Mikä on nolointa, mitä sinulle on tapahtunut julkisella paikalla?
Kommentit (1938)
Itseä hävetti aikoinaan kamalasti kun kesken ulkomaanmatkan sain ruokamyrkytyksen ja oksensin keskelle vilkasta kävelykatua. Olin sitä ennen viettänyt monen tunnin junamatkan pidätellen oksennusta, ja muutama sata metriä ennen majapaikkaa en vaan sitten pystynyt enää. Kamalan paheksuvia katseita muistan silloin kadulla saaneeni. Onneksi oli ihana reissukaveri, joka piteli hiuksiani ja huuhteli paikan jälkeenpäin vesipullollaan.
Kesäinen, hiljainen sunnuntai-iltapäivä Helsingin Stockmannilla. Mä laittautuneena ihan viimesen päälle cooleihin kuteisiin, joka käsitti trikookankaisen maxihameen. Rullaportaita alas ja sit kaikki tapahtuu silmänräpäyksessä. Tunnen et hame nykii, se on jäänyt rullaportaiden väliin, yritän nykiä mut ei irtoo minnekkään, lyön hätäpysäytysnappia ja seisoskelen siinä kyyryssä ettei hame lähde päältä :D
Missään ei näy ristin sielua.
Myyjä vilahtaa nurkan takana ja huutelen sille sitte että tarttis vähä apua :D No sit siinä venailen pienen ikuisuuden vartijaa, asiakkaita käy pällistelemässä kun mitäki sirkuseläintä... Myyjä ihana onneks piti mulle seuraa siinä ja koitti rauhotella että näitä sattuu, ite olin ihan sairaan nolona ja teki mieli esim kuolla siihen paikkaan :D Vartija tuli sit saksien kanssa ja leikkas mekon helmasta poikki. Laitoin aurinkolasit naamalle ja kirmasin ekasta ovesta ulos ja kävelin vielä pitkälle ennen ku kehtasin pysähtyä :D
Varmaan joku tsunamityylinen menkkojen alkaminen teininä ja kotiin juokseminen koko takamus vyötäröstä reisiin veressä.
olin parturissa 10v sitten kesähelteellä. Parturina oli nuori 2-kybänen nainen minihameessa. Parturissa soi musa kovaa ja tuulettimet jne. Pidin silmiä kiinni, kun hän leikkasi etuhiuksis, jotka tippuu naamalle ja silmiin. Leikkauksessa tulee tauko ja silmät kiinni nostan vasemman käden nopeasti pyyhkiäkseni karvat kasvoiltani. Tyttö onkin just sillä puolella ja käteni läsähtää suoraan hänen haarojen väliin. Säikähdän ja olen todella nolona tapahtuneesta. Onneksi juttu jäi siihen.
Vierailija kirjoitti:
Mies75 kirjoitti:
Olin lenkillä ja kävin sen päätteeksi lähikuppilassa parilla.
Matkalla kotiin noin 1km ennen kotia alkoi vatsassa kiertää kovasti. Juoksin kotiin, mutta rappukäytävässä ripili valahti housuihin.
Menin hissillä 4krs, jossa hissiä odotti seinänaapuri. Hissi haisi kunnon ihmispaskalle - ei pierulle.
En ole sen jälkeen pystynyt katsomaan naapuria silmiin.Kävi parilla millä lenkin jälkeen? Kahvillako? Älkää vain sanoko, että joku menee lenkiltä juomaan alkoholia.
Miksi ei? Itse saatan salin jälkeen mennä parille jos on viikonloppu tai terassikelit (toki sosiaalisesti, yksin en tykkää mennä). Vai pitäisikö urheilevan henkilön olla täysin tipaton, ja mitään herkkuja ei saisi koskaan syödä? Sitä paitsi kalorit palaa parhaiten juurikin urheilun jälkeen.
WT-mammako? kirjoitti:
Monen väärinkäsitysten kautta päädyin verkkareissa ja t-paidassa hyvin hienoon juhlatilaisuuteen, joissa muilla oli puvut ja mekot jne.
Tunsin tilaisuudesta 2 henkilöä. Sain muilta erikoisia katseita illan mittaan.
Hävetti ja yritin jotakin ihmisille selitellä. Lopulta vedin kännit, kun hävetti ja vitutti.
Luulen, että sain siellä wt-mamman maineen.
Kiinnostaisi kyllä tietää vaiheet, joiden kautta tähän tilanteeseen päädyit :)
Vierailija kirjoitti:
Teininä hävetti ihan sikana (muistatte kyllä mittakaavan), kun sen ainoan kerran koskaan perääni vihellettiin. Amisjätkiä istui autollisen verran parkissa ja yritin coolina vain kävellä ohitse. Yhtäkkiä flexin naru loppui. Koirani oli reagoinut vislaukseen ja hypännyt avoimesta takaikkunasta sinne autoon..! Iso koiranrotjales heilutti häntää takapenkkiläisten sylissä, ja flexinnaru vain tuli ulos ikkunasta.
En todella tiedä, keitä siellä autossa oli. En kehdannut katsoa kohti yhtäkään, kun tempaisin takaoven auki, pujotin flexin ikkunasta läpi, otin koirani ja häivyin hemmetin ripeästi.
Usko pois, että niitä jätkiä on hävettänyt vielä enemmän :) Se onneton viheltäjä on saanut seuraavat viisi vuotta kuulla "Höhöö, tää Make se ei saa ku koiria viheltämällä..."
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi IBS-vaivainen ilmoittautuu... Etäisen sukulaisen isoissa hautajaisissa muutama vuosi sitten kärvistelin kauheiden vatsanväänteiden kanssa. Pieru pyrki ulos, mutta eihän sitä nyt siellä voinut päästää! Ympärillä kymmeniä ihmisiä, joita en tuntenut. Tiesin tasan tarkkaan, että jos olisin noussut lähteäkseni vessaan, olisi rupsu purkautunut voimalla. Yritin sinnitellä, puristaa pakaroita tiiviisti yhteen ja purra hammasta. Papin puhe tuntui kestävän vähän päälle ikuisuuden. Lopulta en pystynyt enää pidättämään, ja puista penkkiä vasten kajahti RUT-RUT-PAM! Nolotti ihan käsittämättömän paljon, ja omaan tapaani reagoin nolostukseen nauramalla. Huono ajatus, kaiken huomioiden, mutta ei sille voinut mitään. Hytkyin naurusta (joskin äänettömästi) ja jokaisen ha-ha:n kohdalla pääsi kovaääninen pieru, yhteensä sitä kesti varmaan 15 sekuntia, pieruja tulikin sitten varmaan kolmisenkymmentä. Komeasti kajahtelivat hiljaisessa kirkossa... Pappi oli uskomaton pokerinaama, ilmekään ei värähtänyt! Kiva siinä sitten istua naama kirkkaanpunaisena ja naurunkyynelet silmissä, kun ympärillä aisti sen paheksunnan. Ymmärrän kyllä, mutta voin ihan täysin rehellisesti sanoa, että tälle vaivalle ei voi mitään... Jätin menemättä kakkukahveille ja suuntasin kotiin.
Nauroin tälle ihan hulluna...
Olen ortodoksi ja muutama vuosi sitten pääsiäiskirkossa olin oikein hienoksi laittautunut, oli pitkä hame, korkokengät ja huivi tiukasti kiedottu päähän. Paha vaan, että yhden maahankumarruksen aikana hameenhelma jäi koron alle ja valahti koko helahoito nilkkoihin, kun yritin kammeta itseäni takaisin ylös lattialta. Olin ihan edessä, että varmasti paistoi mun mummokalsarit koko kirkkokunnalle.
Siirryin vaivihkaan johonkin takanurkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on samaan aikaan myös aika kamalaa mutta onneksi mitään ei sattunut. Jonotin lippuja huvipuistoon ja väli oli aika ahdas niin mies jonotti takanani. Hänellä oli semmoinen höyhen-avaimenperä jolla hän kutitteli minua niskasta ja olkapäistä. Jatkoi sitä varmaan 10 minuuttia vaikka käskin monta kertaa lopettamaan. No sitten tunsin taas hipaisun olkapäässäni. Minulla paloi hermo, käännyin takaperin ja karjaisin "nyt jumalauta loppuu se hipelöinti" Mies olikin siirtynyt jonosta sivumpaan puhumaan puhelimeen. Olin karjaissut sellaiselle kumaraiselle ruutupaitaiselle vaarille joka etsi lapsenlastaan sieltä jonosta :( vaari parka säpsähti metrin taaksepäin. Toki pyysin anteeksi mutta sen jälkeen ne katseet mitä sain siinä jonossa, olin varmasti kirkkaanpunainen :D
Ai niin, tähän lisäys että kun myöhemmin siellä puistossa jonotimme samaan jätskikioskiin niin tarjosin papalle ja tälle lapsenlapselle jäätelöt ja pahoittelin moneen kertaan.
t. 12
Raskaana ollessa odotin asemalla junaa toisten työmatkalaisten kanssa. Tuli aivastus ja samalla pissat housuun. Kuuma pissa valui reisiä pitkin. Onneksi oli pepun alapuolelle yltävä takki ja junassa änkesin seisomaan nurkkaan. Matka kesti 45 min, en muista kävinkö junan vessassa tarkistamassa tilanteen.
Mulla on ollut ajokortti jo vuosia, mutta edelleenkään en oikein hahmota niitä auton "rajoja", joten parkkeeraaminen ja tiettyyn paikkaan pysähtyminen aiheuttaa harmaita hiuksia, etenkin jos joku on katsomassa. Ajoin sitten taas yhtenä kertana parkkihallin lippuautomaatin viereen huomatakseni, että taas jäi auto liian kauas. Takana tietysti jo pari autoa odottamassa, että minä otan lipun ja menen halliin, joten peruuttaakaan ei voinut tai muuten korjata auton paikkaa. Yritin siinä sitten kurotella automaattiin roikkuen puoliksi ikkunasta. Siinä kurotellessani jostain alkoi kuulua auton torven tööttäystä ja luulin, että takana oleva auto tööttää minulle. Mulkaisin tietysti häntä tappavasti - onneksi en sentään näyttänyt keskaria! Nimittäin kun vihdoin sain lipun käteeni ja hilasin kroppani takaisin ikkunasta, tajusin, että olin ihan itse soittanut sitä **tanan torvea lantiollani. =D =D Ei siis riittänyt, että roikuin ikkunasta kuin mikäkin idiootti kurottelemassa lippua ja mulkoilemassa muita autoilijoita, vaan kaiken lisäksi keräsin huomiota itseeni soittamalla auton torvea koko akrobaattisen suorituksen ajan. Kyllä hävetti! Laitoin auton nopeasti parkkiin ja hävisin paikalta. =D
Minulla oli virtsarakon tulehdus, mutta koska isäpuolelle en tästä uskaltanut sanoa niin menin normaalisti kouluun ( 6. luokka)
Leikimme jotain tanssia (?) jossa aina kun musiikki pysähtyi niin piti jäädä siihen asentoon. Tunsin liikuntasalin nurkassa, että nyt tulee pissa enkä voi asialle mitään. Käperryin liikuntasalin nurkkaan ja annoin tulla housuun. Onnistuin jotenkin vaimentamaan lirinän niin etteivät muut tajunneet. Opettaja huusi muille "menkää te jo pesulle etukäteen, juttelen vielä *Vilman kanssa siitä ohjelmanumerosta"
Opettaja tajusi mitä oli tapahtunut. Hän antoi omat vaihtohousunsa, antoi peseytyä rauhassa opettajien tiloissa ja vei minut autolla kotiin. Varmisti vielä että menenhän lääkäriin. Ilman tuota opettajaa olisin varmasti ollut kiusattu ties kuinka pitkään. Kiitos sinulle, Sanna, jos tät satut lukemaan.
Nauratti ihan hillittömästi ja kun yritin hillitä naurua niin tuli sellainen iso röh-ääni, jonka jälkeen sitten alkoi suihkuta verta nenästä :/
Mrs. Offtopic kirjoitti:
Itse en yleisesti nolostu helposti, mutta huvittaa, kun muut myötähäpeävät tai hämmentyvät. Mistä voi johtua?
Koska me ollaan suomalaisia!
Vierailija kirjoitti:
Nauratti ihan hillittömästi ja kun yritin hillitä naurua niin tuli sellainen iso röh-ääni, jonka jälkeen sitten alkoi suihkuta verta nenästä :/
Samis! Mulla on alkanut massiivinen nenäverenvuoto just noin, kun pyrskähdän isoon hohotusnauruun. Pikkuhiljaa sitä oppi, ettei meikäläisen suonilla kannata olla niin iloinen ja estoton. Mieleen tulee lähinnä sellainen "verinen las vegas -suihkulähde" niistä tilanteista. Veripisaroita kahden metrin säteellä..
Vierailija kirjoitti:
Ripulit juoksutrikoisiin hölkkälenkillä. Kotiin matkaa pari kilsaa, ihmisten ilmoilla.
Mulla sama. :D Tämän episodin jälkeen jäi lenkkeily vähäksi aikaa tauolle...
Menkat, vaaleat housut ja aivan eeppinen ylivuoto, tuloksena housut haaroista reisiin asti aivan veressä. Helsingin keskustassa tietenkin. :D
Konsultoin kuitenkin muita esimiehiä ja he kehottavat ottamaan puheeksi tapahtuneen kyseisen naisen kanssa. Se tilanne olikin sitten hankalampi, mutta epäselvyyksien välttämiseksi se oli hyvä pitää.