Koiran omistaja, minkä takia et suostu ymmärtämään sitä, että jotkut ihan oikeasti pelkäävät koiria?
Jäät vaan jankkaamaan, että ei tää mitään tee, tää on ihan kiltti vaikka toinen on monta kertaa pyytänyt viemään koiran pois.
Kommentit (178)
Totta, monet koiranomistajat luulevat, että koirapelko on ihan tuulestatemmattua. Minä laitan koirani kotonakin makuuhuoneeseen, jos vieraana on ihminen, joka pelkää.
Mutta sekin on hassua, että vaikka sanon (yleensä koirattomalle), että älä yritä silittää koiraani äläkä edes katso sitä, vaan anna sen haistella ja toimia omaan tahtiinsa, jo sieltä on tulossa käsi silittämään ja tehdään äkkinäisiä liikkeitä. Sitten kun koirani ärisee ja haukkuu, ollaan ihan järkyttyneitä.
Koirani on arka, mutta ystävällinen kaikille sitten kun saa tutustua rauhassa. Kaikki eivät ymmärrä, että kaikki koirat eivät sekunnissa heittäydy vieraan eteen rapsutuksia kerjäämään.
Että on sitä sekä koirallisissa että koirattomissa ihmisissä älykääpiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, enkä tunge koiraani lähellesi jos oikeasti pelkäät. Siinä vaiheessa olen toiminut toisin, kun vanhemmat on tartuttaneet omat pelkonsa lapsille. Vanhemmat ei tätä tosin ole näkemässä olleet, mutta lapset on pian hoksanneet ettei koiraa tarvitsekkaan pelätä.
Lapsen koirapelko on voinut syntyä myös ilman vanhempien tartuttamista. Siksi en halua, että sinä tai muut toimitte toisin vanhempien selän takana.
Tunnen vanhemmat. Ei mulle jätetä vieraita lapsia hoitoon. Usein se paniikkihuuto loppuu siihen, kun vanhempi joka pelkää poistuu tilasta. Äläkä huoli, en ole mitään traumavastaanottoa pitämässä. Lapset on hiljalleen vieressäni keskustelleet ja hiljalleen tutustuneet koiraan. Tilanne muuttuu sitten niin päin, että haluavatkin tulla meille juuri koiraa tapaamaan. En ymmärrä mitä saat siitä, että lapsesi pitää pelätä.
Aika paskat vanhemmat jos tosissaan jättää paniikissa huutavan kersansa vaan hoitoon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, enkä tunge koiraani lähellesi jos oikeasti pelkäät. Siinä vaiheessa olen toiminut toisin, kun vanhemmat on tartuttaneet omat pelkonsa lapsille. Vanhemmat ei tätä tosin ole näkemässä olleet, mutta lapset on pian hoksanneet ettei koiraa tarvitsekkaan pelätä.
Lapsen koirapelko on voinut syntyä myös ilman vanhempien tartuttamista. Siksi en halua, että sinä tai muut toimitte toisin vanhempien selän takana.
Tunnen vanhemmat. Ei mulle jätetä vieraita lapsia hoitoon. Usein se paniikkihuuto loppuu siihen, kun vanhempi joka pelkää poistuu tilasta. Äläkä huoli, en ole mitään traumavastaanottoa pitämässä. Lapset on hiljalleen vieressäni keskustelleet ja hiljalleen tutustuneet koiraan. Tilanne muuttuu sitten niin päin, että haluavatkin tulla meille juuri koiraa tapaamaan. En ymmärrä mitä saat siitä, että lapsesi pitää pelätä.
Minä taas en ymmärrä, mitä te koiraihmiset saatte, kun yritätte aina vääntää vanhempien viaksi lapsen koirapelon. Meillä ei kumpikaan vanhemmista pelkää koiria, molemmilla on ollut lapsena ja nuorena koiria. Sen sijaan entisen naapurin koira hyökkäsi lapsemme kimppuun ja puri jalasta. Lapsi vain käveli pihalla pitäen isäänsä kädessä. Naapuri oli juuri muuttanut taloyhtiöön, eikä koiraa ollut ennen kohdattu. No, piikillehän se koira pääsi. Myöhemmin kuulin, että oli murissut ja yrittänyt hyökätä myös muiden asukkaiden päälle. Koirapelkoa olemme hoitaneet omin ehdoin, kukaan koiranomistaja ei tule siihen säheltämään omiaan. Yksi takapakki jo koettiin tällaisen "hyvää tarkoittavan" koiranomistajan takia.
Vierailija kirjoitti:
Eikä jotkut ihmiset tajua, et koira voi pelätä vieraita ihmisiä.
Ja sellaisen koiran kouluttaminen on omistajan vastuulla, eikä sellaista koiraa tuoda esim. yleisötapahtumiin. On surullista katsoa, kun näitä pieniä sylikoiria täriseen pelkoaan. Ja koskee ne kiellot näitä pikkukoiriakin, ei niitäkään saa tuoda esim. kauppaa ja kahviloihin.
No nyt tiedetään ketkä myrkyttää koiria ihan omasta sairaasta mielihaluistaan kun täällä on noinkin monia koiranomistajien vihaajia. Taitaa vituttaa kun ette ole eläin ihmisiä. Onko eläimet vaistoneet ettette ole ihan hyviä ihmisiä? Ja joo jos pelottaa niin sanot että pelottaa, ei kukaan voi sun ajatuksia lukee. Enemmän niitä koiran ihastelijoita tulee vastaan eikä mitään fobioista kärsiviä. Se on sun ongelma jos et osaa sanoa miltä tuntuu. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. :)
Minä ymmärrän. Mulla on isohko koira (65 kg), ja pidän sen AINA hihnassa, myös niillä alueilla, jossa koira saisi "laillisesti" juosta vapaanakin. Pidän sitä hihnassa siksi, että se on niin iso; en siis siksi, että se olisi kertaakaan osoittanut aggressiivisuutta. Tämä myös muitten, pienempien koirien takia; mutta myös siksi, että tosiaan on ihmisiä, jotka pelkäävät koiria - ja varsinkin isoja koiria.
Edelleen muuten jaksan hämmästellä niitä ihmisiä, jotka tulevat lääppimään mun koiraa kysymättä ensin, saako sitä silittää. Mun koira ei ole vihainen, mutta eivätpä ne lääppijät sitä etukäteen tiedä. Ja toisaalta koira on aina eläin, ja eläimen käytös voi olla arvaamatonta. Olen itsekin täysin tietoinen siitä, että jos mun koira kilahtaa joku päivä, sillä on resursseja tappaa minut. Luotan kuitenkin hyvään koulutukseen (tyyliin kaikki koirakurssit käyty) ja kotikasvatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän koiran aina hihnassa enkä päästä ihmisten lähelle mutta jotain rajaa hysteriaankin. Kun yritin 15kg pentuani totuttaa kulkemaan rappukäytävässä toisesta kerroksesta tuli naapuri joka alkoi kirkua, siis huutaa kurkku suorana että koira pois koira pois vie se koira pois. Pentu vetäytyi nurkkaan tärisemään pelosta ja naapuri edelleen jatkui kirkumistaan niin että rappu raikasi ja tosiaan oli puoli kerrosta pelkäävän pennun ja naapurin rouvan välissä...
Arvatkaa suostuuko nykyään 30kg koira edelleenkään kulkemaan portaita.
No, itsepä hommasit koiran kerrostaloon ja nyt se on sinun tehtäväsi vahtia ettei koriasta koidu haittaa naapureillesi.
Kuka vahtii ettei naapureista koidu haittaa koiralle? Aikamoista hallaa on tuo tietämätön naapuri tehnyt koiran kasvatukselle, vaikka omistaja on sitä näemmä yrittänyt oikeaoppisesti kasvattaa. Aika ei tarvitse pitää itsestään ja peloistaan hitonmoista älämölöä. Ois nyt perääntynyt takaiisn asuntoonsa ja antanut koirakon poistua rauhallisesti paikalta.
Omistaja.
Voi aloittaa vaikka sillä, ettei hommaa sitä piskiä sinne kaupungin omistamaan homeiseen vuokraluukkuun.
Kyllä koira lain puolesta kauppaan saa tulla, mutta ei ruokakauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihan pidän koirista mutta pelkään arvaamattomia koiria. En mielelläni mene ystävälleni, jonka koira murisee, hyppii päälle ja on purrut vieraita. En uskalla mennä vessaan, kun tulen vessasta koira ryntää räyhäten vessan ovelle ym. Aivan kamalaa. Minusta se pitäisi lukita jonnekin vierailun ajaksi. Vasta kun en pysty enää pidätellä menen vessaan, en vierailun aikana uskalla liikkua asunnossa ollenkaan ja muutenkin pyrin istumaan rauhassa paikalla etten herätä koiran huomiota. Koira on todella omituinen.
Tuollainen koira pitäisi lopettaa.
Tämä on se perinteinen kun on kotiväelle niin kiva. Vieläpä saanut pennutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, enkä tunge koiraani lähellesi jos oikeasti pelkäät. Siinä vaiheessa olen toiminut toisin, kun vanhemmat on tartuttaneet omat pelkonsa lapsille. Vanhemmat ei tätä tosin ole näkemässä olleet, mutta lapset on pian hoksanneet ettei koiraa tarvitsekkaan pelätä.
Lapsen koirapelko on voinut syntyä myös ilman vanhempien tartuttamista. Siksi en halua, että sinä tai muut toimitte toisin vanhempien selän takana.
Tunnen vanhemmat. Ei mulle jätetä vieraita lapsia hoitoon. Usein se paniikkihuuto loppuu siihen, kun vanhempi joka pelkää poistuu tilasta. Äläkä huoli, en ole mitään traumavastaanottoa pitämässä. Lapset on hiljalleen vieressäni keskustelleet ja hiljalleen tutustuneet koiraan. Tilanne muuttuu sitten niin päin, että haluavatkin tulla meille juuri koiraa tapaamaan. En ymmärrä mitä saat siitä, että lapsesi pitää pelätä.
Minä taas en ymmärrä, mitä te koiraihmiset saatte, kun yritätte aina vääntää vanhempien viaksi lapsen koirapelon. Meillä ei kumpikaan vanhemmista pelkää koiria, molemmilla on ollut lapsena ja nuorena koiria. Sen sijaan entisen naapurin koira hyökkäsi lapsemme kimppuun ja puri jalasta. Lapsi vain käveli pihalla pitäen isäänsä kädessä. Naapuri oli juuri muuttanut taloyhtiöön, eikä koiraa ollut ennen kohdattu. No, piikillehän se koira pääsi. Myöhemmin kuulin, että oli murissut ja yrittänyt hyökätä myös muiden asukkaiden päälle. Koirapelkoa olemme hoitaneet omin ehdoin, kukaan koiranomistaja ei tule siihen säheltämään omiaan. Yksi takapakki jo koettiin tällaisen "hyvää tarkoittavan" koiranomistajan takia.
Olet sä oikeasti noin tyhmä, ettet tiedä pelkojen tarttuvan? En ole muunlaisia koirapelkoisia yrittänyt parantaa. Kyllä tuttujen ihmisten kanssa voi asioista keskustella ja vanhempien pelot tietäen ne tarttuu helposti lapseen. Miksi sä siis haluat lapsesi pelkäävän? Onko siinä jotain hienoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän koiran aina hihnassa enkä päästä ihmisten lähelle mutta jotain rajaa hysteriaankin. Kun yritin 15kg pentuani totuttaa kulkemaan rappukäytävässä toisesta kerroksesta tuli naapuri joka alkoi kirkua, siis huutaa kurkku suorana että koira pois koira pois vie se koira pois. Pentu vetäytyi nurkkaan tärisemään pelosta ja naapuri edelleen jatkui kirkumistaan niin että rappu raikasi ja tosiaan oli puoli kerrosta pelkäävän pennun ja naapurin rouvan välissä...
Arvatkaa suostuuko nykyään 30kg koira edelleenkään kulkemaan portaita.
No, itsepä hommasit koiran kerrostaloon ja nyt se on sinun tehtäväsi vahtia ettei koriasta koidu haittaa naapureillesi.
Kuka vahtii ettei naapureista koidu haittaa koiralle? Aikamoista hallaa on tuo tietämätön naapuri tehnyt koiran kasvatukselle, vaikka omistaja on sitä näemmä yrittänyt oikeaoppisesti kasvattaa. Aika ei tarvitse pitää itsestään ja peloistaan hitonmoista älämölöä. Ois nyt perääntynyt takaiisn asuntoonsa ja antanut koirakon poistua rauhallisesti paikalta.
Perääntyminen ei ole aina mahdollista, kuten ei auttamatta ole se koirapelkoisen reaktiokaan hallittavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän koiran aina hihnassa enkä päästä ihmisten lähelle mutta jotain rajaa hysteriaankin. Kun yritin 15kg pentuani totuttaa kulkemaan rappukäytävässä toisesta kerroksesta tuli naapuri joka alkoi kirkua, siis huutaa kurkku suorana että koira pois koira pois vie se koira pois. Pentu vetäytyi nurkkaan tärisemään pelosta ja naapuri edelleen jatkui kirkumistaan niin että rappu raikasi ja tosiaan oli puoli kerrosta pelkäävän pennun ja naapurin rouvan välissä...
Arvatkaa suostuuko nykyään 30kg koira edelleenkään kulkemaan portaita.
No, itsepä hommasit koiran kerrostaloon ja nyt se on sinun tehtäväsi vahtia ettei koriasta koidu haittaa naapureillesi.
Kuka vahtii ettei naapureista koidu haittaa koiralle? Aikamoista hallaa on tuo tietämätön naapuri tehnyt koiran kasvatukselle, vaikka omistaja on sitä näemmä yrittänyt oikeaoppisesti kasvattaa. Aika ei tarvitse pitää itsestään ja peloistaan hitonmoista älämölöä. Ois nyt perääntynyt takaiisn asuntoonsa ja antanut koirakon poistua rauhallisesti paikalta.
Olisikohan ihan koiran omistaja? Koiraakin voi kasvattaa pois peloista, kuten ihminenkin voi voittaa pelkonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, enkä tunge koiraani lähellesi jos oikeasti pelkäät. Siinä vaiheessa olen toiminut toisin, kun vanhemmat on tartuttaneet omat pelkonsa lapsille. Vanhemmat ei tätä tosin ole näkemässä olleet, mutta lapset on pian hoksanneet ettei koiraa tarvitsekkaan pelätä.
Lapsen koirapelko on voinut syntyä myös ilman vanhempien tartuttamista. Siksi en halua, että sinä tai muut toimitte toisin vanhempien selän takana.
Tunnen vanhemmat. Ei mulle jätetä vieraita lapsia hoitoon. Usein se paniikkihuuto loppuu siihen, kun vanhempi joka pelkää poistuu tilasta. Äläkä huoli, en ole mitään traumavastaanottoa pitämässä. Lapset on hiljalleen vieressäni keskustelleet ja hiljalleen tutustuneet koiraan. Tilanne muuttuu sitten niin päin, että haluavatkin tulla meille juuri koiraa tapaamaan. En ymmärrä mitä saat siitä, että lapsesi pitää pelätä.
Minä taas en ymmärrä, mitä te koiraihmiset saatte, kun yritätte aina vääntää vanhempien viaksi lapsen koirapelon. Meillä ei kumpikaan vanhemmista pelkää koiria, molemmilla on ollut lapsena ja nuorena koiria. Sen sijaan entisen naapurin koira hyökkäsi lapsemme kimppuun ja puri jalasta. Lapsi vain käveli pihalla pitäen isäänsä kädessä. Naapuri oli juuri muuttanut taloyhtiöön, eikä koiraa ollut ennen kohdattu. No, piikillehän se koira pääsi. Myöhemmin kuulin, että oli murissut ja yrittänyt hyökätä myös muiden asukkaiden päälle. Koirapelkoa olemme hoitaneet omin ehdoin, kukaan koiranomistaja ei tule siihen säheltämään omiaan. Yksi takapakki jo koettiin tällaisen "hyvää tarkoittavan" koiranomistajan takia.
Olet sä oikeasti noin tyhmä, ettet tiedä pelkojen tarttuvan? En ole muunlaisia koirapelkoisia yrittänyt parantaa. Kyllä tuttujen ihmisten kanssa voi asioista keskustella ja vanhempien pelot tietäen ne tarttuu helposti lapseen. Miksi sä siis haluat lapsesi pelkäävän? Onko siinä jotain hienoa?
Tiedän kyllä, että pelot voivat tarttua. Mutta lapsi voi alkaa pelätä koiria myös muulla tavoin, kuten että joutuu yllättäen koiran puremaksi. Ja kuulostaako siltä, että haluan oman lapseni pelkäävän? Oletko lukutaidoton? "Koirapelkoa olemme hoitaneet omin ehdoin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viemään mistä pois? En minäkään tunge hissiin koska kärsin ahtaan paikan kammosta...
No esimerkiksi viime kesänä yksi näistä laski koiransa irti kaupungin keskustassa olevassa pikkuruisessa puistossa ja koira juoksi suoraan meidän luo ja alkoi hyppimään ystävääni vasten, joka pelkää koiria. Ystäväni kiljui ja omistaja huuteli monen metrin päästä, että ei se mitään tee, meidän Musti on ihan kiltti! Kehtasi vielä suuttua päälle, kun raahasin koiran takaisin omistajalleen ja käskin pitämään kiinni hihnassa.
Mulle on käynyt tämä kanssa, olin rannalla (mihin EI olisi edes saanut tuoda koiria!), kun yhtäkkiä jostain sinkoutui päälleni irti oleva koira. Aloin huutamaan kuin syötävä, mutta omistajaa vaan nauratti eikä edes pyytänyt anteeksi.
Tätä tapahtuu kyllä turhan usein. Mä en pelkää koiria yhtään, mutta varsinkin vedessä ollessa tulee kyllä epävarma olo, kun jonkun koira rynnii sinne seuraksi. Kun päällä on pelkkä uimapuku, leikkimielisenkin koiran kynsistä jää ikävät jäljet - ja joillakin koirilla on tapana ryhtyä aika kovaotteisesti "pelastamaan" uimareita. Vieraasta koirasta ei koskaan tiedä etukäteen, mitä se aikoo tehdä.
Kertaakaan ei ole käynyt niin, että omistaja olisi tullut koiransa perässä veteen hakemaan sitä pois. Hyvällä säkällä sentään tulevat katsomaan, mitä se kultahauva siellä nyt metelöi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, enkä tunge koiraani lähellesi jos oikeasti pelkäät. Siinä vaiheessa olen toiminut toisin, kun vanhemmat on tartuttaneet omat pelkonsa lapsille. Vanhemmat ei tätä tosin ole näkemässä olleet, mutta lapset on pian hoksanneet ettei koiraa tarvitsekkaan pelätä.
Lapsen koirapelko on voinut syntyä myös ilman vanhempien tartuttamista. Siksi en halua, että sinä tai muut toimitte toisin vanhempien selän takana.
Tunnen vanhemmat. Ei mulle jätetä vieraita lapsia hoitoon. Usein se paniikkihuuto loppuu siihen, kun vanhempi joka pelkää poistuu tilasta. Äläkä huoli, en ole mitään traumavastaanottoa pitämässä. Lapset on hiljalleen vieressäni keskustelleet ja hiljalleen tutustuneet koiraan. Tilanne muuttuu sitten niin päin, että haluavatkin tulla meille juuri koiraa tapaamaan. En ymmärrä mitä saat siitä, että lapsesi pitää pelätä.
Minä taas en ymmärrä, mitä te koiraihmiset saatte, kun yritätte aina vääntää vanhempien viaksi lapsen koirapelon. Meillä ei kumpikaan vanhemmista pelkää koiria, molemmilla on ollut lapsena ja nuorena koiria. Sen sijaan entisen naapurin koira hyökkäsi lapsemme kimppuun ja puri jalasta. Lapsi vain käveli pihalla pitäen isäänsä kädessä. Naapuri oli juuri muuttanut taloyhtiöön, eikä koiraa ollut ennen kohdattu. No, piikillehän se koira pääsi. Myöhemmin kuulin, että oli murissut ja yrittänyt hyökätä myös muiden asukkaiden päälle. Koirapelkoa olemme hoitaneet omin ehdoin, kukaan koiranomistaja ei tule siihen säheltämään omiaan. Yksi takapakki jo koettiin tällaisen "hyvää tarkoittavan" koiranomistajan takia.
Olet sä oikeasti noin tyhmä, ettet tiedä pelkojen tarttuvan? En ole muunlaisia koirapelkoisia yrittänyt parantaa. Kyllä tuttujen ihmisten kanssa voi asioista keskustella ja vanhempien pelot tietäen ne tarttuu helposti lapseen. Miksi sä siis haluat lapsesi pelkäävän? Onko siinä jotain hienoa?
Tiedän kyllä, että pelot voivat tarttua. Mutta lapsi voi alkaa pelätä koiria myös muulla tavoin, kuten että joutuu yllättäen koiran puremaksi. Ja kuulostaako siltä, että haluan oman lapseni pelkäävän? Oletko lukutaidoton? "Koirapelkoa olemme hoitaneet omin ehdoin".
Miksi sä sitten alat mulle nillittää? En ole muunlaisia pelkoja yrittänyt hoitaa, tai edes laske koiraani sellaisen ihmisen lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä jotkut ihmiset tajua, et koira voi pelätä vieraita ihmisiä.
Ja sellaisen koiran kouluttaminen on omistajan vastuulla, eikä sellaista koiraa tuoda esim. yleisötapahtumiin. On surullista katsoa, kun näitä pieniä sylikoiria täriseen pelkoaan. Ja koskee ne kiellot näitä pikkukoiriakin, ei niitäkään saa tuoda esim. kauppaa ja kahviloihin.
Ai että koira tulee kouluttaa hyväksymään kaiken kohtelun. Lapsi kun juoksee kohti ja tökkää sormella silmään, niin se vaan pitää hyväksyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, enkä tunge koiraani lähellesi jos oikeasti pelkäät. Siinä vaiheessa olen toiminut toisin, kun vanhemmat on tartuttaneet omat pelkonsa lapsille. Vanhemmat ei tätä tosin ole näkemässä olleet, mutta lapset on pian hoksanneet ettei koiraa tarvitsekkaan pelätä.
Lapsen koirapelko on voinut syntyä myös ilman vanhempien tartuttamista. Siksi en halua, että sinä tai muut toimitte toisin vanhempien selän takana.
Tunnen vanhemmat. Ei mulle jätetä vieraita lapsia hoitoon. Usein se paniikkihuuto loppuu siihen, kun vanhempi joka pelkää poistuu tilasta. Äläkä huoli, en ole mitään traumavastaanottoa pitämässä. Lapset on hiljalleen vieressäni keskustelleet ja hiljalleen tutustuneet koiraan. Tilanne muuttuu sitten niin päin, että haluavatkin tulla meille juuri koiraa tapaamaan. En ymmärrä mitä saat siitä, että lapsesi pitää pelätä.
Minä taas en ymmärrä, mitä te koiraihmiset saatte, kun yritätte aina vääntää vanhempien viaksi lapsen koirapelon. Meillä ei kumpikaan vanhemmista pelkää koiria, molemmilla on ollut lapsena ja nuorena koiria. Sen sijaan entisen naapurin koira hyökkäsi lapsemme kimppuun ja puri jalasta. Lapsi vain käveli pihalla pitäen isäänsä kädessä. Naapuri oli juuri muuttanut taloyhtiöön, eikä koiraa ollut ennen kohdattu. No, piikillehän se koira pääsi. Myöhemmin kuulin, että oli murissut ja yrittänyt hyökätä myös muiden asukkaiden päälle. Koirapelkoa olemme hoitaneet omin ehdoin, kukaan koiranomistaja ei tule siihen säheltämään omiaan. Yksi takapakki jo koettiin tällaisen "hyvää tarkoittavan" koiranomistajan takia.
Olet sä oikeasti noin tyhmä, ettet tiedä pelkojen tarttuvan? En ole muunlaisia koirapelkoisia yrittänyt parantaa. Kyllä tuttujen ihmisten kanssa voi asioista keskustella ja vanhempien pelot tietäen ne tarttuu helposti lapseen. Miksi sä siis haluat lapsesi pelkäävän? Onko siinä jotain hienoa?
Tiedän kyllä, että pelot voivat tarttua. Mutta lapsi voi alkaa pelätä koiria myös muulla tavoin, kuten että joutuu yllättäen koiran puremaksi. Ja kuulostaako siltä, että haluan oman lapseni pelkäävän? Oletko lukutaidoton? "Koirapelkoa olemme hoitaneet omin ehdoin".
Miksi sä sitten alat mulle nillittää? En ole muunlaisia pelkoja yrittänyt hoitaa, tai edes laske koiraani sellaisen ihmisen lähelle.
On hyvä muistuttaa teitä, että pelko voi syntyä myös muulla tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, enkä tunge koiraani lähellesi jos oikeasti pelkäät. Siinä vaiheessa olen toiminut toisin, kun vanhemmat on tartuttaneet omat pelkonsa lapsille. Vanhemmat ei tätä tosin ole näkemässä olleet, mutta lapset on pian hoksanneet ettei koiraa tarvitsekkaan pelätä.
Lapsen koirapelko on voinut syntyä myös ilman vanhempien tartuttamista. Siksi en halua, että sinä tai muut toimitte toisin vanhempien selän takana.
Tunnen vanhemmat. Ei mulle jätetä vieraita lapsia hoitoon. Usein se paniikkihuuto loppuu siihen, kun vanhempi joka pelkää poistuu tilasta. Äläkä huoli, en ole mitään traumavastaanottoa pitämässä. Lapset on hiljalleen vieressäni keskustelleet ja hiljalleen tutustuneet koiraan. Tilanne muuttuu sitten niin päin, että haluavatkin tulla meille juuri koiraa tapaamaan. En ymmärrä mitä saat siitä, että lapsesi pitää pelätä.
Minä taas en ymmärrä, mitä te koiraihmiset saatte, kun yritätte aina vääntää vanhempien viaksi lapsen koirapelon. Meillä ei kumpikaan vanhemmista pelkää koiria, molemmilla on ollut lapsena ja nuorena koiria. Sen sijaan entisen naapurin koira hyökkäsi lapsemme kimppuun ja puri jalasta. Lapsi vain käveli pihalla pitäen isäänsä kädessä. Naapuri oli juuri muuttanut taloyhtiöön, eikä koiraa ollut ennen kohdattu. No, piikillehän se koira pääsi. Myöhemmin kuulin, että oli murissut ja yrittänyt hyökätä myös muiden asukkaiden päälle. Koirapelkoa olemme hoitaneet omin ehdoin, kukaan koiranomistaja ei tule siihen säheltämään omiaan. Yksi takapakki jo koettiin tällaisen "hyvää tarkoittavan" koiranomistajan takia.
Olet sä oikeasti noin tyhmä, ettet tiedä pelkojen tarttuvan? En ole muunlaisia koirapelkoisia yrittänyt parantaa. Kyllä tuttujen ihmisten kanssa voi asioista keskustella ja vanhempien pelot tietäen ne tarttuu helposti lapseen. Miksi sä siis haluat lapsesi pelkäävän? Onko siinä jotain hienoa?
Huudat silkasta huutamisen ilosta oman pään pyhää totutta lukematta mihin kommentoit?
(en tarkoita huutamista kirjaimellisesti)
Minä lyön aina hyppimään tulevaa koiraa, minulle on neuvottu paikat, joihin iskut kannattaa kohdistaa. Vetoan säikähdykseen ja pelon aiheuttamaan puolustusreaktioon. Muutaman naapurin piski ei kuulema suostu enää kävelemään taloni ohi. 😂😂😂
Pihalle ei tule yksikään.
Ja niille nillittäjille, jotka sanoo ettei ole koiran syy. No ei ole, mutta omistajan pitää juurikin koiran turvaamiseksi pitää se kiinni.