Lue keskustelun säännöt.
Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään
06.06.2017 |
Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään jopa USA:ssa:
Kun hiiren vie palluran päälle, niin näkee kyseisen auton. Data on MIT:n yliopiston tuottamaa.
Kommentit (2294)
Vierailija kirjoitti:
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.
Kerro toki mikä se hyötysuhde on, jos sitä surkeana pidät. Vety on myös nesteenä säiliössä, kuten nestekaasukin, eikä se vuoda ulos kaasusäiliöstä. Kaasusäiliöt tehdään nykyään sellaisiksi, että kaasu pysyy niissä, niin nesteenä, kuin kaasunakin. Vuotavia kaasusäiliöitä ei maailmassa valmista kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköautojen "ylivoima" käyttökustannusten suhteen perustuu täysin verotukseen. Jos kaikilla olisi sähköautot, ne polttoaineella kulkevien autojen tuottamat veromiljardit olisi pakko repiä jostain muusta, joten sähköauton "ylivoima" katoaisi kuin pieru Saharaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sadat miljoonat on pikkurahoja kun puhutaan näin merkittävästä infrastruktuurin muutoksesta. Pitkällä aikavälillä se voi silti olla kannattavampaa kuin vanhanaikaisessa teknologiassa kynsin hampain pysyminen.
Vanhanaikaisessa teknologiassa, kuten vaikkapa sähköautoissa, joiden kehitys on kuitenkin polkenut paikallaan koko ajan, eikä se vastaus kysymykseen ole vieläkään omakotitalojen hintaiset lelut miljonääreille.
Vedyn jakamiseen on jo infrakin valmiina.
Ei vedyn jakamiseen ole infraa valmiina, mistä tuollaisen vitsin olet keksinyt? Yksi vetyliikenteen suurin este on ollut ja on edelleen nimenomaan se, että vetyinfran rakentaminen on tähtitieteellisen kallista.
Joka huoltoasemalle voidaan sijoittaa vetytankki, josta vetyä voidaan jakaa autoihin. Samalla tavalla huoltoasemilta saa nytkin nestekaasupulloja, joilla voidaan käyttää myös polttomoottoreita.
https://www.japantimes.co.jp/news/2017/07/25/business/corporate-busines…
Ei taida käytännössä olla ihan nuin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sadat miljoonat on pikkurahoja kun puhutaan näin merkittävästä infrastruktuurin muutoksesta. Pitkällä aikavälillä se voi silti olla kannattavampaa kuin vanhanaikaisessa teknologiassa kynsin hampain pysyminen.
Vanhanaikaisessa teknologiassa, kuten vaikkapa sähköautoissa, joiden kehitys on kuitenkin polkenut paikallaan koko ajan, eikä se vastaus kysymykseen ole vieläkään omakotitalojen hintaiset lelut miljonääreille.
Vedyn jakamiseen on jo infrakin valmiina.
Ei vedyn jakamiseen ole infraa valmiina, mistä tuollaisen vitsin olet keksinyt? Yksi vetyliikenteen suurin este on ollut ja on edelleen nimenomaan se, että vetyinfran rakentaminen on tähtitieteellisen kallista.
Joka huoltoasemalle voidaan sijoittaa vetytankki, josta vetyä voidaan jakaa autoihin. Samalla tavalla huoltoasemilta saa nytkin nestekaasupulloja, joilla voidaan käyttää myös polttomoottoreita.
https://www.japantimes.co.jp/news/2017/07/25/business/corporate-busines…
Ei taida käytännössä olla ihan nuin helppoa.
Onpa yksinkertaisesta tehty vaikeaa tuossa jutussasi.
Oletko nähnyt jonkun tehtaan pihalla sellaisen korkean kaasusäiliön, jossa usein lukee "AGA"? Sellaisiin voi laittaa vaikka vetyäkin. Kaasusäiliöitä kun ovat.
"Toyota has remained steadfast in its fuel cell vehicle bet because hydrogen-powered cars like the Mirai have superior driving ranges and can be tanked up in three minutes, rather than the hours it takes to charge battery-electric autos."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.
Kerro toki mikä se hyötysuhde on, jos sitä surkeana pidät. Vety on myös nesteenä säiliössä, kuten nestekaasukin, eikä se vuoda ulos kaasusäiliöstä. Kaasusäiliöt tehdään nykyään sellaisiksi, että kaasu pysyy niissä, niin nesteenä, kuin kaasunakin. Vuotavia kaasusäiliöitä ei maailmassa valmista kukaan.
Melkoiset säiliöt, jos vety pystyy niissä nesteenä ilman jäähdytystä.
"Vety tihkuu läpi metallisista säiliöistä ja haurastuttaa niitä, mikä on ongelma voimalaitoskäyttöön tarkoitetussa varastoinnissa. Vetysäiliöstä karkaa 25 % sisällöstä kuukaudessa. Myös nesteyttämiseen tarvittava energia on peräti 33 % energiasisällöstä"
http://maanystavat.fi/blogit/sahkoenergian-varastointi-vetyna-ja-metaan…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.
Kerro toki mikä se hyötysuhde on, jos sitä surkeana pidät. Vety on myös nesteenä säiliössä, kuten nestekaasukin, eikä se vuoda ulos kaasusäiliöstä. Kaasusäiliöt tehdään nykyään sellaisiksi, että kaasu pysyy niissä, niin nesteenä, kuin kaasunakin. Vuotavia kaasusäiliöitä ei maailmassa valmista kukaan.
Melkoiset säiliöt, jos vety pystyy niissä nesteenä ilman jäähdytystä.
"Vety tihkuu läpi metallisista säiliöistä ja haurastuttaa niitä, mikä on ongelma voimalaitoskäyttöön tarkoitetussa varastoinnissa. Vetysäiliöstä karkaa 25 % sisällöstä kuukaudessa. Myös nesteyttämiseen tarvittava energia on peräti 33 % energiasisällöstä"
http://maanystavat.fi/blogit/sahkoenergian-varastointi-vetyna-ja-metaan…
Huoltoasemilla tosin vetysäiliöt eivät kauan sisältöjään ehtisi pitämään muutenkaan, kun autoja tankattaisiin.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/2012-03-20/Uusi-keino-ved…
Varastointiinkin on siis keinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.
Kerro toki mikä se hyötysuhde on, jos sitä surkeana pidät. Vety on myös nesteenä säiliössä, kuten nestekaasukin, eikä se vuoda ulos kaasusäiliöstä. Kaasusäiliöt tehdään nykyään sellaisiksi, että kaasu pysyy niissä, niin nesteenä, kuin kaasunakin. Vuotavia kaasusäiliöitä ei maailmassa valmista kukaan.
Melkoiset säiliöt, jos vety pystyy niissä nesteenä ilman jäähdytystä.
Painehan sen nesteyttää.
http://www.woikoski.fi/fi/ammattilaisille/vetyteknologia
Vetyteknologia – päästötön vaihtoehto fossiilisille polttoaineille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
http://www.woikoski.fi/fi/ammattilaisille/vetyteknologia
Vetyteknologia – päästötön vaihtoehto fossiilisille polttoaineille
Vety on maailmankaikkeuden yleisin aine. Sitä arvioidaan olevan noin 90 prosenttia kaikesta aineesta. Vedyn tekee houkuttelevaksi sen kyky sitoa energiaa, sillä vedyn lämpöarvo (119 MJ/kg) on noin kolme kertaa suurempi kuin keskimäärin fossiilisten polttoaineiden kuten bensiinin, dieselöljyn tai maakaasun. Vedyn käyttöä polttoaineena on tutkittu jo useamman vuosisadan ajan.
Kaasumaisen vedyn käsittelyn ongelma on ollut sen pakkaaminen korkealla, joko 350 tai 700 barin, paineella tiiviisti ja alhaiseen lämpötilaan, jotta suurten energiamäärien sitominen olisi kannattavaa. Myös vedyn varastointi ja kuljettaminen on käytännössä mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa, kun se on pakattu nestemäisenä alhaiseen lämpötilaan. Tuoreet vedyn valmistus- ja käsittelymenetelmät, joita muun muassa Woikoski on kehittänyt, tuovat ratkaisuja useimpiin vedyn käsittelyongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.
Kerro toki mikä se hyötysuhde on, jos sitä surkeana pidät. Vety on myös nesteenä säiliössä, kuten nestekaasukin, eikä se vuoda ulos kaasusäiliöstä. Kaasusäiliöt tehdään nykyään sellaisiksi, että kaasu pysyy niissä, niin nesteenä, kuin kaasunakin. Vuotavia kaasusäiliöitä ei maailmassa valmista kukaan.
Melkoiset säiliöt, jos vety pystyy niissä nesteenä ilman jäähdytystä.
"Vety tihkuu läpi metallisista säiliöistä ja haurastuttaa niitä, mikä on ongelma voimalaitoskäyttöön tarkoitetussa varastoinnissa. Vetysäiliöstä karkaa 25 % sisällöstä kuukaudessa. Myös nesteyttämiseen tarvittava energia on peräti 33 % energiasisällöstä"
http://maanystavat.fi/blogit/sahkoenergian-varastointi-vetyna-ja-metaan…
Hävikkiä voidaan torjua kätevästi säiliöiden seinämävahvuutta kasvattamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.
Kerro toki mikä se hyötysuhde on, jos sitä surkeana pidät. Vety on myös nesteenä säiliössä, kuten nestekaasukin, eikä se vuoda ulos kaasusäiliöstä. Kaasusäiliöt tehdään nykyään sellaisiksi, että kaasu pysyy niissä, niin nesteenä, kuin kaasunakin. Vuotavia kaasusäiliöitä ei maailmassa valmista kukaan.
Vedyn ongelmahan (yksi niistä) nimenomaan on, että se vuotaa perinteisistä metallisäiliöistä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.
Kerro toki mikä se hyötysuhde on, jos sitä surkeana pidät. Vety on myös nesteenä säiliössä, kuten nestekaasukin, eikä se vuoda ulos kaasusäiliöstä. Kaasusäiliöt tehdään nykyään sellaisiksi, että kaasu pysyy niissä, niin nesteenä, kuin kaasunakin. Vuotavia kaasusäiliöitä ei maailmassa valmista kukaan.
Melkoiset säiliöt, jos vety pystyy niissä nesteenä ilman jäähdytystä.
Painehan sen nesteyttää.
Eipä taida paineella nesteytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espoossakin rakennetaan paraikaa metronvarret täyteen pilvenpiirtäjää ja muuta laatikkoa, ilman säällistä autopaikkavarantoa. Jo nyt parkkipaikkoja on liian vähän ja aluepysäköintikielto vie loput. Näiden ihmisten pitää kantaa sähköt repussa koslaansa.
Noissahan on halli kellarissa lähes jokaisessa, mitä itse olen viimeaikoina katsellut. Suurpellossa taisivat jostain täysin idioottimaisesta syystä kokeilla, että mitä tapahtuu jos keskelle ei mitään rakennetaan asuinalue jossa ei ole riittävästi parkkipaikkoja. Ei kuulemma toimi.
Ja toki pitää ottaa huomioon se, että jos julkiset toimii niin harvempi sitä omaa autoa tarvitseekaan eli automäärän ja väkimäärän suhde on metron varrella pienempi. Pohjois-Espoossa taitaa olla pääkaupunkiseutulaisittain eniten autoja väkimäärään nähden, mikä ei varmaan yllätä ketään. Pienin se taas on ydinkeskustassa.
Merkittävää osaa metron lähistöllä asuvista ei metron tulo hyödytä ainakaan matka-ajan säästönä: esimerkiksi minun työmatkani kesto pelkästään Ruoholahteen pitenee 30 min -> 45-50 min. Metroasemia on paljon harvemmassa kuin pysäkkejä ja mitä useampi vaihto, sitä enemmän aikaa tärvääntyy. Jos pitää valita, käyttääkö työmatkoihin vuorokaudessa tunnin vai kolme, valinta on monelle aika yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.
Kerro toki mikä se hyötysuhde on, jos sitä surkeana pidät. Vety on myös nesteenä säiliössä, kuten nestekaasukin, eikä se vuoda ulos kaasusäiliöstä. Kaasusäiliöt tehdään nykyään sellaisiksi, että kaasu pysyy niissä, niin nesteenä, kuin kaasunakin. Vuotavia kaasusäiliöitä ei maailmassa valmista kukaan.
Melkoiset säiliöt, jos vety pystyy niissä nesteenä ilman jäähdytystä.
Painehan sen nesteyttää.
Eipä taida paineella nesteytyä.
Ihan samalla tavalla kuin nestekaasukin. Kun paine kasvaa riittävästi, vetykin muuttuu nesteeksi. Ja huomasitko muuten, kuinka ammattilaiset ovat ongelmat jo ratkoneet sinunkin puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sadat miljoonat on pikkurahoja kun puhutaan näin merkittävästä infrastruktuurin muutoksesta. Pitkällä aikavälillä se voi silti olla kannattavampaa kuin vanhanaikaisessa teknologiassa kynsin hampain pysyminen.
Vanhanaikaisessa teknologiassa, kuten vaikkapa sähköautoissa, joiden kehitys on kuitenkin polkenut paikallaan koko ajan, eikä se vastaus kysymykseen ole vieläkään omakotitalojen hintaiset lelut miljonääreille.
Vedyn jakamiseen on jo infrakin valmiina.
Ei vedyn jakamiseen ole infraa valmiina, mistä tuollaisen vitsin olet keksinyt? Yksi vetyliikenteen suurin este on ollut ja on edelleen nimenomaan se, että vetyinfran rakentaminen on tähtitieteellisen kallista.
Joka huoltoasemalle voidaan sijoittaa vetytankki, josta vetyä voidaan jakaa autoihin. Samalla tavalla huoltoasemilta saa nytkin nestekaasupulloja, joilla voidaan käyttää myös polttomoottoreita.
https://www.japantimes.co.jp/news/2017/07/25/business/corporate-busines…
Ei taida käytännössä olla ihan nuin helppoa.
Onpa yksinkertaisesta tehty vaikeaa tuossa jutussasi.
Oletko nähnyt jonkun tehtaan pihalla sellaisen korkean kaasusäiliön, jossa usein lukee "AGA"? Sellaisiin voi laittaa vaikka vetyäkin. Kaasusäiliöitä kun ovat.
Sinä et selvästi tiedä mistä puhut. Et sähkön etkä vedyn osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.
paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?
sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.
Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:
http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…
Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.
Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.
Ehkä vetyhörhöjen unissa, todellisuudessa energian hinta määrää mitä tehdään. Ennemmin vaikka biodieseliä tai etanolia, ehkä jotain levää kasvattamalla.
luuletko, että sähkön hinta laskee jos kysyntä nousee?
aurinko ja tuuli tuottavat vetyä rajattomasti, ja jos on varaa laittaa yli 10 miljardia euroa johonkin keskeneräiseen ydinvoimalapommiin, niin ei se vedyn tuottamisen infrakaan varmaan rahoitukseen kaatuisi jos tahtoa olisi.
tai öljyhampulla, joka olisi paras kasvi suomessa biodieselin valmistukseen.
Mitä? Aurinko- ja tuulivoimaa on kyllä saatavilla vedyn tuotantoon "rajattomasti", mutta kenelläkään ei ole rajattomasti rahaa sen ostamiseen.
Palsta vihreän perus vastaushan tähän on, että jatkossa robotit tekevät kaiken kaikille ilmaiseksi ja kaikilla on varaa kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.
Kerro toki mikä se hyötysuhde on, jos sitä surkeana pidät. Vety on myös nesteenä säiliössä, kuten nestekaasukin, eikä se vuoda ulos kaasusäiliöstä. Kaasusäiliöt tehdään nykyään sellaisiksi, että kaasu pysyy niissä, niin nesteenä, kuin kaasunakin. Vuotavia kaasusäiliöitä ei maailmassa valmista kukaan.
Vedyn ongelmahan (yksi niistä) nimenomaan on, että se vuotaa perinteisistä metallisäiliöistä läpi.
Seinämävahvuus vaikuttaa asiaan. Miksi sinä huolit näistä asioista, koska ammattilaiset ovat asiat jo ratkaisseet ja vedyn käyttö polttoaineena on siis kannattavaa ja myös ekologista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sadat miljoonat on pikkurahoja kun puhutaan näin merkittävästä infrastruktuurin muutoksesta. Pitkällä aikavälillä se voi silti olla kannattavampaa kuin vanhanaikaisessa teknologiassa kynsin hampain pysyminen.
Vanhanaikaisessa teknologiassa, kuten vaikkapa sähköautoissa, joiden kehitys on kuitenkin polkenut paikallaan koko ajan, eikä se vastaus kysymykseen ole vieläkään omakotitalojen hintaiset lelut miljonääreille.
Vedyn jakamiseen on jo infrakin valmiina.
Ei vedyn jakamiseen ole infraa valmiina, mistä tuollaisen vitsin olet keksinyt? Yksi vetyliikenteen suurin este on ollut ja on edelleen nimenomaan se, että vetyinfran rakentaminen on tähtitieteellisen kallista.
Joka huoltoasemalle voidaan sijoittaa vetytankki, josta vetyä voidaan jakaa autoihin. Samalla tavalla huoltoasemilta saa nytkin nestekaasupulloja, joilla voidaan käyttää myös polttomoottoreita.
https://www.japantimes.co.jp/news/2017/07/25/business/corporate-busines…
Ei taida käytännössä olla ihan nuin helppoa.
Onpa yksinkertaisesta tehty vaikeaa tuossa jutussasi.
Oletko nähnyt jonkun tehtaan pihalla sellaisen korkean kaasusäiliön, jossa usein lukee "AGA"? Sellaisiin voi laittaa vaikka vetyäkin. Kaasusäiliöitä kun ovat.
Sinä et selvästi tiedä mistä puhut. Et sähkön etkä vedyn osalta.
Vetyä varastoidaan kaasusäiliöihin ja AGA:ta saa myös vetyä säiliöissä.
No mikä on nestekaasun hyötysuhde polttomoottorissa, surkea? Lisäksi nestekaasua, toisin kuin vetyä, pystyy helposti varastoimaan nesteenä eikä se vuoda säiliöistä ulos.