillä ei ole kehitysvammaa t.m.v, mutta useimmilla on kuitenkin oppimis- ja keskittymisvaikeuksia. Minusta he eivät huomaa sitä, että muut ihmiset ovat älykkäämpiä kuin he. He siis pitävät omaa toimintatapaansa täysin normaalina. Älykkäämpiä ihmisiä he pitävät luultavasti tylsinä ja vähän kummallisina.

Vierailija kirjoitti:

En ole vielä tavannut itseäni älykkäämpää ihmistä ;) Tämä siis vähän kieli poskella sanottu mutta totta toinen puoli! Olen kuitenkin yllättävän usein törmännyt selkeästi itseäni yksinkertaisempiin ihmisiin ja rupesin miettimään miltä heistä tuntuu kun keskustelukumppani tuntuu olevan ihan toisissa sfääreissä, siis toki se fiksumpi osaa keskustella simppeleistäkin aiheista, mutta äly paistaa silti läpi.

Yleensä pitävät tätä itseään tyhmempänä....