Silmät lapsiperheen selässä
Kuvittelenko vain, vai onko yhtäkkiä kaikki alkaneet paheksua pienten lasten vanhempia. Yhtäkkiä huomaan kassajonossa paheksuvan katseen noin 50 v. naiselta. Lapset oli ihan kuosissa ja nuhteessa, mutta toinen meni hieman liian ajoissa sinne hihnan toiseen päähän odottamaan ostoksia. Komensin kyllä pois heti kun huomasin, mutta ehdin saada mulkaisun. Näitä on nyt lyhyen ajan sisällä tullut huomattua etiri tilanteissa paljon. Lapsent ovat ihan notrmaaleja, mutta toinen hieman vilkas ja ehkä lieväatisti hyperaktiivinen. Kaikkea ei aina ehdi huomata, mutta parhaamme yritämme koko ajan. Kuri on selkeä ja hyvästä käytöksestä palkitaan.
Huomaanko vain itse näitä nyt helpommin tuon kohun takia, vai onko ilmapiiri muuttunut parissa päivässä? Jotenkin surullinen olo tuostakin.
Kommentit (54)
Niin. Minulla om sukulaistäti, joka on nyt nyt 58. Hän veti hirveät sumarit kun meidän kaksivuotiaamme murusti kahvipöydässä. Siis itse tarjosi kahvikakkua, josta tippui muutama muru pöytäliinalle.
Hän kaivoi imurin, ämpärin, rievun ja luutun ja pesi koko lattian siinä vieraiden aikana ja alkoi räyhätä lapselle.
Samanlaisia tilainteita muitakin. Minusta hän kyllä on häiriintynyt ja häiriöksi. Ei meidän kaksivuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen vanhemman ensisijainen velvollisuus on varmista, ettei hänen lapsestaan ole haittaa muille. Sekin on yhteistä koiranomistajien kanssa.
"Koirsn on luonnollista haukkua asunnossa ja merkata reviiriään. Näykkiminen on laumakäyttäytymistä. Kyllä sitä pitää muiden sietää."
Tässä oikein malliesimerkki pahoinvoivasta ihmisestä joka projisoi sen pahan olonsa muihin. Suoraan oppikirjasta.
Huomaavaisuuden ja muiden kunnioittamisen vaatimus on pahoinvointia? Vain AV:lla...
Pälä pälä :D
Oikein oivallinen esimerkki millainen vanhempi mahdollisesti lapsia kasvattaa.
Ota kourallinen hiekkaa pois sieltä ;)
Oivalliset esimerkit kypsän aikuisen kirjoittelusta jatkuu...
Meneekös nyt "vähän" tunteisiin? Ota tästä: *jaxuhali*
Miten joku edes jaksaa olla noin lapsellinen?
No voi pientä :) Voisko äiskä auttaa?
Minä en enää nykyisin siirry kassan luota minnekään, jos seuraavan asiakkaan lapsi on kavunnut tonkimaan ostoksiani eikä isä/äiti sano asiasta mitään. Sen sijaan sanon kassalle kuuluvasti, että kutsu vartija, jonkun lapsi yrittää varastaa maksamiani tavaroita. Jos vanhemmat eivät viitsi kasvattaa, niin sitten se tekee koko kylä. Ja se sattuu vähän enemmän kuin pelkkä mulkaisu.
Osaan myös pitää vihaiselle vanhemmalle saarnan aiheesta "älä päästä lastasi availemaan minun keksipakettiani".
Vierailija kirjoitti:
Paha_isi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kertoa lapsillenne, että kassojen päässä oleva hylly ei ole kiipeilypaikka?
Miksi? Jos siinä on 3-vuotias polvillaan omalla puolellaan keräämässä meidän ostoksia niin mitä se sua haittaa???
Toisekseen märisijät tulkaa EDES KERRANoikeasti märisemään jos aihetta kerran muuhunkin kuin rottamaiseen puskissa räksyttämiseen :DSitä ei ole tehty kestämään lapsen painoa. Siitä ei ole mitään haittaa minulle, mutta sinun lapselle saattaa olla. Joten voisitteko EDES KERRAN huolehtia lastenne turvallisuudesta, ettekä aina räksyttäsi muille kun niille teidän lapsille sattuu jotain? Rivi huutonauru hymiöitä.
VAROITUS: Vuosittain noin 200 lasta loukkaantuu kassojen päissä olevien hyllyjen romahduksissa..?
Mutta siis tärkeintähän oli todistaa oman vaahdonnan järkevyys vaikka keksityllä faktalla. Yksi vaan huutonauruhymiö ja ;)
Vierailija kirjoitti:
Minä en enää nykyisin siirry kassan luota minnekään, jos seuraavan asiakkaan lapsi on kavunnut tonkimaan ostoksiani eikä isä/äiti sano asiasta mitään. Sen sijaan sanon kassalle kuuluvasti, että kutsu vartija, jonkun lapsi yrittää varastaa maksamiani tavaroita. Jos vanhemmat eivät viitsi kasvattaa, niin sitten se tekee koko kylä. Ja se sattuu vähän enemmän kuin pelkkä mulkaisu.
Osaan myös pitää vihaiselle vanhemmalle saarnan aiheesta "älä päästä lastasi availemaan minun keksipakettiani".
Sit sä heräsit kun äiti käski siivota kanihäkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen vanhemman ensisijainen velvollisuus on varmista, ettei hänen lapsestaan ole haittaa muille. Sekin on yhteistä koiranomistajien kanssa.
"Koirsn on luonnollista haukkua asunnossa ja merkata reviiriään. Näykkiminen on laumakäyttäytymistä. Kyllä sitä pitää muiden sietää."
Tässä oikein malliesimerkki pahoinvoivasta ihmisestä joka projisoi sen pahan olonsa muihin. Suoraan oppikirjasta.
Huomaavaisuuden ja muiden kunnioittamisen vaatimus on pahoinvointia? Vain AV:lla...
Pälä pälä :D
Oikein oivallinen esimerkki millainen vanhempi mahdollisesti lapsia kasvattaa.
Ota kourallinen hiekkaa pois sieltä ;)
Oivalliset esimerkit kypsän aikuisen kirjoittelusta jatkuu...
Meneekös nyt "vähän" tunteisiin? Ota tästä: *jaxuhali*
Miten joku edes jaksaa olla noin lapsellinen?
No voi pientä :) Voisko äiskä auttaa?
Mitä, jos sinä menisit jo niiden omien lastesi kanssa vaikka ulos? Anteeksi erehdykseni, ettehän sinä sitä voi tehdä. Sinun pitääkin kerätä voimia, että jaksat valittaa miehellesi kuinka raskan ponnistus on lasten kanssa olla kotona, kun ei ole syömäänkään ehtinyt ja saatika vaihtaa lapselle vaippaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en enää nykyisin siirry kassan luota minnekään, jos seuraavan asiakkaan lapsi on kavunnut tonkimaan ostoksiani eikä isä/äiti sano asiasta mitään. Sen sijaan sanon kassalle kuuluvasti, että kutsu vartija, jonkun lapsi yrittää varastaa maksamiani tavaroita. Jos vanhemmat eivät viitsi kasvattaa, niin sitten se tekee koko kylä. Ja se sattuu vähän enemmän kuin pelkkä mulkaisu.
Osaan myös pitää vihaiselle vanhemmalle saarnan aiheesta "älä päästä lastasi availemaan minun keksipakettiani".
Minä taas olen huomannut, että huomattavasti helpompi tapa selvitä tästä ei-kuitenkaan-niin-järkyttävän-raskaasta arkipäivän tilanteesta on vaan poimia ne omat ostoksensa sieltä lasten välistä ja lähteä tiehensä.
t. nro 21, jota myös ärsytti omien ostosten edess tungeksivat lapset.
En ole vielä ikinä saanut paheksuvia katseita saati kommentteja tarhaikäisten lasteni kanssa liikkuessa, vaikka liikutaan paljon vaunuillen julkisilla, syödään usein ravintoloissa ja kahviloissa ja kierrellään kaupoissa. Lapsetkin osaavat olla melkoisia säheltäjiä ja heitä saa jatkuvasti olla rauhoittelemassa ja kieltämässä. En sitten tiedä enkö vain huomaa paheksujia vai lieventääkö paheksuntaa se, että olemme miehen kanssa ojentamassa lapsiamme heti, kun on aihetta (ja sitä on usein). Itseäni hävettää tämän tästä lasten käytös, mutta paheksuntaa en ole ikinä kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kertoa lapsillenne, että kassojen päässä oleva hylly ei ole kiipeilypaikka?
Itse olen sille hyllylle kiivennyt ihan pienestä asti pakkaamaan äitini ostokset ja samaan hommaan lähetän omatkin lapset, kun ostokset on saatu hihnalle. Ostokset menee kassiin samaa tahtia, kun tulevat hihnalta ja maksun jälkeen kävelemme suoraan ulos, meitä edeltäneen asiakkaan yleensä yhä pakatessa omalla reunallaan. Tämä prosessi on hiljainen rutiinikoreografia, joka tekee lasten kanssa asioinnista jopa sujuvampaa, kuin yksin kaupassakäynti.
Kassan jälkeen hihna on kaksikaistainen ja meidän kaistan puoliska hyllyä on meidän käytössä. Pysy sinä kasseinesi omalla puolellasi, me pysytään pienten polvien kanssa omallamme.
Sitä ei ole tehty kestämään lapsen painoa. Siitä ei ole mitään haittaa minulle, mutta sinun lapselle saattaa olla. Joten voisitteko EDES KERRAN huolehtia lastenne turvallisuudesta, ettekä aina räksyttäsi muille kun niille teidän lapsille sattuu jotain? Rivi huutonauru hymiöitä.
En ole kyllä ikinä nähnyt rikkinäistä hyllyä, kuullut kenenkään kertovan, että olisi rikki mennyt tai kuullut kassahenkilökunnan kieltävän sille kiipeämistä. Jos ne siitä hajoaisivat, eiköhän niissä olisi pieni kieltotarra terveisinä kauppiaalta, joka ei halua olla jatkuvasti uusimassa hyllyjä ja vastaamassa vakuutusyhtiöille lasten hyllyromahdustapaturmiin liittyen.
Jos minä 60-kiloinen aikuinen voin siinä istua täydellä painolla pari täyttä kauppakassia vieressäni, eiköhän siinä yksi tai kaksi 15-25-kiloistakin mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en enää nykyisin siirry kassan luota minnekään, jos seuraavan asiakkaan lapsi on kavunnut tonkimaan ostoksiani eikä isä/äiti sano asiasta mitään. Sen sijaan sanon kassalle kuuluvasti, että kutsu vartija, jonkun lapsi yrittää varastaa maksamiani tavaroita. Jos vanhemmat eivät viitsi kasvattaa, niin sitten se tekee koko kylä. Ja se sattuu vähän enemmän kuin pelkkä mulkaisu.
Osaan myös pitää vihaiselle vanhemmalle saarnan aiheesta "älä päästä lastasi availemaan minun keksipakettiani".
Sit sä heräsit kun äiti käski siivota kanihäkin...
Voi kuule, siinä on muutamankin kerran äiti joutunut hakemaan minulle uuden tuotteen, kun kullanmurunsa on rikkonut tai avannut ostamani. Minä en siirry kassalta minnekään ennen kuin tuote on korvattu. Vanhempia täytyy tukea ja minä tuen kertomalla kovaäänisesti, miten muiden ostoksiin ei kosketa. Hyvähän se vain on, että joku ohjaa nuorempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en enää nykyisin siirry kassan luota minnekään, jos seuraavan asiakkaan lapsi on kavunnut tonkimaan ostoksiani eikä isä/äiti sano asiasta mitään. Sen sijaan sanon kassalle kuuluvasti, että kutsu vartija, jonkun lapsi yrittää varastaa maksamiani tavaroita. Jos vanhemmat eivät viitsi kasvattaa, niin sitten se tekee koko kylä. Ja se sattuu vähän enemmän kuin pelkkä mulkaisu.
Osaan myös pitää vihaiselle vanhemmalle saarnan aiheesta "älä päästä lastasi availemaan minun keksipakettiani".
Minä taas olen huomannut, että huomattavasti helpompi tapa selvitä tästä ei-kuitenkaan-niin-järkyttävän-raskaasta arkipäivän tilanteesta on vaan poimia ne omat ostoksensa sieltä lasten välistä ja lähteä tiehensä.
t. nro 21, jota myös ärsytti omien ostosten edess tungeksivat lapset.
Minusta on vapauttavaa kertoa muille, mitä he tekevät väärin ja ohjeistaa toimimaan niin, ettei seuraavalla kerralla tarvitse puuttua asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en enää nykyisin siirry kassan luota minnekään, jos seuraavan asiakkaan lapsi on kavunnut tonkimaan ostoksiani eikä isä/äiti sano asiasta mitään. Sen sijaan sanon kassalle kuuluvasti, että kutsu vartija, jonkun lapsi yrittää varastaa maksamiani tavaroita. Jos vanhemmat eivät viitsi kasvattaa, niin sitten se tekee koko kylä. Ja se sattuu vähän enemmän kuin pelkkä mulkaisu.
Osaan myös pitää vihaiselle vanhemmalle saarnan aiheesta "älä päästä lastasi availemaan minun keksipakettiani".
Minä taas olen huomannut, että huomattavasti helpompi tapa selvitä tästä ei-kuitenkaan-niin-järkyttävän-raskaasta arkipäivän tilanteesta on vaan poimia ne omat ostoksensa sieltä lasten välistä ja lähteä tiehensä.
t. nro 21, jota myös ärsytti omien ostosten edess tungeksivat lapset.
Minusta on vapauttavaa kertoa muille, mitä he tekevät väärin ja ohjeistaa toimimaan niin, ettei seuraavalla kerralla tarvitse puuttua asiaan.
Jännä, tutkimusten mukaan useimmille ihmisille tulee epäystävällisestä käytöksestä paha mieli, ja ystävällisestä taas hyvä mieli. Mutta poikkeuksiakin varmasti on.
Itseltäsi koulut jääneet lyhyeen kun et osaa edes yhdyssanoja...
Onko koulukiusaaminen jotenkinn nimenomaan uusi ilmiö? Miten sitä oli mun mielestä jo omassa lapsuudessani. Jolloin myös muuten opettajat sai tosi vapaaati kiusata. Meidänkin luokalla köyhän perheen lukihäiriöinen poika sai kyykytystä koko ajan.