Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään
Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään jopa USA:ssa:
Kun hiiren vie palluran päälle, niin näkee kyseisen auton. Data on MIT:n yliopiston tuottamaa.
Kommentit (2294)
Vierailija kirjoitti:
Metallihydridisäiliön HC-MH1200 kapasiteetti on 1200 litraa vetyä, mikä vastaa 220 Ah (12 VDC). Säiliö painaa 11 kg. Molemmissa malleissa on sisäänrakennettuna tehokas harjalämmönsiirrin.
1200 litraa vetyä eli vähän yli sata grammaa vetyä. 11 kilon säiliössä. Säiliön hyötyprosentti alle yhden. Tälläkö meinasit vetyrekat varustaa? 60t rekka vie 600 kiloa vetyä. Saa rahdata aika taajaan.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
Lämpimässä tallissa autot latautuvat hyvin eikä suurta osaa akun sähköstä tarvitse käyttää niiden itsensä lämmittämiseen esim. 20 pakkasasteesta sinne plussan puolelle missä akut alkavat kunnolla toimia.
Kai olet tietoinen, että Teslan akuissa on oma lämmitin? Auto ei tarvitse lämmintä autotallia, vaan pelkästään pistorasian.
Kai olet myös tietoinen, että akku toimii ihan hyvin pakkasessakin, mutta sitä lämmitetään lähinnä sen takia, että akkua voitaisiin ladata ilman vahingoittumista? Kantama ei käytännössä tipu kylmällä akulla, koska akku ehtii lämmetä ajettaessa joka tapauksessa. Se kylmyydessä "menetettävä" kantama kun ei oikeasti katoa minnekään, vaan jää odottamaan akun lämpenemistä.
Lohkolämmitystolppa ei korvaa lämmintä autotallia ja omaa laturia, sillä se lämmittää vain muutamia tunteja muutaman kilowatin teholla eikä sen kapasiteetti riitä samalla kertaa lämmittämään koko akustoa ja lataamaan sitä.
Lämmitystolppa 16 A sulakkeella riittää lataamaan 2,7 tunnissa keskimääräisen päivän ajomatkan. Miksi se ei myös riittäisi lämmittämään akkua samalla, pidentäen tätä aikaa vaikkapa muutamallakin tunnilla?
tesla, tesla, tesla, tesla...
koska ymmärrät, että teslasta ei ole koskaan tavallisen kuluttajan sähköautoksi, vaan se tulee aina olemaan pelkästään rikkaiden sähkölelu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://cleantechnica.com/2014/05/03/ev-charging-station-infrastructure…
Muutama miltsi kompuroihin sun muuhun vaiko 50-100k nopeaan dc latausasemaan? Hmm, päätöksiä päätöksiä.
Aika paljon saat edelleen niitä latausasemia tehdä jos sähköautoilla ajellaan sujuvasti, mutta se ei sinua varmaan tässä tapauksessa haittaa yhtään. Sinähän olet valmis repimään kaikki kadutkin joka paikasta auki, että voidaan laittaa joka paikkaan sähkökaapeleita ja latausasemia. Maksaa se kaapelointikin ja kaivuuhommat.
Niin maksaa. Vetyputkisto se vasta maksaakin.
Mihin tarvitset putkistoa? Rekat tähänkin asti ovat kaasuja kuljettaneet Suomessa ilman mitään ihmeellisyyksiä, ja vetyä on järkevä tehdä paikallisesti.
Vedynkuljetusinfraa on olematon määrä, menee rekat uusiksi. Ja joko kuljetat tai sitten revit auki johdotuksille että saat tehtyä sitä vetyä paikallisesti. Samalla vaivalla laitat latausaseman pystyyn, murto-osahinnalla.
Millä tavalla rekat menevät uusiksi? Ja varmaan niitä vetyasemia on vielä vähän, mutta niitä rakennetaan koko ajan.
Koska 400barin kaasun tai -259c nesteen kuljettaminen on vähän eri asia kuin bensan. Lisää tyhmiä kysymyksiä?
Millä tavalla asia eroaa siihen, kun Toyotalla paineet on 700 baria? Kaasua pumpataan rekan painesäiliöön ja se kuljetetaan haluttuun paikkaan. Tätä tehdään joka päivä Suomessakin. Vetyäkin kuljetetaan joka päivä.
No muistelepa paljonko se Toyotan säiliö painoi ja paljonko sen sisältämä kaasu painoi. Kerro sitten minulle paljonko vetyrekka painaa joka vetää esim 40t vetyä.
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metallihydridisäiliön HC-MH1200 kapasiteetti on 1200 litraa vetyä, mikä vastaa 220 Ah (12 VDC). Säiliö painaa 11 kg. Molemmissa malleissa on sisäänrakennettuna tehokas harjalämmönsiirrin.
1200 litraa vetyä eli vähän yli sata grammaa vetyä. 11 kilon säiliössä. Säiliön hyötyprosentti alle yhden. Tälläkö meinasit vetyrekat varustaa? 60t rekka vie 600 kiloa vetyä. Saa rahdata aika taajaan.
Säiliöitä voi kyllä tehdä paljon suurempiakin, kuten varmaan hyvin itsekin ymmärrät. Huomaatko muuten, että vety ei enää karkaakaan säiliöstä, mikä sinulle oli aiemmin se suuri ongelma? Tekniikka siis kehittyy koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://cleantechnica.com/2014/05/03/ev-charging-station-infrastructure…
Muutama miltsi kompuroihin sun muuhun vaiko 50-100k nopeaan dc latausasemaan? Hmm, päätöksiä päätöksiä.
Aika paljon saat edelleen niitä latausasemia tehdä jos sähköautoilla ajellaan sujuvasti, mutta se ei sinua varmaan tässä tapauksessa haittaa yhtään. Sinähän olet valmis repimään kaikki kadutkin joka paikasta auki, että voidaan laittaa joka paikkaan sähkökaapeleita ja latausasemia. Maksaa se kaapelointikin ja kaivuuhommat.
Niin maksaa. Vetyputkisto se vasta maksaakin.
Mihin tarvitset putkistoa? Rekat tähänkin asti ovat kaasuja kuljettaneet Suomessa ilman mitään ihmeellisyyksiä, ja vetyä on järkevä tehdä paikallisesti.
Vedynkuljetusinfraa on olematon määrä, menee rekat uusiksi. Ja joko kuljetat tai sitten revit auki johdotuksille että saat tehtyä sitä vetyä paikallisesti. Samalla vaivalla laitat latausaseman pystyyn, murto-osahinnalla.
Millä tavalla rekat menevät uusiksi? Ja varmaan niitä vetyasemia on vielä vähän, mutta niitä rakennetaan koko ajan.
Koska 400barin kaasun tai -259c nesteen kuljettaminen on vähän eri asia kuin bensan. Lisää tyhmiä kysymyksiä?
Millä tavalla asia eroaa siihen, kun Toyotalla paineet on 700 baria? Kaasua pumpataan rekan painesäiliöön ja se kuljetetaan haluttuun paikkaan. Tätä tehdään joka päivä Suomessakin. Vetyäkin kuljetetaan joka päivä.
No muistelepa paljonko se Toyotan säiliö painoi ja paljonko sen sisältämä kaasu painoi. Kerro sitten minulle paljonko vetyrekka painaa joka vetää esim 40t vetyä.
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Niin, ja sen tilavuuden takia tulee ongelmaksi ettei siihen rekkaan saa lastattua vetyä kuin murto-osan siitä mitä vaikkapa bensaa. Kuljetuskustannukset kasvavat vastaavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metallihydridisäiliön HC-MH1200 kapasiteetti on 1200 litraa vetyä, mikä vastaa 220 Ah (12 VDC). Säiliö painaa 11 kg. Molemmissa malleissa on sisäänrakennettuna tehokas harjalämmönsiirrin.
1200 litraa vetyä eli vähän yli sata grammaa vetyä. 11 kilon säiliössä. Säiliön hyötyprosentti alle yhden. Tälläkö meinasit vetyrekat varustaa? 60t rekka vie 600 kiloa vetyä. Saa rahdata aika taajaan.
Säiliöitä voi kyllä tehdä paljon suurempiakin, kuten varmaan hyvin itsekin ymmärrät. Huomaatko muuten, että vety ei enää karkaakaan säiliöstä, mikä sinulle oli aiemmin se suuri ongelma? Tekniikka siis kehittyy koko ajan.
Huomaatko nyt vieläkään miten olemattomia määriä tieliikenteen suurimmillakin painoilla sitä vetyä siirtyy rekassa?
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Kalliitahan ne komporessorit ja säiliöt on, siitä ei pääse mihinkään. Noinko vaikea on ison miehen myöntää olleensa väärässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metallihydridisäiliön HC-MH1200 kapasiteetti on 1200 litraa vetyä, mikä vastaa 220 Ah (12 VDC). Säiliö painaa 11 kg. Molemmissa malleissa on sisäänrakennettuna tehokas harjalämmönsiirrin.
1200 litraa vetyä eli vähän yli sata grammaa vetyä. 11 kilon säiliössä. Säiliön hyötyprosentti alle yhden. Tälläkö meinasit vetyrekat varustaa? 60t rekka vie 600 kiloa vetyä. Saa rahdata aika taajaan.
Säiliöitä voi kyllä tehdä paljon suurempiakin, kuten varmaan hyvin itsekin ymmärrät. Huomaatko muuten, että vety ei enää karkaakaan säiliöstä, mikä sinulle oli aiemmin se suuri ongelma? Tekniikka siis kehittyy koko ajan.
Huomaatko nyt vieläkään miten olemattomia määriä tieliikenteen suurimmillakin painoilla sitä vetyä siirtyy rekassa?
Varmaan sitä kuitenkin tarpeeksi siirretään, koska vetyautoja kyetään kuitenkin tankkaamaankin. Nestehappeakin kuljetetaan ongelmitta, kuten nestevetyäkin. Ihan joka päivä. Ihan kaasusäiliöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metallihydridisäiliön HC-MH1200 kapasiteetti on 1200 litraa vetyä, mikä vastaa 220 Ah (12 VDC). Säiliö painaa 11 kg. Molemmissa malleissa on sisäänrakennettuna tehokas harjalämmönsiirrin.
1200 litraa vetyä eli vähän yli sata grammaa vetyä. 11 kilon säiliössä. Säiliön hyötyprosentti alle yhden. Tälläkö meinasit vetyrekat varustaa? 60t rekka vie 600 kiloa vetyä. Saa rahdata aika taajaan.
Säiliöitä voi kyllä tehdä paljon suurempiakin, kuten varmaan hyvin itsekin ymmärrät. Huomaatko muuten, että vety ei enää karkaakaan säiliöstä, mikä sinulle oli aiemmin se suuri ongelma? Tekniikka siis kehittyy koko ajan.
Huomaatko nyt vieläkään miten olemattomia määriä tieliikenteen suurimmillakin painoilla sitä vetyä siirtyy rekassa?
Varmaan sitä kuitenkin tarpeeksi siirretään, koska vetyautoja kyetään kuitenkin tankkaamaankin. Nestehappeakin kuljetetaan ongelmitta, kuten nestevetyäkin. Ihan joka päivä. Ihan kaasusäiliöissä.
https://www.nytimes.com/2017/07/04/business/hydrogen-cars-trains-planes…
260 auton tankkaamiseen ei nyt kummoisia siirtoja tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Kalliitahan ne komporessorit ja säiliöt on, siitä ei pääse mihinkään. Noinko vaikea on ison miehen myöntää olleensa väärässä?
ei tosiaan ole kalliita kun verrataan hintaa vaikkapa saastuttaviin öljytuotantojärjestelmiin ja laitteisiin, tai vaikkapa ydinvoimalaan.
keskeneräisen prototyyppiydinvoimalan hinnallahan olisi saanut jo aika paljon vetyinfraakin aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Kalliitahan ne komporessorit ja säiliöt on, siitä ei pääse mihinkään. Noinko vaikea on ison miehen myöntää olleensa väärässä?
Jukka on immuuni virheilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämmitystolppa 16 A sulakkeella riittää lataamaan 2,7 tunnissa keskimääräisen päivän ajomatkan. Miksi se ei myös riittäisi lämmittämään akkua samalla, pidentäen tätä aikaa vaikkapa muutamallakin tunnilla?
suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole niitä lämmitystolppia.
aika huonoa on teknologia, jos akkuja pitää lämmittääkin sähköllä.
Näytä ne luvut jo sille, miten suurimmalla osalla ei ole lämmitystolppia.
Ketään ei myöskään kiinnosta sun idioottimainen mielipiteesi siitä, että teknologia on mukamas huonoa, jos kylmällä on järkevää lämmittää akkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://cleantechnica.com/2014/05/03/ev-charging-station-infrastructure…
Muutama miltsi kompuroihin sun muuhun vaiko 50-100k nopeaan dc latausasemaan? Hmm, päätöksiä päätöksiä.
Aika paljon saat edelleen niitä latausasemia tehdä jos sähköautoilla ajellaan sujuvasti, mutta se ei sinua varmaan tässä tapauksessa haittaa yhtään. Sinähän olet valmis repimään kaikki kadutkin joka paikasta auki, että voidaan laittaa joka paikkaan sähkökaapeleita ja latausasemia. Maksaa se kaapelointikin ja kaivuuhommat.
Niin maksaa. Vetyputkisto se vasta maksaakin.
Mihin tarvitset putkistoa? Rekat tähänkin asti ovat kaasuja kuljettaneet Suomessa ilman mitään ihmeellisyyksiä, ja vetyä on järkevä tehdä paikallisesti.
Vedynkuljetusinfraa on olematon määrä, menee rekat uusiksi. Ja joko kuljetat tai sitten revit auki johdotuksille että saat tehtyä sitä vetyä paikallisesti. Samalla vaivalla laitat latausaseman pystyyn, murto-osahinnalla.
Millä tavalla rekat menevät uusiksi? Ja varmaan niitä vetyasemia on vielä vähän, mutta niitä rakennetaan koko ajan.
Koska 400barin kaasun tai -259c nesteen kuljettaminen on vähän eri asia kuin bensan. Lisää tyhmiä kysymyksiä?
Millä tavalla asia eroaa siihen, kun Toyotalla paineet on 700 baria? Kaasua pumpataan rekan painesäiliöön ja se kuljetetaan haluttuun paikkaan. Tätä tehdään joka päivä Suomessakin. Vetyäkin kuljetetaan joka päivä.
No muistelepa paljonko se Toyotan säiliö painoi ja paljonko sen sisältämä kaasu painoi. Kerro sitten minulle paljonko vetyrekka painaa joka vetää esim 40t vetyä.
Miksi rekan pitäisi vetää 40t vetyä, kun se ei vedä sellaisia määriä happeakaan, jota myös kuljetetaan rekoilla ihan joka päivä?
Koska se mitä vastaan vetykuljetusten täytyisi olla taloudellisia on bensiinin ja dieselin kuljetus, ei hapen.
laitatko vielä ne taloudelliset laskelmat esiin?
Sinulle pitää oikeasti selittää miksi on epätaloudellisempaa siirtää mitä tahansa säiliössä jonka hyötypaino on vain viitisen prosenttia verrattuna perus bensasäiliöihin jonka hyötypaino on 90jotain prosenttia?
Laitahan tosiaan selkeitä laskemia esiin, kun kerran asia sinua noin kovin kiinnostaa.
30 kiloa vetyä vastaa siis sataa litraa bensiiniä, ja se paikallinen tuottaminenhan on asiassa avainsana.
Jos tuotat paikallisesti asemilla sinun on vedettävä sinne sähköt ihan niinkuin latausasemillekin, tosin vielä isommat johdot koska vedyn tekemiseen sähköä tarvitaan enemmän.
Jos tuotat isoissa laitoksissa on sinun rahdattava vetyä pitkin maata rekoilla joiden painosta alle 5% on vetyä.
säiliörekka painaa noin 60 tonnia ja tankkeihin mahtuu yli 40000 litraa bensiiniä. Painosta siis reilusti yli puolet on kuljetettavaa tavaraa.
Toisaalta vetyä voinee tehdä varastoon 24/7 pienemmällä teholla, kuin mitä pikalataus vaatii. Mutta sillä tuskin on merkitystä, kun kaapelointi joka tapauksessa vaaditaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metallihydridisäiliön HC-MH1200 kapasiteetti on 1200 litraa vetyä, mikä vastaa 220 Ah (12 VDC). Säiliö painaa 11 kg. Molemmissa malleissa on sisäänrakennettuna tehokas harjalämmönsiirrin.
1200 litraa vetyä eli vähän yli sata grammaa vetyä. 11 kilon säiliössä. Säiliön hyötyprosentti alle yhden. Tälläkö meinasit vetyrekat varustaa? 60t rekka vie 600 kiloa vetyä. Saa rahdata aika taajaan.
Ei ole varmaan ainoa säiliötyyppi maailmassa, ja aiemminhan tuolla oli, että sadan kilon säiliöön oli saatu vetyä talteen sadan bensiililitran verran.
Entä kerrotko jo paljonko se siirtoputki maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 tonnia on kyllä aika utopistinen määrä yhden rekan kuljetettavaksi. Moderni komposiittirakenteinen 500bar traileri imaisee suurinpiirtein tonnin ja sellaisia ei taida olla vielä käytössä kuin kourallinen. Vedyn ongelma kuljetuksessa on lähinnä tilavuus, ei paino.
Sitä se juuri tarkoittaa, että vetyinfra kasvaa kun tehdään mm. lisää niitä säiliöitä, joita nyt on vielä vähän. Eikä varmaan se vetyputkikaan paljon maksa, kun eivät lopulta maksaneet kompressorit eikä säiliötkään.
Kalliitahan ne komporessorit ja säiliöt on, siitä ei pääse mihinkään. Noinko vaikea on ison miehen myöntää olleensa väärässä?
ei tosiaan ole kalliita kun verrataan hintaa vaikkapa saastuttaviin öljytuotantojärjestelmiin ja laitteisiin, tai vaikkapa ydinvoimalaan.
keskeneräisen prototyyppiydinvoimalan hinnallahan olisi saanut jo aika paljon vetyinfraakin aikaan.
Hittoako sä sillä infralla teet, jos sulla ei ole sähköä millä tehdä vetyä?
Turha sun on itkeä mistään ydinvoimalan hinnasta, kun sitä ylimäärää ei suomalaiset maksa kuitenkaan. Jos sua pätkääkään kiinnostaisi suomalaisten rahat, niin sähän huutaisit barrikadeilla siitä, kuinka imbesillit saivat 90-luvulla torpattua viidennen ydinvoimalan ja että edelleenkin nostetaan sähkökustannuksia tukemalla tuulivoimaa ja rajoittamalla uusien ydinvoimaloiden rakentamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://cleantechnica.com/2014/05/03/ev-charging-station-infrastructure…
Muutama miltsi kompuroihin sun muuhun vaiko 50-100k nopeaan dc latausasemaan? Hmm, päätöksiä päätöksiä.
Aika paljon saat edelleen niitä latausasemia tehdä jos sähköautoilla ajellaan sujuvasti, mutta se ei sinua varmaan tässä tapauksessa haittaa yhtään. Sinähän olet valmis repimään kaikki kadutkin joka paikasta auki, että voidaan laittaa joka paikkaan sähkökaapeleita ja latausasemia. Maksaa se kaapelointikin ja kaivuuhommat.
Niin maksaa. Vetyputkisto se vasta maksaakin.
Mihin tarvitset putkistoa? Rekat tähänkin asti ovat kaasuja kuljettaneet Suomessa ilman mitään ihmeellisyyksiä, ja vetyä on järkevä tehdä paikallisesti.
Vedynkuljetusinfraa on olematon määrä, menee rekat uusiksi. Ja joko kuljetat tai sitten revit auki johdotuksille että saat tehtyä sitä vetyä paikallisesti. Samalla vaivalla laitat latausaseman pystyyn, murto-osahinnalla.
Millä tavalla rekat menevät uusiksi? Ja varmaan niitä vetyasemia on vielä vähän, mutta niitä rakennetaan koko ajan.
Koska 400barin kaasun tai -259c nesteen kuljettaminen on vähän eri asia kuin bensan. Lisää tyhmiä kysymyksiä?
Millä tavalla asia eroaa siihen, kun Toyotalla paineet on 700 baria? Kaasua pumpataan rekan painesäiliöön ja se kuljetetaan haluttuun paikkaan. Tätä tehdään joka päivä Suomessakin. Vetyäkin kuljetetaan joka päivä.
No muistelepa paljonko se Toyotan säiliö painoi ja paljonko sen sisältämä kaasu painoi. Kerro sitten minulle paljonko vetyrekka painaa joka vetää esim 40t vetyä.
Miksi rekan pitäisi vetää 40t vetyä, kun se ei vedä sellaisia määriä happeakaan, jota myös kuljetetaan rekoilla ihan joka päivä?
Koska se mitä vastaan vetykuljetusten täytyisi olla taloudellisia on bensiinin ja dieselin kuljetus, ei hapen.
laitatko vielä ne taloudelliset laskelmat esiin?
Sinulle pitää oikeasti selittää miksi on epätaloudellisempaa siirtää mitä tahansa säiliössä jonka hyötypaino on vain viitisen prosenttia verrattuna perus bensasäiliöihin jonka hyötypaino on 90jotain prosenttia?
Laitahan tosiaan selkeitä laskemia esiin, kun kerran asia sinua noin kovin kiinnostaa.
30 kiloa vetyä vastaa siis sataa litraa bensiiniä, ja se paikallinen tuottaminenhan on asiassa avainsana.
Jos tuotat paikallisesti asemilla sinun on vedettävä sinne sähköt ihan niinkuin latausasemillekin, tosin vielä isommat johdot koska vedyn tekemiseen sähköä tarvitaan enemmän.
Jos tuotat isoissa laitoksissa on sinun rahdattava vetyä pitkin maata rekoilla joiden painosta alle 5% on vetyä.
säiliörekka painaa noin 60 tonnia ja tankkeihin mahtuu yli 40000 litraa bensiiniä. Painosta siis reilusti yli puolet on kuljetettavaa tavaraa.
Toisaalta vetyä voinee tehdä varastoon 24/7 pienemmällä teholla, kuin mitä pikalataus vaatii. Mutta sillä tuskin on merkitystä, kun kaapelointi joka tapauksessa vaaditaan.
Sitten laittelet lisää niitä miljoonan säiliöitä. Ei tunnu missään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metallihydridisäiliön HC-MH1200 kapasiteetti on 1200 litraa vetyä, mikä vastaa 220 Ah (12 VDC). Säiliö painaa 11 kg. Molemmissa malleissa on sisäänrakennettuna tehokas harjalämmönsiirrin.
1200 litraa vetyä eli vähän yli sata grammaa vetyä. 11 kilon säiliössä. Säiliön hyötyprosentti alle yhden. Tälläkö meinasit vetyrekat varustaa? 60t rekka vie 600 kiloa vetyä. Saa rahdata aika taajaan.
Ei ole varmaan ainoa säiliötyyppi maailmassa, ja aiemminhan tuolla oli, että sadan kilon säiliöön oli saatu vetyä talteen sadan bensiililitran verran.
Entä kerrotko jo paljonko se siirtoputki maksaa?
Missä moinen säiliö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://cleantechnica.com/2014/05/03/ev-charging-station-infrastructure…
Muutama miltsi kompuroihin sun muuhun vaiko 50-100k nopeaan dc latausasemaan? Hmm, päätöksiä päätöksiä.
Aika paljon saat edelleen niitä latausasemia tehdä jos sähköautoilla ajellaan sujuvasti, mutta se ei sinua varmaan tässä tapauksessa haittaa yhtään. Sinähän olet valmis repimään kaikki kadutkin joka paikasta auki, että voidaan laittaa joka paikkaan sähkökaapeleita ja latausasemia. Maksaa se kaapelointikin ja kaivuuhommat.
Niin maksaa. Vetyputkisto se vasta maksaakin.
Mihin tarvitset putkistoa? Rekat tähänkin asti ovat kaasuja kuljettaneet Suomessa ilman mitään ihmeellisyyksiä, ja vetyä on järkevä tehdä paikallisesti.
Vedynkuljetusinfraa on olematon määrä, menee rekat uusiksi. Ja joko kuljetat tai sitten revit auki johdotuksille että saat tehtyä sitä vetyä paikallisesti. Samalla vaivalla laitat latausaseman pystyyn, murto-osahinnalla.
Millä tavalla rekat menevät uusiksi? Ja varmaan niitä vetyasemia on vielä vähän, mutta niitä rakennetaan koko ajan.
Koska 400barin kaasun tai -259c nesteen kuljettaminen on vähän eri asia kuin bensan. Lisää tyhmiä kysymyksiä?
Millä tavalla asia eroaa siihen, kun Toyotalla paineet on 700 baria? Kaasua pumpataan rekan painesäiliöön ja se kuljetetaan haluttuun paikkaan. Tätä tehdään joka päivä Suomessakin. Vetyäkin kuljetetaan joka päivä.
No muistelepa paljonko se Toyotan säiliö painoi ja paljonko sen sisältämä kaasu painoi. Kerro sitten minulle paljonko vetyrekka painaa joka vetää esim 40t vetyä.
Miksi rekan pitäisi vetää 40t vetyä, kun se ei vedä sellaisia määriä happeakaan, jota myös kuljetetaan rekoilla ihan joka päivä?
Koska se mitä vastaan vetykuljetusten täytyisi olla taloudellisia on bensiinin ja dieselin kuljetus, ei hapen.
laitatko vielä ne taloudelliset laskelmat esiin?
Sinulle pitää oikeasti selittää miksi on epätaloudellisempaa siirtää mitä tahansa säiliössä jonka hyötypaino on vain viitisen prosenttia verrattuna perus bensasäiliöihin jonka hyötypaino on 90jotain prosenttia?
Laitahan tosiaan selkeitä laskemia esiin, kun kerran asia sinua noin kovin kiinnostaa.
30 kiloa vetyä vastaa siis sataa litraa bensiiniä, ja se paikallinen tuottaminenhan on asiassa avainsana.
Jos tuotat paikallisesti asemilla sinun on vedettävä sinne sähköt ihan niinkuin latausasemillekin, tosin vielä isommat johdot koska vedyn tekemiseen sähköä tarvitaan enemmän.
Jos tuotat isoissa laitoksissa on sinun rahdattava vetyä pitkin maata rekoilla joiden painosta alle 5% on vetyä.
säiliörekka painaa noin 60 tonnia ja tankkeihin mahtuu yli 40000 litraa bensiiniä. Painosta siis reilusti yli puolet on kuljetettavaa tavaraa.
Toisaalta vetyä voinee tehdä varastoon 24/7 pienemmällä teholla, kuin mitä pikalataus vaatii. Mutta sillä tuskin on merkitystä, kun kaapelointi joka tapauksessa vaaditaan.
Vetyä voidaan tuottaa tosiaan ihan koko ajan. Yksi johtokin riittää per vetyasema. Varmaan senkin voi vetää suoraan jostain jo olemassaolevasta runkoverkosta. Mutta kuinka iso kaapelointi tarvitaan?
suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole niitä lämmitystolppia.
aika huonoa on teknologia, jos akkuja pitää lämmittääkin sähköllä.