Paljonkohan ruotsinkielisten osuus yliopisto-opiskelijoista olisi, jos ruotsinkielisille ei olisi alempia pisterajoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen voi tehdä pääsykokeet ruotsiksi, ja opiskella ruotsiksi. Ei ongelmaa.

Jep. Itse ihan umpisuomalainen, ja olen opiskellut lääkäriksi ruotsinkielellä. Suomenkieliseen en olisi päässyt sisään. En kokenut opiskelua ruotsiksi mitenkään hankalana ja nyt pystyn toimimaan hyvin kummallakin kielellä. Kannattaa hyödyntää systeemiä, eikä aina valittaa.

Et ainakaan Suomessa. Nimittäin kaikki lääkikset ovat Suomessa on suomenkielisiä, mutta ruotsinkielisille on sisäänpääsyyn oma kiintiö ja alemmat pisterajat.

Höpsis. Kuka vaan voi tehdä pääsykokeen ruotsiksi.

Lääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle hakevan tulee osoittaa vaatimusten mukainen kielitaito. Hakijalta vaaditaan joko opiskelutasoista tai erinomaista kielitaitoa sen mukaan, kummalla kielellä (suomi vai ruotsi) hakija tekee valintakokeen. Hakijan tulee jo hakuvaiheessa ilmoittaa sitovasti se kieli, jolla hän tulee valintakokeen tekemään. Jos hakija hakee sekä suomen- että ruotsinkieliselle linjalle, hänen tulee osoittaa opiskelutasoinen kielitaito siinä kielessä, jolla hän tekee kokeen ja erinomainen kielitaito toisessa vaaditussa kielessä. Kielitaito tarkistetaan jo hakuvaiheessa. Tarkempaa tietoa kielitaidon osoittamisesta ja tietoa tarvittavista liitteistä löydät täältä.

Tarkoitin, että et ole opiskellut lääkäriksi Suomessa, koska kerroit opiskelleesi lääkäriksi ruotsin kielellä. Suomessa ei voi opiskella lääkäriksi ruotsin kielellä, koska Suomessa ei ole ruotsinkielistä lääketieteen opetusta. Hakuvaiheessa ruotsinkielisille on oma kiintiö ja alemmat pisterajat, mutta opinnot on kaikilla suomeksi.

Edelleen väärin

Lääketieteen koulutusohjelma jakautuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan. Ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä. Ruotsinkielisen linjan opetuksesta vain osa annetaan ruotsin kielellä, joten myös ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijat saavat osan opetuksesta suomeksi. Suomen kielen taitoa tarvitaan myös potilaskontaktien vuoksi. Ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijan on kuitenkin osallistuttava ruotsinkieliseen opetukseen aina, kun sitä on tarjolla.

Suoriin lainauksiin on tapana laittaa lainausmerkit ja lähde.

Vaikuttaa siltä, että et ole koskaan opiskellut missään lääketieteellisessä. Olisit oppinut ainakin lähdeviitteiden käytön. Tai ehkä ruotsinkielisellä linjalla on tässäkin suhteessa alemmat vaatimukset.

Äh, kun ei faktoilla pysty enää pätemään, aletaan nillittää tekstin muodosta. Selvä.

Lähde: lääketieteellisen omat sivut :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen voi tehdä pääsykokeet ruotsiksi, ja opiskella ruotsiksi. Ei ongelmaa.

Jep. Itse ihan umpisuomalainen, ja olen opiskellut lääkäriksi ruotsinkielellä. Suomenkieliseen en olisi päässyt sisään. En kokenut opiskelua ruotsiksi mitenkään hankalana ja nyt pystyn toimimaan hyvin kummallakin kielellä. Kannattaa hyödyntää systeemiä, eikä aina valittaa.

Eli sinä olisit sanonut apartheid-ajan mustalle, että älä vastusta systeemiä, vaan maalaa itsesi valkoiseksi ja hyödynnä systeemiä?

Aika kaukaa haettua, mutta yleisesti vaan se, että systeemiä voi toki vastustaa ja yrittää muuttaa, mutta silti kannattaa myös opetella hyväksikäyttämään sitä.

Ei se ole yhtään kaukaa haettua vaan se aivan noin.

Suomalaiset on pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia, eikä asiaan ole tulossa muutosta jos emme muuta käytöstämme.

Kyse on vain vanhan eliitin penskojen tulevaisuuden turvaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Kyse on vain vanhan eliitin penskojen tulevaisuuden turvaamisesta.

Ei vaan vanhan eliitin vaan nykyisen eliitin.

Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.

Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.

Eliitti elää pidempään, sillä on parempi palkka ja korkeampi koulutus. Kyllä ruotsin kieli on eliitin työkalu syrjinnässä enemmistöä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Kateellisten jorinoita. Tuntemani suomenruotsalaiset eivät kaikki päässeet mihinkään opiskelemaan ja ainakin yksi istuu vankilassa. Ei ne kaikki ole menestyjiä. Yksi ylimielinen "ja minustahan tulee lääkäri!" ei päässyt läkikseen millään kielellä kunnes keksi hakea Puolaan opiskelemaan.

Tasa-arvon vaatiminen ei ole mitään kateutta. Mutta tasa-arvon väittäminen kateudeksi osoittaa että ei löydy perusteita ylläpitää epätasa-arvoa.

Yleensä jos kansanosien kohtelu ei ole tasavertaista niin asiaa tutkitaan ja yritetään parantaa kaltoinkohdellun kansanosan asemaa. Mutta suomenkielisen kansanosan kohtelua ei yritetä korjata vaan pahentaa ruotsinkielisten kiintiöillä.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkieli…

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen voi tehdä pääsykokeet ruotsiksi, ja opiskella ruotsiksi. Ei ongelmaa.

Jep. Itse ihan umpisuomalainen, ja olen opiskellut lääkäriksi ruotsinkielellä. Suomenkieliseen en olisi päässyt sisään. En kokenut opiskelua ruotsiksi mitenkään hankalana ja nyt pystyn toimimaan hyvin kummallakin kielellä. Kannattaa hyödyntää systeemiä, eikä aina valittaa.

Eli sinä olisit sanonut apartheid-ajan mustalle, että älä vastusta systeemiä, vaan maalaa itsesi valkoiseksi ja hyödynnä systeemiä?

Aika kaukaa haettua, mutta yleisesti vaan se, että systeemiä voi toki vastustaa ja yrittää muuttaa, mutta silti kannattaa myös opetella hyväksikäyttämään sitä.

Ei se ole yhtään kaukaa haettua. Näin se nimenomaan on Suomessa.

Suomessa ei olla onnistuttu tekemään ruotsin kielestä tärkeää tai houkuttelevaa niin on päädytty tekemään rajoitteita suomen kielellä toimimiseen, ja keinotekoisia hyötyjä ruotsin kielellä toimimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko he ns. "erityisiä", kun tarvitsevat opintoihin erityistä apua ja tukea?

Positiivisesta syrjinnästä

Positiivisen syrjinnän avulla on tarkoitus tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista opiskelupaikkoihin yms. Pyrkimys on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Vain silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä. Kaikki muu on oikeata negatiivista syrjintää.

Suomessa opiskelukiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia. - Sitä pitää kutsua syrjinnäksi! - Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.

Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Suomalaisen syrjinnän puolustajat väittävät että opiskelupaikat eivät ole ruotsinkielisille vaan kaikille ruotsia osaaville. Se ei pidä paikkaansa. Suomenkielielinen joutuu pääsykokeen lisäksi suoriutumaan kielikokeesta vaikka olisi kirjoittanut ylioppilaskokeessa ruotsin hyväksytysti. Ruotsinkielinen ei joudu kielikokeeseen vaikka ei osaisi suomea hakiessaan suomenkieliseen kouluun.

Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi hän saa opiskella äidinkielellään.