Narsisti-ystävästä eroon. Neuvoja.

Vierailija kirjoitti:

Onko ainoa mahdollisuus päästä narsistista eroon siten, että joutuu katkaisemaan suhteet kaikkiin yhteisiin kavereihin? Vaikea päätös, mutta tähän on tultu. Narsisti kiusaa muiden kautta, ja ne muut ihailevat narsistia eivätkä tajua tilannetta. Miten voisin enää luottaa heihin? Jos kerron totuuden, he kertovat sen narsistille. Onko paras vaan häipyä kokonaan tilanteesta? Eli luovuttaa nämä yhteiset ystävät narsistille.

Kyllä. Totaali-ero ja raaka sellainen on ainoa keino.

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö lisää kokemuksia narsistien suhteen? Miksi he keräävät hovinsa? Millainen ihminen pysyy narsistin hovissa ja miksi?

He keräävät hovinsa, koska tarvitsevat hyväksikäytettäviä ihmisiä. Hoviin joutuu helposti kiltit ja sinisilmäiset, mutta en oikein tajua, kuka siellä pysyy. Joku vamma täytyy olla ihmisellä, joka jaksaa roikkua narsistin hovissa. Tai ehkä samansuuntaisia hankkeita itselläänkin.

Narsistin hoviin voi joutua huomaamatta. Tilanteen tajuamista hidastaa häpeä ja se, ettei uskalla avautua muille hovin jäsenille. Irrottautuminen on yleensä tosi vaikeaa ja henkisesti kuluttavaa. Narsistinen ystävä pitää erittäin tiukasti kiinni ystävistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö lisää kokemuksia narsistien suhteen? Miksi he keräävät hovinsa? Millainen ihminen pysyy narsistin hovissa ja miksi?

He keräävät hovinsa, koska tarvitsevat hyväksikäytettäviä ihmisiä. Hoviin joutuu helposti kiltit ja sinisilmäiset, mutta en oikein tajua, kuka siellä pysyy. Joku vamma täytyy olla ihmisellä, joka jaksaa roikkua narsistin hovissa. Tai ehkä samansuuntaisia hankkeita itselläänkin.

Muille hovin jäsenille kannattaa puhua vaikka yksitellen. Monella voi olla samoja ajatuksia ja syvää sisäistä ahdistusta. Oikeat ystävät jäävät. Koko ystäväpiiri ja sen dynamiikka todennäköisesti muuttuu, kun ihmiset alkavat irrottautua narsistista.

Jos sinua ei uskota, kannattaa jättää koko kaveripiiri.

Yleensä tee itse jotain eri tavalla.

Kai he vanhuuteen asti ovat samanlaisia, sitovat muita oudolla häpeällä, toisessa porukassa tuntuisi sama asia kummalliselta.

Pahin narsku oli semmoinen joka selitti ettei "lopullisia päätöksiä voida tehdä".

Up

Narsisti ei tule muuttumaan. Parasta on laittaa kaikki välit poikki.

Tilanteesta riippuen sanoisin ehkä suoraan muille, että meikäläinen jättää nyt tämän hovin taakseen - tai jos kyse olisi työyhteisöstä, lähtisin vähin äänin muualle.

En haluaisi käyttää enää sekuntiakaan edes narsistin ja hänen hovinsa pohtimiseen. Oman kokemukseni mukaan tällainen etäisyyden ottaminen johtaa lopulta narsistin säälimiseen ja oman itsetunnon kohoamiseen.

Kuinka kauan hoviin hurmatuilla yleensä menee tajuta, että se, joka lankoja vetelee, on narsisti? Kuinka kauan hän uskoo kaiken sen pahapuheen, mitä narsisti syytää hänet hylänneistä ex-hovilaisista?

Kokemuksia? Itse ollut nyt toista vuotta sylkykuppina, mutta narsistiin olen katkaissut yhteydet ja olen sikäli alkanut toipua.

Itse irrottauduin, meni samalla koko ystäväpiiri narsistin mukana. Oli helpompaa. Tuo entinen narsistiystäväni harrasti siis sitä, että päätti aina milloin saan olla osa porukkaa ja milloin en, toisinaan olin hänen paras ystävänsä, toisinaan olin täysin ilmaa eikä hän esim. tervehtinyt minua, saattoi olla huoneessa ja ignoorata minut täysin. Kerran tällaisen "ignooramisjakson" jälkeen sitten en vaan enää osallistunut yhteiseen tekemiseen, en ottanut itse enää mitään yhteyttä. Jälkikäteen yksi toinenkin irtaantui kaveripiiristä, hänen kanssaan olemme edelleen läheisissä väleissä. Muiden kanssa en edes halua olla, sillä en jaksa miettiä mitähän he sitten selän takana puhuvat, tiedän että tuo narsisti on mustamaalannut minua kaikille. En tiedä, miksi juuri minä siinä porukassa sain niin kylmää kyytiä; miksi hän muodosti niin vahvan viha-rakkaus-suhteen juuri minuun. 

Sainkin lopulta hyvän työpaikan toiselta paikkakunnalta; tämän kuultuaan narsisti otti muutaman kerran yhteyttä minuun, puhui ummet ja lammet kuinka ikävä on, kuinka tulisi vierailulle luokseni yms., kaiketi tuo hyvä työpaikka nosti pisteitäni hänen silmissään tai jotain. Melkein tulin taas "imaistuksi" hänen hoviinsa takaisin, mutta onneksi muistin kaiken sen pahanolon ja kaltoinkohtelun, ja otin taas etäisyyttä, en enää vastannut puheluihin. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan hoviin hurmatuilla yleensä menee tajuta, että se, joka lankoja vetelee, on narsisti? Kuinka kauan hän uskoo kaiken sen pahapuheen, mitä narsisti syytää hänet hylänneistä ex-hovilaisista?

Kokemuksia? Itse ollut nyt toista vuotta sylkykuppina, mutta narsistiin olen katkaissut yhteydet ja olen sikäli alkanut toipua.

Voi olla etteivät ikinä tajua. Tai jos on muita terveitä ihmiasuhteita olemassa niin eivät välitä. Tärkeintä, että sinä pääsit hänestä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Itse irrottauduin, meni samalla koko ystäväpiiri narsistin mukana. Oli helpompaa. Tuo entinen narsistiystäväni harrasti siis sitä, että päätti aina milloin saan olla osa porukkaa ja milloin en, toisinaan olin hänen paras ystävänsä, toisinaan olin täysin ilmaa eikä hän esim. tervehtinyt minua, saattoi olla huoneessa ja ignoorata minut täysin. Kerran tällaisen "ignooramisjakson" jälkeen sitten en vaan enää osallistunut yhteiseen tekemiseen, en ottanut itse enää mitään yhteyttä. Jälkikäteen yksi toinenkin irtaantui kaveripiiristä, hänen kanssaan olemme edelleen läheisissä väleissä. Muiden kanssa en edes halua olla, sillä en jaksa miettiä mitähän he sitten selän takana puhuvat, tiedän että tuo narsisti on mustamaalannut minua kaikille. En tiedä, miksi juuri minä siinä porukassa sain niin kylmää kyytiä; miksi hän muodosti niin vahvan viha-rakkaus-suhteen juuri minuun. 

Sainkin lopulta hyvän työpaikan toiselta paikkakunnalta; tämän kuultuaan narsisti otti muutaman kerran yhteyttä minuun, puhui ummet ja lammet kuinka ikävä on, kuinka tulisi vierailulle luokseni yms., kaiketi tuo hyvä työpaikka nosti pisteitäni hänen silmissään tai jotain. Melkein tulin taas "imaistuksi" hänen hoviinsa takaisin, mutta onneksi muistin kaiken sen pahanolon ja kaltoinkohtelun, ja otin taas etäisyyttä, en enää vastannut puheluihin. 

Olen kokenut saman. Ystävänarsisti toimi juuri samoin, sulki minut välillä ulos ystäväpiiristä ja välillä imarteli ja houkutteli takaisin. Koko kuvio oli pelkkää pelaamista, ja minua mustamaalattiin selän takana koko ajan. Tajusin vihdoin kuvion, ja välttelin kaikkia yhteisiä tapaamisia, kunnes jätin koko ystäväpiirin. Yhden ystävän olisin halunnut pitää, mutta hän oli niin narsistin pauloissa ettei tajunnut kuinka väärin minua kohdeltiin. Hänkin sai mennä. Uskon että tämä yksi tulee vielä ottamaan yhteyttä, koska narsisti ei varmasti ole jättänyt minun mustamaalaamista taakseen, ja muut alkavat kaiken järjen mukaan jossain vaiheessa ihmettelemään. Eniten ihmettelen että he eivät halua tajuta mistä on kyse. Ilmeisesti saavat tästä sairaasta kuviosta jotain tyydytystä itselleen, en kyllä tajua mitä.

Jotenkin surettaa se, että kun ottaa narsistiin etäisyyttä, niin siinä jäävät myös hovin jäsenet syrjään. Saavat siten ikäänkuin vahvistuksen sille, mitä narsisti on syöttänyt heille, eli että olet hullu ja outo tyyppi, joka ei tule kenenkään kanssa toimeen. Vaikka se syypää onkin se narsisti itse. Huomaa esim. juhlissa, että vilkuilevat oudosti. Mutta sille ei ole oikein mitä tehdä, kun tällaisen selittäminen johtaa vaan pahemmalle suohon. Narsisti on saattanut sanoa sinua narsistiksi ja kertonut sinun tehneen ja sanoneen asioita, joita hän on itse tehnyt. Lopulta et tiedä itsekään mitä kellekin on kerrottu ja mikä on lopulta totta.

Houkuttele vaihtamaan töihin kurkkonummelle orgiataloon. Ei tarvitse enää nähdä. Sinne tarvitaan orjia ja orjattaria.

Vierailija kirjoitti:

Houkuttele vaihtamaan töihin kurkkonummelle orgiataloon. Ei tarvitse enää nähdä. Sinne tarvitaan orjia ja orjattaria.

Siis kirkkonummelle.

Pilalle meni tämä hyvä ketju, kun kerrankin päästiin keskustelemaan monia koskettavasta aiheesta. Yritetäänkö jatkaa kuitenkin?

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin surettaa se, että kun ottaa narsistiin etäisyyttä, niin siinä jäävät myös hovin jäsenet syrjään. Saavat siten ikäänkuin vahvistuksen sille, mitä narsisti on syöttänyt heille, eli että olet hullu ja outo tyyppi, joka ei tule kenenkään kanssa toimeen. Vaikka se syypää onkin se narsisti itse. Huomaa esim. juhlissa, että vilkuilevat oudosti. Mutta sille ei ole oikein mitä tehdä, kun tällaisen selittäminen johtaa vaan pahemmalle suohon. Narsisti on saattanut sanoa sinua narsistiksi ja kertonut sinun tehneen ja sanoneen asioita, joita hän on itse tehnyt. Lopulta et tiedä itsekään mitä kellekin on kerrottu ja mikä on lopulta totta.

Juu, surullistahan se on. Mutta mielestäni on aina positiivista, jos uhri pääsee eroon narsistista. Onko sillä sitten niin väliä, mitä pahaa siellä selän takana puhutaan? Kannattaa olla välittämättä niistä. Uskon myös, että narsisti keksii kyllä itselleen uuden uhrin, eli ehkä jopa joku hovin jäsenistä joutuu tulilinjalle, kun entinen uhri on kadonnut kuviosta. Siinä voi hovin jäsenistä yhdellä sun toisella vähitellen avautua silmät, että kuka tässä olikaan se kusipää. Ja luulisi hoksottimien laittavan miettimään, että miksi se yksi katosi kuviosta?

Mulle kävi niin että seuraani TUPPAUDUTTII. kotiini TUPPAUDUTTIIN. Ihmettelin tätä aika paljon. Nämä ihmiset olivat järjestään niitä joilla oli asiaa minulle vaan koska oli jokin hyväksikäyttöyritys mielessä. Varasteltiin kotoa tavaroita, jopa rahaa, käytiin kiinni kuin kinkkuun jne.

Nämä ihmiset sitten levittivät sanaa että olivatkin joutuneet minun " uhreikseen" heh ja että minä olen se narsisti josta he " varoittavat" .

Opin yhtä ja toista ihmisyydestä kun tätä koin, ja kieltämättä minustakin tuli varautuneempi.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen on narsisti ystävä?

Sellainen joka ei tanssi ap:n pillin mukaan.

Mä voisin oman tarinani kertoa tänne.

10 vuotta sitten tutustuin tyttöön, jolla oli mahtava persoonallisuus ja meillä oli oikein hauskaa yhdessä ja ympärille muodostui pieni kaveriporukka. Meni ehkä puoli vuotta tai vuosi, kun huomasin että vittuilu ja ilkeily kohdistui myös muhun. Muille porukassa hän oli tehnyt sitä jo kauemmin, mutta koin että heidän välillä se oli huumoria, mikä aika usein meni yli. 2 vuoden kuluttua tutustumisesta hän alkoi olla todella ilkeä, vähätteli aina muiden asioita, kehui ja liioitteli omiaan. Oli myös humalassa väkivaltainen jos asiat ei menneet hänen mielensä mukaan. Mua alkoi pelottamaan koko ihminen.

Kun ei vähään aikaan nähty, niin hän otti aina minuun yhteyttä. Muisteli meidän porukan hyviä hetkiä ja keksi hauskaa yhteistä tekemistä. Suostuin melkein aina, koska hän oli sillä hetkellä se mahtava persoona mikä silloin tutustuessammekin ja yleensä hän suostutteli ties millä verukkeella että nähtäisiin. Aika nopeasti ne tapaamiset meni siihen, kun hän kertoi kuinka mun jutut oli paskaa ja hänen tavalliset tekemiset jotain supermahtavaaparastaikinä. Tapaamiset alkoi käydä tosi raskaiksi ja viihteellä sai pelätä lentääkö tuoppi naamaan väärän sanan sanoessa.

Lopulta kyllästyin tähän törkyturpaan. Aina sama itsensä kehuminen ja muiden lyttääminen, vittuilu ja ilkeily. Muutin kaupungista pois ja yhteydenpito harveni. Kuulumisia kysellessään, kerroin löytäneeni poikaystävän ja seuraavana päivänä ei oltu enää facebookissa kavereita :D Jotkut tästä entisestä kaveriporukasta on edelleen tämän ihmisen kanssa tekemisissä. Toisaalta ymmärrän sen, koska tämä tyyppi oli jotain ihan uskomatonta niin hyvässä kuin pahassa. Aina sai hämmästellä onko se törkeä käytös edes totta! 

Muille samassa tilanteessa oleville voisin sanoa että kannattaa ehdottomasti jättää tuollaiset "ystävät" taakseen. Mä olen löytänyt arvostavia, tsemppaavia ja aidosti välittäviä ystäviä, siis täydellisiä vastakohtia mitä tuo entinen kaveri! Tollaset narsistit ei koskaan muutu. Kuulemma tuo mun entinen kaveri on edelleen samanlainen. Ei oo ollu ikävä ja onneksi ei olla enää missään tekemisissä. 

 

Vierailija kirjoitti:

Onko missään muussa maassa kuin Suomessa yhtä paljon narsisteja? Aina saa lukea kuinka narsistina oli exä/anoppi/pomo/naapuri/ystävä/työkaveri/äiti/opettaja.

Monien kaduntallaajien mielestä 99 prosenttia ihmisistä on narsisteja.