Positiivisten tekojen ketju
Tämä nykyinen ilmapiiri on tosi kamala. Kaikki tappelevat, haukkuvat, kyräilevät, kadehtivat. Yritettäisiinkö tehdä asialle jotain? Jos jokainen koittaisi tehdä edes yhden mukavan teon päivässä niin ehkä pienistä puroista kasvaisi suuri virta. Ja en tarkoita, että teon tarvitsisi aina olla mitään suurta, vaan arjen ihan pienetkin jutut voivat olla merkityksellisiä muille.
Tämä tuli mieleen eilen kaupassa itkuisen taaperon kanssa. Häpesin kassajonossa ja olin varmaan väsyneen ja läpeensä tuskastuneen näköinen. Vanhempi nainen hymyili ja kysyi voisiko hän auttaa ja alkoi hassutella poikani kanssa. Itku loppui ja sain ostokset pakattua. Olin niin kiitollinen, että ärtyneiden ja tuomitsevien katseiden sijaan joku olikin ystävällinen. Melkein itketti siinä väsymyksessä.
Tee jokin pieni hyvänmielen teko ja kerro se tänne. Olisi kiva kun löytyisi edes yksi ketju, jossa ei ole tarkoitus mollata muita.
Kommentit (42)
Talven liukkaalla kysyin voinko auttaa vanhempaa miestä kun kulki seinää tukien kun oli todella liukasta . Sanoi kyllä ja mentiin käsikynkkää autolleen . Eka mietin kehtaanko kysyä ettei vaan tuppaudu kun ihmisistä ei tiedä miten suhtautuu.
Päästin tänään erään naisen edelleni labrajonossa. Kuulin aulassa kun puhui jollekin ja sanoi koittavansa kiirehtiä. Sanoin, että voi mennä minun vuoronumerolla kun itselläni oli vapaapäivä. Tuli hyvä mieli.
Ostin partiolaisten joulukalenterin, vaikken edes oikeastaan tarvitse. Mutta tuli niin kohtelias ja suloinen pikkupoika reippaasti ovelle, että hellyin.
Mä en ite tehny mutta mä näin tänää aamulla kun yks nainen käveli joku pussukka kädessä ja sen perässä lenteli oikeesti varmaan 100 varista, mä näin että se heitteli niille variksille jotain syötävää. Musta se oli aika hienon näköistä
Toivotaan toki ettei heitelly mitään myrkkyjä :D
Nepsylapsi oli haastava aamulla, mutta hillitsin hermoni, rauhoitin itseni ja sain lapsen koulutielle hyvällä mielellä. Tuli onnistunut olo kun yleensä aamut on yhtä tiuskimista.
Olin kommentoimassa tylysti, jopa ilkeästi, mutta pyyhin pois ja suljin koko ketjun.
Vierailija kirjoitti:
Olin kommentoimassa tylysti, jopa ilkeästi, mutta pyyhin pois ja suljin koko ketjun.
Pisteet siitä sinulle
Kerran näin kaupan kassalla ollessani viereisellä kassalla iäkkään papan. Huomioin että hänen kärryssään oli kainalosauvat ja paljon kauppatavaraa. Menen hänen luokse ja sanoin että autan häntä. Yhdessä käveltiin hänen auton luo ja nostin ostoksensa autoonsa. Hän itkusilmin kiitteli ja kun minulla ei mitään kiirettä ollut kuuntelin hänen jutteluaan: hänen vaimonsa oli hiljattain nukkunut pois ja sanoi miten hankalaa on yrittää hoitaa arkisia asioitaan yksin. Oli aivan pakko häntä halata ja toivoa kaikkea mahdollista hyvää. Itkun hän minulle aikaan sai viime sanoillaan: kiitti minua avusta ja sanoi , maailma olisi paljon parempi paikka elää jos kaltaisiasi olisi enemmän olemassa.Aina kulkeissani on tuntosarveni herkillä ja huomioin herkästi ihmiset jotka tarvitsee apua ja autan myös, en kysymättä. Älä koskaan kumarru ihmisen eteen paitsi auttaaksesi häntä ylös.😊😊
Näitä on kiva lukea. Minun päivän on monesti pelastanut joku ihan mitättömän pieni, mutta siinä hetkessä merkityksellinen asia. Juuri vaikka ymmärrystä huokuva hymy kun lapsi kiukuttelee tai kun joku "epätodennäköinen" henkilö pitää ystävällisesti ovea auki kun itsellä on kädet täynnä. Viimeisimpänä tulee mieleen avuksi kiirehtinyt teinipoika kun koitin päästä vaunuilla ovesta. Kyllä saa joku äiti tai isä olla ylpeä huomaavaisesta nuoresta.
Olen vähentänyt negatiivista kommentointia ja tämän palstan lukemista, ja nykyään yritän ajatella asioista positiivisemmin. Lisäksi pysähdyin yksi päivä kuuntelemaan kun naapurilla oli jotain juttuja, itsellä oli vapaapäivä niin oli hyvin aikaa kuunnella. Ei nyt mitään super postiivista, mutta ihan hyvä alku kaltaiselleni kyynikolle.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ite tehny mutta mä näin tänää aamulla kun yks nainen käveli joku pussukka kädessä ja sen perässä lenteli oikeesti varmaan 100 varista, mä näin että se heitteli niille variksille jotain syötävää. Musta se oli aika hienon näköistä
Toivotaan toki ettei heitelly mitään myrkkyjä :D
Ihan tiedoksi että rotat niitä sitten syö.
Lohduta lasta, ymmärrä ja auta lasta. Ole ystävällinen lapselle ja positiivinen, neutraali. Älä raahaa väsynyttä lasta kaupoissa ja muualla, ellei ole pakko. Toinen vanhempi vahtii tai mummo, sillä aikaa tai käyvät kaupassa. Yritä saada lepoa myös. Jos olet tunteettoman oloinen, väsynyt vain tai et kommunikoi hyvin, lapsi voi hätääntyä tai ahdistuu helposti, ellei ole uhmaikä. Nykyaikainen ympäristö on kolkko kaupungeissa, marketissa ja huono sää ei oikein toimi lapsille. Lapsia pitää ymmärtää ja kuunnella oloja, jo ennakoiden. Helpottaa lasten olotilaa. Ei pitää sitä vain kiukutteluna. Ehkä itsekin osaat saada lapselle vähän iloa, vaikka kaupassa tai hyväntuulisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsylapsi oli haastava aamulla, mutta hillitsin hermoni, rauhoitin itseni ja sain lapsen koulutielle hyvällä mielellä. Tuli onnistunut olo kun yleensä aamut on yhtä tiuskimista.
Ja sitten se saatanan nepsy riehuu siellä normiluokassa ja estää kaikkien opiskelun. Huoh!
Ei hän kyllä riehu, eikä.ole myöskään saat ajan nepsy. Hänellä on aamut vaikeita kun lääke ei vielä vaikuta. Mutta usko tai älä, kaikki nepsyt eivät riehu koulussa. Meidän lapsella ei ole ensimmäistäkään negatiivista wilma-merkintää ja on kuudennella. Käytös on 10. Hänellä on adhd.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsylapsi oli haastava aamulla, mutta hillitsin hermoni, rauhoitin itseni ja sain lapsen koulutielle hyvällä mielellä. Tuli onnistunut olo kun yleensä aamut on yhtä tiuskimista.
Ja sitten se saatanan nepsy riehuu siellä normiluokassa ja estää kaikkien opiskelun. Huoh!
Ei hän kyllä riehu, eikä.ole myöskään saat ajan nepsy. Hänellä on aamut vaikeita kun lääke ei vielä vaikuta. Mutta usko tai älä, kaikki nepsyt eivät riehu koulussa. Meidän lapsella ei ole ensimmäistäkään negatiivista wilma-merkintää ja on kuudennella. Käytös on 10. Hänellä on adhd.
Just. Huumaa sinä vaan lapsesi kun et osaa kasvattaa ja pitää kuria. Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Olen vähentänyt negatiivista kommentointia ja tämän palstan lukemista, ja nykyään yritän ajatella asioista positiivisemmin. Lisäksi pysähdyin yksi päivä kuuntelemaan kun naapurilla oli jotain juttuja, itsellä oli vapaapäivä niin oli hyvin aikaa kuunnella. Ei nyt mitään super postiivista, mutta ihan hyvä alku kaltaiselleni kyynikolle.
Eikö teekin hyvää? Olen huomannut saman! Koitan välttää kommentointia, en viitsi lähteä edes lukemaan ketjuja joiden aihe vi tut taas, koska ei siitä mitään hyvää seuraa, riitaa vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsylapsi oli haastava aamulla, mutta hillitsin hermoni, rauhoitin itseni ja sain lapsen koulutielle hyvällä mielellä. Tuli onnistunut olo kun yleensä aamut on yhtä tiuskimista.
Ja sitten se saatanan nepsy riehuu siellä normiluokassa ja estää kaikkien opiskelun. Huoh!
Ei hän kyllä riehu, eikä.ole myöskään saat ajan nepsy. Hänellä on aamut vaikeita kun lääke ei vielä vaikuta. Mutta usko tai älä, kaikki nepsyt eivät riehu koulussa. Meidän lapsella ei ole ensimmäistäkään negatiivista wilma-merkintää ja on kuudennella. Käytös on 10. Hänellä on adhd.
Lapsi on hiukan vilkas niin ei muuta kuin pillereitä vaan naamariin. Maailma vuonna 2024.
Vierailija kirjoitti:
Päästin tänään erään naisen edelleni labrajonossa. Kuulin aulassa kun puhui jollekin ja sanoi koittavansa kiirehtiä. Sanoin, että voi mennä minun vuoronumerolla kun itselläni oli vapaapäivä. Tuli hyvä mieli.
Ei ole mihinkään enää kiire koska syöpä sinulla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsylapsi oli haastava aamulla, mutta hillitsin hermoni, rauhoitin itseni ja sain lapsen koulutielle hyvällä mielellä. Tuli onnistunut olo kun yleensä aamut on yhtä tiuskimista.
Ja sitten se saatanan nepsy riehuu siellä normiluokassa ja estää kaikkien opiskelun. Huoh!
Ei hän kyllä riehu, eikä.ole myöskään saat ajan nepsy. Hänellä on aamut vaikeita kun lääke ei vielä vaikuta. Mutta usko tai älä, kaikki nepsyt eivät riehu koulussa. Meidän lapsella ei ole ensimmäistäkään negatiivista wilma-merkintää ja on kuudennella. Käytös on 10. Hänellä on adhd.
Just. Huumaa sinä vaan lapsesi kun et osaa kasvattaa ja pitää kuria. Huoh!
Onko välttämätöntä tulla haastamaan tähänkin ketjuun riitaa? Kukaan ei estä sinua perustamasta omaa nepsyketjua. Ja mitä lääkitykseen tulee, et sinä varmaan sanoisi reumalapselle, että jätä lääkkeet ottamatta ja liiku itsesi kivuttomaksi.
Melko surullista, että positiivisten asioiden ketju loistaa tyhjyyttään,mutta jokainen riidanhaastoketju kukoistaa :D On tämä nykyaika kyllä aivan kammottavaa. Olen miettinyt josko lopettaisi kaikkien kommenttiosioiden, somen ja keskustelupalstojen selaamisen. Tulee vaan masentunut ja kyyninen olo.