Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään
Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään jopa USA:ssa:
Kun hiiren vie palluran päälle, niin näkee kyseisen auton. Data on MIT:n yliopiston tuottamaa.
Kommentit (2294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metallihydridisäiliön HC-MH1200 kapasiteetti on 1200 litraa vetyä, mikä vastaa 220 Ah (12 VDC). Säiliö painaa 11 kg. Molemmissa malleissa on sisäänrakennettuna tehokas harjalämmönsiirrin.
1200 litraa vetyä eli vähän yli sata grammaa vetyä. 11 kilon säiliössä. Säiliön hyötyprosentti alle yhden. Tälläkö meinasit vetyrekat varustaa? 60t rekka vie 600 kiloa vetyä. Saa rahdata aika taajaan.
Ei ole varmaan ainoa säiliötyyppi maailmassa, ja aiemminhan tuolla oli, että sadan kilon säiliöön oli saatu vetyä talteen sadan bensiililitran verran.
Entä kerrotko jo paljonko se siirtoputki maksaa?
Missä moinen säiliö?
Lue sieltä aiemmista kirjoituksista, joku nanoputkisysteemi se oli. Entä paljonko se vetyputki maksaa vaikkapa kilometriltä? Voisitko jo vastata?
Jännä ajatella, että vety ei enää karkaakaan säiliöstä, kuten aiemmin kovin väitit. Tekniikka on siis jo ratkaissut senkin ongelman, kuten monet muutkin, koska vetyä saa jo polttoaineeksikin.
Mun auto maksoi 1500e ja kauan sain säästää tähänkin. Hyvin toimii :)
Mistä mä ikinä saisin hintalaatusuhteeltaan yhtä hyvän sähköauton :D Ei kaikilla ole varaa laittaa edes sitä paria tonnia autoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Kalliitahan ne komporessorit ja säiliöt on, siitä ei pääse mihinkään. Noinko vaikea on ison miehen myöntää olleensa väärässä?
ei tosiaan ole kalliita kun verrataan hintaa vaikkapa saastuttaviin öljytuotantojärjestelmiin ja laitteisiin, tai vaikkapa ydinvoimalaan.
keskeneräisen prototyyppiydinvoimalan hinnallahan olisi saanut jo aika paljon vetyinfraakin aikaan.
Sinä sekoilet nyt taas jakeluketjun eri osien kesken. Bensa-asema on halvempi kuin vetyasema,
varmaan se on halvempi, mutta eipä ne kompressorit ja säiliöt kuitenkaan kovin paljon oikeasti sittenkään maksaneet, kuten ei maksa se putkikaan, joka voidaan vetää asemien välille.
Vierailija kirjoitti:
. Hyvä kuitenkin kun toit asian esille, koska tosiasiahan on, että nuo tankkausasemien kustannukset ovat vasta jäävuoren huippu kun koko infrasta aletaan puhumaan.
teslakin (eri malleineen) on vain jäävuoren huippu, vaikka yrität sitä täällä myydä tavallisen kansalaisen sähköautona aamusta iltaan.
sitä se ei ole, eikä siitä koskaan sellaista tule.
eikä ne vetyasemat maksa neljää miljoonaa kappale, kuten valehtelit aiemmin.
Sähköllä lämmittäminenhän vie vitusti akkuja. Miten ajat teslalla -20 pakkasessa? Tilanteesta että aamulla auto on umpijäässä sisältä ulkoa. Taitaa nyt kuitenkin viedä aika paljon akkuja se lämmittäminen. Saako tesloihin webaston? Sehän ratkaisisi ongelman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämmitystolppa 16 A sulakkeella riittää lataamaan 2,7 tunnissa keskimääräisen päivän ajomatkan. Miksi se ei myös riittäisi lämmittämään akkua samalla, pidentäen tätä aikaa vaikkapa muutamallakin tunnilla?
suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole niitä lämmitystolppia.
aika huonoa on teknologia, jos akkuja pitää lämmittääkin sähköllä.
Jaa? En minä vaan autoilijana hommaisi asuntoa, minkä parkkipaikalla tai läheisessä parkkihallissa ei ole tolppapaikkaa. Ja Suomen suosituin asumismuoto oli ainakin kaksi vuotta sitten omakotitalo.
Vierailija kirjoitti:
Sähköllä lämmittäminenhän vie vitusti akkuja. Miten ajat teslalla -20 pakkasessa? Tilanteesta että aamulla auto on umpijäässä sisältä ulkoa. Taitaa nyt kuitenkin viedä aika paljon akkuja se lämmittäminen. Saako tesloihin webaston? Sehän ratkaisisi ongelman.
Akun lämpiäminen hukkalämmöllä vie vitusti akkuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Kalliitahan ne komporessorit ja säiliöt on, siitä ei pääse mihinkään. Noinko vaikea on ison miehen myöntää olleensa väärässä?
ei tosiaan ole kalliita kun verrataan hintaa vaikkapa saastuttaviin öljytuotantojärjestelmiin ja laitteisiin, tai vaikkapa ydinvoimalaan.
keskeneräisen prototyyppiydinvoimalan hinnallahan olisi saanut jo aika paljon vetyinfraakin aikaan.
Hittoako sä sillä infralla teet, jos sulla ei ole sähköä millä tehdä vetyä?
esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergia tuottavat vetyä.
tuuli 24/7, aurinko taas enemmän vaihtelevasti.
aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet, kuten tuulivoimaloidenkin.
luuletko, että woikoski rakentaa laajenevaa vetyinfraa suomeen, jos se ei kykene toimittamaan asemilleen myös vetyä?
Toki miksei kabiinin lämmittämiseen saisi webastoakin jälkiasennuksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Kalliitahan ne komporessorit ja säiliöt on, siitä ei pääse mihinkään. Noinko vaikea on ison miehen myöntää olleensa väärässä?
ei tosiaan ole kalliita kun verrataan hintaa vaikkapa saastuttaviin öljytuotantojärjestelmiin ja laitteisiin, tai vaikkapa ydinvoimalaan.
keskeneräisen prototyyppiydinvoimalan hinnallahan olisi saanut jo aika paljon vetyinfraakin aikaan.
Sinä sekoilet nyt taas jakeluketjun eri osien kesken. Bensa-asema on halvempi kuin vetyasema,
varmaan se on halvempi, mutta eipä ne kompressorit ja säiliöt kuitenkaan kovin paljon oikeasti sittenkään maksaneet, kuten ei maksa se putkikaan, joka voidaan vetää asemien välille.
Kalliita ne on edelleenkin kun hinta on moninkertainen olemassaolevaan vaihtoehtoon nähden. Suhteellinen hintaero samaa luokkaa kuin Teslalla ja perus-Volkkarilla. Sinähän olet tässä itkenyt jatkuvasti Teslan kalleudesta, mutta eihän se oman logiikkasi mukaan sitten kallis olekaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköllä lämmittäminenhän vie vitusti akkuja. Miten ajat teslalla -20 pakkasessa? Tilanteesta että aamulla auto on umpijäässä sisältä ulkoa. Taitaa nyt kuitenkin viedä aika paljon akkuja se lämmittäminen. Saako tesloihin webaston? Sehän ratkaisisi ongelman.
Akun lämpiäminen hukkalämmöllä vie vitusti akkuja?
huonoa on voimansiirto ja suunnittelu, jos sähköauto tuottaa niin paljon hukkalämpöä, että sillä saa akutkin lämmitettyä ohjaamon lisäksi.
lämmitys kuluttaa siis helposti 4 Kw, jäähdytys samoin.
isoja kulutuslukuja pieneen sähköautoon ja sen pelkkään lämmitykseen tai jäähdytykseen.
kaikki pois ajomatkasta, joka ei muutenkaan ole mikään kovinkaan suuri.
juu, juu - tesla sitä, tesla tätä, tesla, tesla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Kalliitahan ne komporessorit ja säiliöt on, siitä ei pääse mihinkään. Noinko vaikea on ison miehen myöntää olleensa väärässä?
ei tosiaan ole kalliita kun verrataan hintaa vaikkapa saastuttaviin öljytuotantojärjestelmiin ja laitteisiin, tai vaikkapa ydinvoimalaan.
keskeneräisen prototyyppiydinvoimalan hinnallahan olisi saanut jo aika paljon vetyinfraakin aikaan.
Hittoako sä sillä infralla teet, jos sulla ei ole sähköä millä tehdä vetyä?
esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergia tuottavat vetyä.
tuuli 24/7, aurinko taas enemmän vaihtelevasti.
aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet, kuten tuulivoimaloidenkin.
luuletko, että woikoski rakentaa laajenevaa vetyinfraa suomeen, jos se ei kykene toimittamaan asemilleen myös vetyä?
Tuuli- ja aurinkovoiman voit tässä vaiheessa unohtaa. Ei mitään jakoa kustannustehokkuudessa. Ei edes lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Ja Suomen suosituin asumismuoto oli ainakin kaksi vuotta sitten omakotitalo.
Suosituin voi olla, mutta silti autoja seisoo kaupungeissa kadunvarret täynnä, eikä niistä yhtäkään pysty siinä lataamaan jos olisivat sähköautoja.
Sähköauton epäluotettavuus kriisitilanteessa määrittelee auton todellisen arvon.
Armeijalla ei ole sähköautoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Kalliitahan ne komporessorit ja säiliöt on, siitä ei pääse mihinkään. Noinko vaikea on ison miehen myöntää olleensa väärässä?
ei tosiaan ole kalliita kun verrataan hintaa vaikkapa saastuttaviin öljytuotantojärjestelmiin ja laitteisiin, tai vaikkapa ydinvoimalaan.
keskeneräisen prototyyppiydinvoimalan hinnallahan olisi saanut jo aika paljon vetyinfraakin aikaan.
Hittoako sä sillä infralla teet, jos sulla ei ole sähköä millä tehdä vetyä?
esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergia tuottavat vetyä.
tuuli 24/7, aurinko taas enemmän vaihtelevasti.
aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet, kuten tuulivoimaloidenkin.
luuletko, että woikoski rakentaa laajenevaa vetyinfraa suomeen, jos se ei kykene toimittamaan asemilleen myös vetyä?
Tuuli- ja aurinkovoiman voit tässä vaiheessa unohtaa. Ei mitään jakoa kustannustehokkuudessa. Ei edes lähelle.
Hienosti niillä silti vetyä syntyy, vaikka sinä ne haluatkin unohtaa. Niiden hinta on myös koko ajan laskenut, päinvastoin kuin vaikkapa työn alla olevien ydinvoimaloiden, joiden hinta on vain noussut, eikä valmista tunnu vaan tulevan millään.
Vetytankkausasema
Vetytankkausasema- Woikosken oman innovaation tulos
Woikoski on vetytankkausratkaisujen pioneeri. Esittelimme ensimmäisen oman tankkausaseman Voikoskella tammikuussa 2014. Sen jälkeen asemia on avattu Helsingissä, sekä syksyllä 2015 avataan asema Ruotsin Göteborgissa. Göteborgin vetytankkausasema liittyy läntisen Götanmaan projektiin lisätä uusiutuvien ja päästövapaiden polttoaineiden käyttöä muun muassa julkisessa liikenteessä. Göteborgin asema on osa laajempaa suunnitelmaa, jolla luodaan Euroopan-laajuinen HIT-2 Corridors -niminen vetytankkausasemien verkosto. Laajeneva vetytankkausasemien verkosto takaa, että polttoainetta on saatavilla vastaamaan kasvavaan kysyntään. Näin poistuu myös vetyajoneuvojen yleistymistä tähän saakka hidastanut pula tankkausasemista.
Voikoskella sijaitseva vetytankkausasema on Woikosken oman innovaation tulos, jolla tähdätään maailmanlaajuisille tankkausasemamarkkinoille. Asema täyttää vedyn ajoneuvoon joko 350 tai 700 barin paineella. Muutamia minuutteja kestävällä täytöllä auto kulkee noin 600 kilometriä. Tankkausasema rakentuu kolmesta pääosasta: komprimointiyksiköstä, puskurivarastosta ja annosteluyksiköstä. Vety tuodaan tankkausasemalle joko muualta tuotantolaitoksilta tai valmistetaan paikanpäällä.
Vierailija kirjoitti:
Armeijalla ei ole sähköautoja.
Eikä taviksilla säädettävillä puristuksilla olevia multifuel moottoreita joissa palaa suunnilleen kaikki bensasta hajuveden kautta tärpättiin.
Kahdella työttömällä energia/autoalan insinöörillä on aivan liikaa vapaa-aikaa :(
Vierailija kirjoitti:
Vetytankkausasema
Vetytankkausasema- Woikosken oman innovaation tulos
Woikoski on vetytankkausratkaisujen pioneeri. Esittelimme ensimmäisen oman tankkausaseman Voikoskella tammikuussa 2014. Sen jälkeen asemia on avattu Helsingissä, sekä syksyllä 2015 avataan asema Ruotsin Göteborgissa. Göteborgin vetytankkausasema liittyy läntisen Götanmaan projektiin lisätä uusiutuvien ja päästövapaiden polttoaineiden käyttöä muun muassa julkisessa liikenteessä. Göteborgin asema on osa laajempaa suunnitelmaa, jolla luodaan Euroopan-laajuinen HIT-2 Corridors -niminen vetytankkausasemien verkosto. Laajeneva vetytankkausasemien verkosto takaa, että polttoainetta on saatavilla vastaamaan kasvavaan kysyntään. Näin poistuu myös vetyajoneuvojen yleistymistä tähän saakka hidastanut pula tankkausasemista.
Voikoskella sijaitseva vetytankkausasema on Woikosken oman innovaation tulos, jolla tähdätään maailmanlaajuisille tankkausasemamarkkinoille. Asema täyttää vedyn ajoneuvoon joko 350 tai 700 barin paineella. Muutamia minuutteja kestävällä täytöllä auto kulkee noin 600 kilometriä. Tankkausasema rakentuu kolmesta pääosasta: komprimointiyksiköstä, puskurivarastosta ja annosteluyksiköstä. Vety tuodaan tankkausasemalle joko muualta tuotantolaitoksilta tai valmistetaan paikanpäällä.
Woikoskella on Suomessa kaksi tankkausasemaa ja Suomen vetyautot taitaa yksi ihminen laskea sormillaan.
Vierailija kirjoitti:
esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergia tuottavat vetyä.
Juurihan sä vinguit siitä, että prototyyppiydinvoimala oli kallis, ja nyt sä ehdotat 4-40 kertaa kalliimpia ratkaisuja sen tilalle. Onko sulla minkäänlaista muistikapasiteettia sen suhteen, mitä sä itse olet puhumassa?
luuletko, että woikoski rakentaa laajenevaa vetyinfraa suomeen, jos se ei kykene toimittamaan asemilleen myös vetyä?
Kuka täällä on sanonut, ettei vedyn toimittaminen olisi teknisesti mahdollista? Vetyä nyt voi tuottaa vaikka kolmevuotiaskin yksinkertaisesti heittämällä pariston vesilasiin. Itsekin olen vetyä tehnyt kotonani.
Vedyn ongelma on sen järjetön hinta suhteessa saavutettuihin hyötyihin.
Sinä sekoilet nyt taas jakeluketjun eri osien kesken. Bensa-asema on halvempi kuin vetyasema, murto-osan hintainen. Jos halutaan keskustella öljyntuotannon ja vedyntuotannon hinnoista niin se on ihan oma keskustelunsa (jossa vety ei todennäköisesti tällä hetkellä pärjää yhtään sen paremmin). Hyvä kuitenkin kun toit asian esille, koska tosiasiahan on, että nuo tankkausasemien kustannukset ovat vasta jäävuoren huippu kun koko infrasta aletaan puhumaan.