Mikä on nolointa, mitä sinulle on tapahtunut julkisella paikalla?

Vierailija kirjoitti:

Ripuli iski kesken koiran lenkityksen. Ei mahtanut mitään, piti kyykkiä paikallisen paperitehtaan pääportin eteen puskaan.

Toisella kerralla en päässyt ravintolaan. Oli talvi, tosi liukasta ja ei-niin-käytännölliset kengät jalassa ja pieni ylämäki kirkkaalla jäällä... Yritin sinnillä, mutta haaveeksi jäi. Ja selvin päin vielä!

Mä en tajua teitä ripuliperseitä! Mikä siinä on, että itse olen aina ehtinyt vessaan.

Varmaat samat ihmiset, jotka yökerhoissa paskovat pytyn ja reunat täyteen eikä edes vessaa vedetä. Ihme paskahousuja, vihaksi pistää.

Ulkomaalaisen poikaystäväni äiti on ihana, mutta jännitän jostain syystä aina hänen tapaamistaan, varmaan kielimuurin takia.

Noh, viimeksi kun oltiin käymässä, meinattiin mennä puutarhaan istuskelemaan. Olin hermostunut ja halusin äkkiä ulos etten jäisi pahnanpohjimmaiseksi, joten törmäsin suoraan lasioveen, kun pyyhälsin menemään niin vauhdilla!! En tajua, miten pystyin siihen. Lasiovi oli myös aika likainen, eli olisi pitänyt älytä sen olemassaolo.. Hävetti ihan hirveästi, vaikka asia kuitattiinkin huumorilla. Jotenkin sitä haluaa tehdä hyvän vaikutuksen appivanhempiin, eikä näyttää joltain aivokääpiöltä :D

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaalaisen poikaystäväni äiti on ihana, mutta jännitän jostain syystä aina hänen tapaamistaan, varmaan kielimuurin takia.

Noh, viimeksi kun oltiin käymässä, meinattiin mennä puutarhaan istuskelemaan. Olin hermostunut ja halusin äkkiä ulos etten jäisi pahnanpohjimmaiseksi, joten törmäsin suoraan lasioveen, kun pyyhälsin menemään niin vauhdilla!! En tajua, miten pystyin siihen. Lasiovi oli myös aika likainen, eli olisi pitänyt älytä sen olemassaolo.. Hävetti ihan hirveästi, vaikka asia kuitattiinkin huumorilla. Jotenkin sitä haluaa tehdä hyvän vaikutuksen appivanhempiin, eikä näyttää joltain aivokääpiöltä :D

Turkkilainen anoppi? Eivät kovin helposti hyväksy valkoista naista miniäksi.

Kerra olin menossa kesällä töihin Hki keskustaan, huomasin että crocsit oli jäännyt jalkaan , noh heti ensimmäiseen roskikseen ne pudotin ja kävelin paljain jaloin loppu päivän. Crocsit sain synttäri lahjaksi maalais serkuilta ja ollut vain käytössä illalla roskista viemässä.

Olin ensimmäisessä työpaikassani firman toimistolla. Olin saanut työn kaverisuhteilla eivätkä tietokone- ja paperityöt sisätiloissa oikein jaksaneet kiinnostaa... Olin teini ja kiihottumiseen riitti pieni pala paljasta pintaa (90-luvun puoliväli, nettiä ei vielä ollut). Viereisessä huoneessa työskenteli vanhempi herra, jolla oli seinällään räiskyvä nakukalenteri. Kerran mies sanoi lähtevänsä aikaisemmin kotiin ja tulevansa vasta myöhään lukitsemaan ovet. Tulisin olemaan seuraavat tunnit yksin rakennuksessa... Tarkistin vielä kaihtimien raosta että tyyppi todella kaasutteli tiehensä. Juoksin salamana kääntelemään kädet täristen kalenterin hohtavia sivuja ja yhdeltä kuukaudelta paljastuikin oikea unelmien kaunotar, kasvoiltaan kuin enkeli, muodoiltaan runsas ja asennoltaan NIIN härski. Päätä ihan pyörrytti! En voinut muuta kuin istua lähimmän pöydän (yhä kollegan huoneessa) ääreen, avata housuja ja aloittaa tyydytyksen kuvaa nuoruusvuosien kypsymättömällä kaiholla tutkien. Kuinka ollakaan heti kohta kuului ääniä ja askelia! Ja jo niin läheltä etten ehtinyt muuta kuin sujauttaa housut ylös + kiinni, heittää kalenterin viereiselle tuolille pöydän alle ja levittää työpapereita eteeni (jotka olivat kuin ihmeen kaupalla kulkeutuneet mukana) Itse pomo seuralaisineen ilmestyy oviaukkoon ja alkaa kysellä päivän kuulumisia. Saan puristettua huulilta perusvastauksen ja sanottua olevani juuri lähdössä, mutta koko porukka päättääkin tehdä tuttavuutta. Eräs tulee ihan poski poskelle vilkuilemaan papereiden tietoja, ja lopulta toinen vetäisee alleen - SEN tuolin! "Hups, täältähän löytyy naiskauneutta". Ainoa kommentti jonka myöhemmästä keskustelusta muistan...

Oltiin kavereiden kanssa reissussa. Takana kostea ilta. Aamulla mentiin kauppaan, jossa tuli huono olo. Säntäsin kaupasta ulos ja oksensin kaupan edessä olleeseen roskikseen. Onneksi oli vieras paikkakunta.

___

Poikaystävän kanssa raflassa. En käynyt lähtiessä vessassa vaikka pissatti. Meillä oli poikaystävän vanhempien luo vajaan kilsan kävelymatka. 100m ennen määränpäätä rakkoni ei enää kestänyt vaan pissat tuli housuun. No ripustin kuivumaan. Ei ollut vaihtovaatteita mukana ja aamulla piti mennä kouluun. Housut olivat onneksi kuivuneet mutta ne haisivat tietysti. Luokkakaveri ihmetteli, että mikä täällä haisee.

___

Laihdutin rajusti ja resorivyötäröinen hameeni tipahti nilkkoihin keskellä Helsingin kauppatoria. Onneksi oli alushame.

____

Olin kaupassa ja maksamisen jälkeen ajatuksissani tutkin kuittia ja toisella kädellä nappasin sokeripaketin.  Olinkin ottanut sen väärästä laarista ja hämmentynyt mummo nappasi sen kädestäni. Sopertelin anteeksipyyntöä, mutta varkaaksi varmaan ajatteli - minun ostoksissani kun ei ollut sokeria (sen sijaan mm. muutama pullo siideriä).

___

Toisen kerran olen maksamisen jälkeen lähtenyt kassalta ja ulko-ovella ihmetellyt, että jotain unohtui. Ne ostokset kassalle. Palasin hakemaan, jossa kassa ja seuraava asiakas tuijottivat minua oudosti.

___

Kerran kaupassa tunsin, että pikkuhousun suoja oli lähtenyt paikoiltaan ja tullut pikkuhousuista ulos. Minulla oli sortsit jalassa ja sain vaivihkaa keploteltua suojan lahkeesta ja siirrettyä laukkuun. Kassalla kaivoin lompakon ja mikäs siihen olikaan tarttunut - se suoja!

___

Viimeisin sattui pari vuotta sitten pikkujouluissa. Juhlat alkoivat jo iltapäivällä 14.30, jolloin syötiin hyvin. Klo 16.30-1.30 vain juotiin. Minulle tarjottiin vaikka mitä ja uskoin tietäväni rajani vaan niinpäs valomerkin aikaan tajusin olevani aikamoisessa kännissä. Mentiin tilataksiin, jossa en päässyt penkille vaan tipahdin istumaan jalkatilaan. Kun päästiin perille, en päässyt taksista pois, koska olin onnistunut survomaan jalkani jonnekin penkin alle jumiin. Piti tilata pelastuslaitos irrottamaan jalka. Sitten pomo ja hänen tyttärensä näkivät viisaammaksi taluttaa minut kotiovelle asti ja varmistaa, että pääsen vielä ovesta sisään. Pointsit pomolle ja tyttärelle huolenpidosta sekä siitä, ettei kukaan muistuttanut minua jälkeen päin tapauksesta.

Crokcrokroo kirjoitti:

Kerra olin menossa kesällä töihin Hki keskustaan, huomasin että crocsit oli jäännyt jalkaan , noh heti ensimmäiseen roskikseen ne pudotin ja kävelin paljain jaloin loppu päivän. Crocsit sain synttäri lahjaksi maalais serkuilta ja ollut vain käytössä illalla roskista viemässä.

Minusta huomattavasti oudompaa ja nolompaa käytöstä kävellä keskellä kaduilla ja töissä(kin!) paljain jaloin kuin jotkut ei-niin-edustavat jalkineet. Kenkien käyttö kaupungissa kuuluu ihan normaaliin kaupunkietikettiin ja varsinkin työaikaan. 

Työskentelin tarjoilijana ja työasuna minulla oli hame, kauluspaita ja sukkahousut alla. Hameen vetoketjuub tuli jotakin häikkää, mutta en ajatellut asiasta sen kummempia sillä nappi kuitenkin pysyi kiinni. Minun piti kuitenkin piilottaa avonainen vetskari paidalla, joten en voinut pitää sitä enää hameen alla. Siinä sitten lounasajan päätyttyä keräilin astioita ja kädet täynnä tunnen kuinka hame valahtaa nilkkoihin liukasta sukkahousukangasta pitkin. Sukkahousut oli ihan tarpeeksi läpinäkyvät. Muutamia asiakkaita (ja työtoverit tietysti) oli paikalla, mutta Luojan kiitos ruuhka oli jo ohi. En tiedä enkä kysellyt moniko näki, laskin astiat pöydälle, kiskoin hameen ylös ja menin vessaan virittämään hameeseen jonkinmoisen kiinnityksen joka pysyi loppupäivän. Sen jälkeen tarjoilin housuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ripuli iski kesken koiran lenkityksen. Ei mahtanut mitään, piti kyykkiä paikallisen paperitehtaan pääportin eteen puskaan.

Toisella kerralla en päässyt ravintolaan. Oli talvi, tosi liukasta ja ei-niin-käytännölliset kengät jalassa ja pieni ylämäki kirkkaalla jäällä... Yritin sinnillä, mutta haaveeksi jäi. Ja selvin päin vielä!

Mä en tajua teitä ripuliperseitä! Mikä siinä on, että itse olen aina ehtinyt vessaan.

Varmaat samat ihmiset, jotka yökerhoissa paskovat pytyn ja reunat täyteen eikä edes vessaa vedetä. Ihme paskahousuja, vihaksi pistää.

Ihanaa että sinä, Täydellinen Ihminen, tulit ilmoittautumaan. Kiitos olemassaolostasi, me muut kuolevaiset jotka ovat joutuneet erilaisiin noloihin tilanteisiin elämässämme voimme vain ihailla kaltaisiasi korkeampia olentoja.

Olin yläasteella, kun kiirehdin keskitalvisessa aamuruuhkassa kohti metroasemaa. Katu oli todella liukas, mutta hiekoituksen takia siihen ei kävelytiellä kiinnittänyt niin paljon huomiota. Asemalle päästäkseni piti ylittää leveähkö autotie ja huomatessani jalankulkijoiden vihreän valon alkavan välkkyä loppumisen merkiksi, päätin pistää juoksuksi ja kipaista nopeasti ajotien yli. No, keskellä tietä vedin elämäni komeimmat lipat -  kaaduin selälleni ja reppu kirjoineen levisi keskelle katua. Valokin oli jo ehtinyt vaihtua autoilijoille ja takaa alkoi kuulua kärsimättömiä tööttäilyjä, joten tulipunaisena keräilin lumisia kamojani tuskanhien valuessa niskaani pitkin. Kirjat ja reppu kainalossani kipitin takaisin jalkakäytävälle ja ajattelin tilanteen olevan jo ohi, kunnes joku huusi auton ikkunasta: "Hei! Sun pipo jäi tielle!". Punainen piponi toden totta möllötti keskellä katua, eikä autojono edelleenkään päässyt liikkeelle, joten kärsimättömien, säälivien ja äkäisten tuijotusten alla ryntäsin hakemaan sitä. Paluumatkalla meinasin kaatua uudestaan ja tein sellaisen kummallisen stepin ja nykytanssin sekoituksen.

Kirjoitettuna ei kuulosta niin pahalta, mutta jumalauta kun kuumotti ne vilkkaan aamuruuhkan ihmisten katseet :-D Kelasin jo sulattavani jään ympäriltäni tuskanhien voimalla...

Mukhtar77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaalaisen poikaystäväni äiti on ihana, mutta jännitän jostain syystä aina hänen tapaamistaan, varmaan kielimuurin takia.

Noh, viimeksi kun oltiin käymässä, meinattiin mennä puutarhaan istuskelemaan. Olin hermostunut ja halusin äkkiä ulos etten jäisi pahnanpohjimmaiseksi, joten törmäsin suoraan lasioveen, kun pyyhälsin menemään niin vauhdilla!! En tajua, miten pystyin siihen. Lasiovi oli myös aika likainen, eli olisi pitänyt älytä sen olemassaolo.. Hävetti ihan hirveästi, vaikka asia kuitattiinkin huumorilla. Jotenkin sitä haluaa tehdä hyvän vaikutuksen appivanhempiin, eikä näyttää joltain aivokääpiöltä :D

Turkkilainen anoppi? Eivät kovin helposti hyväksy valkoista naista miniäksi.

Hyvin arvattu, mutta tuossa viimeisessä lauseessa olet kyllä väärässä! Hermostuminen johtuu ihan muusta kuin hyväksynnän puutteesta, minut on otettu perheessä avosylin vastaan. Anoppi aina kyselee mun perään ja varmistaa, että kaikki on hyvin. Samaten appi!

Olin juuri muuttanut uuteen kaupunkiin opiskelemaan. Kävelin muutaman kilometrin matkan kouluun aamulla, jotta näkee ja aistii vähän uutta kaupunkia (tässä ilmeisesti vahinko tapahtunut). Ruokajonossa taakseni tuli kaksi tyttöä, jotka sanoivat monesti "hyi, yök" ja kikattelivat. Ajattelin heidän vain puhuvan ruuasta, joten jatkoin päivää ihan normaalisti. Koulupäivän jälkeen käyskentelin vielä jonkin aikaa kaupungilla ja kiertelin kauppoja. Ihmettelin, kun moni ohi menevä ihminen kääntyi katsomaan nauraen tai virne naamalla minua vilkaisten. Ja monta kertaa kuulin suoranaisen naurunremakan takaantani. Alkoi olla jo hieman vainoharhainen olo. Kotiin saavuttuani ja housut pois täysin normaalisti ottaessa tuli aikamoinen mitä helvettiä -fiilis, kun huomaan, että nehän on revenneet oikein kunnolla juuri persvaon kohdalta ja jotkut Mikki Hiiri -tyyliset iänikuiset kulahtaneet bokserini ovat vilkkuneet persvaon kohdalta koko päivän.

Nuorena poikana menossa siidereille mimmin kanssa jonka kanssa eroottista vääntöä ollut mutta ihan kaveripohjalta liikkeellä. Parin siiderin jälkeen selvisi että mimmi on melkoinen sekopää. Eräseen kuppilaan mentäessä oli portsarina iso, lihaksikas musta mies jolla päällään tiukka paita. Nainen sekosi aivan täysin ja alkoi huonolla englannilla sönköttää mustalle miehelle "he is my brother" näyttäen minua. Sekuntia aiemmmin oli pitänyt kädestäni. Portsari oli selvästi vaivaantunut, kuten itsekin.

Tämä on varmaan monelle tutu klassikko mutta olkoon. Menin työpaikalla hissiin neljännessä kerroksessa matkalla alas. No, sinne oli joku ystävällisesti jättänyt kaamean hajuisen kaasujäljen itsestään. Yritin olla hengittämättä ja kietaisin kaulahuivin nenän eteen. Kun tulin alas, vilkaisin käytävään ettei vaan kukana olisi tulossa hissiin - ketään ei näkynyt. Astuin ulos ja taisin irvistää kun luulin olevani yksin. Ja juuri silloin jostain näkökenttäni rajalta ilmestyi naisihminen ja pujahti sinne hissiin... Sekunnin ehdin miettiä, huutaisinko perään että se pieru ei sitten ollut minun, mutta en sitten kuitenkaan....

En tiedä mikä on nolointa, mutta olen häpeissäni näistä asioista.

Olen ripuloinut muutamaan otteeseen housuihini, eikä alkoholilla ole ollut tekemistä asian kanssa. Haju on ollut hirveä ja ihmiset ovat taatusti huomanneet sen esim. hississä.

Olen myös meinannut polttaa 13-vuotiaana vahingossa virsikirjan mummoni hautajaisissa. Ei taatusti jäänyt huomaamatta keltään. Äitini sai sammutettua palon pahoinpitelemällä kirjaa. Papin ilme oli ollut taatusti näkemisen arvoinen.

Itse päästin joskus krapula/valkosipuli pierun hississä. Oli helteinen kesä ja haju sanoinkuvaamaton. Alastullessa tuli hissin ovella vastaan Kolme tärkeän näköistä pukumiestä. Tervehdin heitä iloisesti

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaalaisen poikaystäväni äiti on ihana, mutta jännitän jostain syystä aina hänen tapaamistaan, varmaan kielimuurin takia.

Noh, viimeksi kun oltiin käymässä, meinattiin mennä puutarhaan istuskelemaan. Olin hermostunut ja halusin äkkiä ulos etten jäisi pahnanpohjimmaiseksi, joten törmäsin suoraan lasioveen, kun pyyhälsin menemään niin vauhdilla!! En tajua, miten pystyin siihen. Lasiovi oli myös aika likainen, eli olisi pitänyt älytä sen olemassaolo.. Hävetti ihan hirveästi, vaikka asia kuitattiinkin huumorilla. Jotenkin sitä haluaa tehdä hyvän vaikutuksen appivanhempiin, eikä näyttää joltain aivokääpiöltä :D

Minä olen pyörtynyt suoraan päin lasiovea julkisessa tilassa. Minulta ei muuten koskaan vaadittu maksua siitä, ei edes vakuutuksestani, kun kyseessä katsottiin olleen sairauskohtaus. Ei mitään tietoa, mikä pyörtymisen aiheutti ja pyörtyilen todella harvoin. Lasi siis särkyi, itselleni ei tullut mitään, kun oli talvi ja oli paksut vaatteet. Siinä yksi työntekijä ohjasi istumaan ja kysyi tarvitaanko ambulanssi, sanoin ettei tarvitse, huilasin vähän aikaa ja sitten olin taas kuin ei mitään. Joku äkillinen verenpaineen lasku luultavasti, kun mulla se on muutenkin aika matala. 

Tämä tapahtui semi-julkisella paikalla eli metsäisellä pururadalla. Olin (nainen 26v) lenkillä ja pissahätä yllätti. Katsoin, ettei kukaan toinen lenkkeilijä ole lähettyvillä ja menin pari metriä pururadalta metsän puolelle puun taakse kyykky pissalle. Juuri kesken lororuksen tulee sieltä metsän puolelta innokas koira vapaana luokseni ja alkaa haistella pissaa ja hyörii ympärilläni. En pystynyt lopettamaan pissausta ja tietenkin koiran perässä tuli myös koiran omistaja, n. 4-kymppinen mies. Siinä sotten kyykin housut kintussa, koiran kuono melkein haarovälissäni ja koiran omistaja kiskoo koiraa pois pannasta. Kovasti hän pahoitteli tapahtunutta, mutta en juuri jäännyt kuuntelemaan kun pääsin ylös ja sain vedettyä housut jalkaan. Pyyhkiminenkin jäi kun en kehdannut siinä tilanteessa.

Minulla olisi paljonkin näitä, aina sattuu ja tapahtuu...

Vaikea laittaa järjestykseen, joten mainitsen muutamia:

-Podin keuhkoputkentulehdusta, mutta olin tietenkin baarissa. En ehtinyt laittaa kättä suun eteen, kun yskänpuuska karkasi. Paksu limppi lensi kurkusta vieressä istuvan miehen polvelle, kuului vaan äänekäs "PLÄTS".

-Kouluaikainen ihastukseni odotteli pääsyä bussiin, jossa itse olin tulossa kotiin. Jännitys iski heti. Kompastuin bussin ovella kynnyslistaan ja kaaduin pysäkille mahalleni. Kun katsoin ylöspäin, näin ihastukseni säikähtäneen näköisenä silmät selällään ja suu auki.

-Tykkäsin kerrospukeutua nuorempana. Lyhyt hameeni oli jäänyt pukematta trikoiden päälle kun tuli niin kiire bussiin. Olin kuin sukkahoususillani, kun pusero ja takki olivat lyhyet. Sillä lailla kävi töissä.

- Aikuisena olin miesystäväni kanssa kylpylässä. Sovimme altaalla menevämme seuraavaksi turkkilaiseen saunaan. Uimapuvun riisuttuani kävin suihkussa ja astuin saunan ovesta sisään. Siellä istui kolme miestä, mutta miesystävääni ei näkynyt. Menin pokkana lauteille. Höyryä ei ollut, mutta hiljaista oli. Odottelin aikani, mies ei tullut ja sanoi myöhemmin juuri höyryn puuttumisen olleen syy siihen. Muut miehet eivät hievahtaneetkaan, joten jouduin kävelemään ilkosillani vielä heidän välistään poiskin. Seuraavana aamuna aamupalalle mennessämme miesystävä totesi kaikkien ravintolassa olleiden miesten tuijottavan minua, olin varmaan niin erinäköinen vaatteet päällä.

-Tukin kylpylässä vesiliukumäen, kun en tiennyt miten siinä mennään. Vesi kerääntyi taakseni ja lopetti virtaamisen.

-

Kävelin kaupasta kotiin, ja huomasin, että olin unohtanut silmälasit kauppaan. Menin takaisin kauppaan, ja kerroin kassalle silmälasieni tuntomerkit, ja kysyin, että onko niitä näkynyt. Myyjä sitten sanoi, että silmilläsi ainakin on yhdet lasit. Silloin nolotti.