Perheiden epäsiistit kodit

Ap tässä taas, moi kaikki.

Huoh. Mistä aloittaisin.

Täällä moni on todennut että mä ylenkatson muita, että mä olisin tyypillinen esikoisvauvan äiti joka pitää itseään parempana kuin muita. Ihmeteltiin motiiviani aloittaa tämä keskustelu, että nokanvartta pitkinkö katson vähemmän siisteyttä ylläpitäviä ihmisiä.

Ei todellakaan motiivi ollut tuo.

Lukekaa please huolella aloitusviestini. Siinä korostin, että ihmiset nykyään katsovat kännyköitään ja Netflixiä enemmän kuin kotejaan.

Tottakai katsoisin mieluummin Netflixiä tai kaappaisin kirjan käteeni pölyrätin tai vessaharjan sijasta, mutta en voi kun olen yksin vauvan kanssa!

Nyt paljastan perimmäisen syyn kirjoittaa ehkä katkeralta kuulostanut aloitusviesti: koen kateutta teitä kohtaan, joilla on puoliso vauva- ja yleensä lapsiarjessa. Samalla kun toinen kylvettäö lasta, toinen voi pestä pyykkiä. En pysty edes roskia lähteä viemään ilman ettö puen vauvan mukaani tuonne kerrostalon pihalle, oli sitten kesä tai -20 asteen pakkaset.

Olkaa onnellisia siitä mitä teillä on. Älkää siitä mitä teillä ei ole.

Vastaus sulle, joka mietit kenen sormenjälkiä pyyhin kaappien ovista: kyllä omiani, mutta myös ahkerasti konttaavan lähes yksivuotiaan vauvani. Hän sotkee älyttömästi, kun ruokailukertoja on viisi, sekä maitohörppyjä monta kertaa eli todellakin syöttötuoli ja lattia vaativat rättiä päivittäin. Pyyhin sormenjälkiä ystävieni ja sukulaisteni lasten jäljiltä, joita käy meillä jatkuvasti.

Ettei kai te kehtaa kutsua lapsiperheitä kylään jos on epäsiistiä, siis käsi sydämelle nyt oikeasti? Täällä yllä moni vastannut kirjoitti että on sekaista kun kutsuvat ihmisiä heille kylään. Kai teidän sydämessä pieni pisto on.

Kodin NORMAALI siisteys, jota edustan, ei siis neuroottinen tiptop-siisteys josta kotimme on kaukana, kertoo nähdäkseni tasapainoisesta elämänhallinnasta.

Sinulle vielä vastaus, joka koit että kodin puunaaminen liitetään alempiin sosiaaliluokkiin ja koulutustasoon: jos nyt välttämättä haluat tietää niin olen kiitettävällä arvosanoilla valmistunut maisteri ja tohtorikoulutettava. Nyt todellakin on jäähyllä jatko-opinnot, koska jäin vauvan kanssa yksin.

En olisi uskonut millainen härdelli tästä keskustelusta on kehkeytymässä.

Juuri näin123 kirjoitti:

Kiitos aloittaja ja kirjoittaja numero 5!!!

Samaa minäkin hämmästellyt.

Lelut, vaatteet ja tiskit tms. esillä on todella noloa.

Järjestys täytyy olla.

Totta, myös mun maahanmuuttajataustaisille ystävillä on kunnia-asia pitää koti nättinä.

Niin on myös meillä. Joka päivä.

Siksi niistä naisista ei ole mitään hyötyä yhteiskunnan talouden tuottavuusloikan kannalta. Pelkkiä nettosaajia niiltä veronmaksajilta, jotka käyvät töissä ja elättävät toisen oman talouden siivouksen ja ruoanlaiton, sekä penskojen hoidon. Raha kiertää vain yhteen suuntaan. Elintarvikkeiden ja muun tilpehöörin ALV on peanuts.

Eipä noilla olekaan aikaa integroitua yhteiskuntaan, osalla edes opetella kieltä. Kotia pitää puunata ja pitää mies tyytyväisenä. Juttelin TAAS yhden reilut viisi vuotta Suomessa asuneen naisen kanssa, joka ei osannut sanaakaan suomea. Kotona, viisi lasta. Se tavallinen tarina. Miehet eivät kannusta millään muotoa työelämään, toisin kuin meidän suomalaiset miehet. Naisen paras paikka on kotona sitä hellaa kuuraamassa.

Minäkin kävin juuri eilen kaverillani ja aikamoinen sekamelska siellä oli. Lasten ja lemmikkien leluja pitkin kämppää ja kaverilleni tuli tavaraa viikko sitten ja tyhjät laatikot olivat vieläkin olohuoneen nurkassa. Sain raivata tilaa itselleni sohvalta, että pääsin istumaan. Kotiin tultuani piti harjata vaatteista koirankarvat. 

Itsekin olen laiska pölyjä pyyhkimään hyllyistä, mutta kyllä minä sentään istumapaikat pidän avoimena, enkä jätä lattialle mitään rojukasoja pitkäksi aikaa. 

Kiinteistövälittäjä yritti epäonnistuneesti peittää järkytystään, kun näki oman ihan arvokiinteistöalueella olevan lukaalini. Oli muutta vaiheessa ja surutta kiertoon menevät vaatteet isketty lattialle epämääräiseen kasaan jne.

Siisteyskäsitykset todellakin vaihtelevat ihmisillä. Joku jaksaa siirtää jääkaapin ja hellan pois siivousta varten kerta vuoteen, joku ei edes ennen sitä muuttoa. Toiset olettavat, että ikkunat pestäisiin ensin. Never, se on uuden asukkaan hommaa, ellei erikseen maksa hintaa siivouspalvelusta.

Asunnon saa muuten myytyä paremmin, jos siellä on todistettavasti siivousfirma käynyt tekemässä loppusiivouksen.

Juuri näin! Kyllä yöunet tai oma aika on aivan turhaa, kunhan koti kiiltää. Se on mukavaa sitten vanhana muistella, kuinka aina oli niin siistiä. Viis lapsista tai omasta hyvinvoinnista, kun eipä ollut murusia lattialla eikä ,herranjumala sentään, kädenjälkiä kaapinovissa. Tuli tehtyä työtä, jolla on merkitys. Niin ja tietysti luotua painetta muille äideille olla samanlaisia/aiheutettua huonoa omaatuntoa, pienten lasten äidit kun voivat henkisesti muutenkin liian hyvin.

Ps. Yksi pieni lapsi on aika iisi siivouksen kannalta..

Meillä (2 aikuista, 1 teini) on oikeastaan aika sotkuinen koti. Yksi syy on se, että asunto on pieni. Meillä ei ole tilaa kuivattaa vaatteita missään muualla kuin olohuoneessa. Vaatehuoneessa ei pysty kävelemään, sillä se on yhtä aikaa vaatehuone, siivouskomero ja tavaransäilytyshuone. Keittiön pöydällä on kaikkien papereita ja tavaroita. Talossa on vain 1 kylpyhuone, joten siellä on kaikkien saippuat ja hygieniatarvikkeet ym. Eteinen on törkeän pieni, kengät ovat sikin sokin eikä ole kunnollista vaatetelinettä, vain muutama ripustuskoukku.

Mutta ei siinä mitään. Tämän kanssa osaamme elää, ei pieni epäjärjestys haittaa. Kerran viikossa siivotaan koko kämppä. Jos tulee vieraita, silloin tietenkin siivoamme ihan kunnolla.

Voi että. Katsoisit AP Netflixiä ja ottaisit sen kirjan käteen, jos niistä unelmoit! Miksi odottaa parin vuoden päähän? 

"Ei ne sotkut siivoamalla katoa", oikeasti mitä järkeä rapsutella sormenjälkiä.. Liian hygieeninen ympäristö on huonoksi vauvalle, anna vauvan välillä tuoda multaa sisään jne. Ei ne vieraat sitä taivastele :D

Kuulostat ihmisenä turhan tarkalta, uskon että relaamalla ja nutturaa höllentämällä voisit löytää mukavan kumppanin arkea jakamaan ja masennuskin voisi ihan vaan sillä helpottaa että siivoahösöttää vähemmän ja ihmettelee muiden sotkuja vähemmän.

Kaikkea hyvää arkeesi ja rentoa kesää! Enemmän vauva hyötyy iloisestä ja levänneestä äidistä kuin puunatutsta huushollista :) <3 

Kuka teillä edes sotkisi?Vauva tuskin vielä kauheasti sotkee, joten sinä olet ainut sotkija. Monessa perheessä niitä sotkijoita on enemmän. Ja ei minun lapsuudessa 80-luvulla koti missään tiptop kunnossa aina ollut.

Täällä se viiden lapsen äiti, jolla myös vauva, Noh, ensinnäkin: meillä ei pysyisi minkäänmoinen siisteys, jos imuroisin vain kerran viikossa. Itseasiassa imuroin kaksi kertaa päivässä ja nyt kesälomalla enemmänkin. Tästä voinkin tunnustaa, että sen jälkeen, kun ruokapöydässä on ollu viis omaa ja pari kaveria, niin joo: tiskiä on inasen enemmän kuin, jos siivoat sun ja vauvasi jäljet tiskitasolta ja pöydistä! Ei mulla mitään pistoja sydämessä ole, että taapero on sotkenut lelut lattialle ja vauva itkee, tiskit siivoomatta: joku tulee kylään. Mitä ihmettä? Miksi meillä pitäisi aina olla tiptop, kun ei vaan ole? On peittomajoja, junaratoja, kotileikkejä ja jonkuu lapsen askartelut pöydällä. Miks elämisen jäljet pitäisi piilottaa ennenkuin jonkun voi päästää ovista sisään?

ps. mikset vie roskapussia silloin, kun lapsi nukkuu?

Nuo jotka arvostavat mamujen puhtaita koteja. Miettikää, mistä ne naiset joutuvat luopumaan? Ei se ole edes Suomessa oman yhteisön painostaessa tuosta vaan, että menepä suomi alkeet kurssille ja hanki koulutus. Sitten töihin. Aika kova hinta vähän useammalle taholle maksettavaksi sen  sortin kymmenennen ruokalajin kokkaus ja siivoaminen.

Miten musta tuntuu siltä, että tämän ketjun viestit on suurimmaksi osaksi saman henkilön kirjoittamia?!

Vierailija kirjoitti:

Täällä se viiden lapsen äiti, jolla myös vauva, Noh, ensinnäkin: meillä ei pysyisi minkäänmoinen siisteys, jos imuroisin vain kerran viikossa. Itseasiassa imuroin kaksi kertaa päivässä ja nyt kesälomalla enemmänkin. Tästä voinkin tunnustaa, että sen jälkeen, kun ruokapöydässä on ollu viis omaa ja pari kaveria, niin joo: tiskiä on inasen enemmän kuin, jos siivoat sun ja vauvasi jäljet tiskitasolta ja pöydistä! Ei mulla mitään pistoja sydämessä ole, että taapero on sotkenut lelut lattialle ja vauva itkee, tiskit siivoomatta: joku tulee kylään. Mitä ihmettä? Miksi meillä pitäisi aina olla tiptop, kun ei vaan ole? On peittomajoja, junaratoja, kotileikkejä ja jonkuu lapsen askartelut pöydällä. Miks elämisen jäljet pitäisi piilottaa ennenkuin jonkun voi päästää ovista sisään?

ps. mikset vie roskapussia silloin, kun lapsi nukkuu?

Tätä kutsutaan elämäksi. :)

Olihan epäsiistejä koteja ennenkin. Tupakkaakin poltettiin sisällä. No mutta onneksi ei ollut älypuhelimia. :)

Ihmettelen miksi roskia ei voi viedä ilman vauvaa? Kai nyt hänen nukkuessaan voit roskat viedä. Vai onko roskiksille niin pitkä matka...

Nuorena erehdyin seurustelemaan arabitaustaisen miehen kanssa. Hyvin nopeasti minulle iskettiin pyykit, rätti, luuta ja imurinvarsi käteen. Ovelta huikattiin, mitä ruokaa pitää sitten tehdä, kun palaa kotiin. Minun olisi kuulemma pitänyt rentoutua ja vielä nauttia siitä. Jäi mies oksalle soittelemaan, minullakin oli omat opintokuviot ja työt.

Joku kysyi täällä, miksei AP vie roskapusseja vauvan nukkuessa kerrostalon roskikseen. Itse en ainakaan jätä omia pieniä lapsia lukkojen taa kotiin, kun itse kävelisin pihan poikki toisen rapun luona olevalle roskakatokselle. Jätättekö te muut vauvan tai pienen lapsen yksin nukkumaan kotiin????

Te jotka sanotte että ei ole aikaa siivota kun on niin pitkät työpäivät, niin eihän teillä pitäisi myöskään olla aikaa sotkea?

Kesän lämpöä odotellessa kirjoitti:

Heti alkuun sanottakoon, tämä ei ole provoviesti eli ei kannata huudella Porvoota tai nolla kautta viittä.

Keskusteluun haluaisin nostaa monen lapsiperheen epäsiistit ja epäpuhtaat kodit.

Omassa lapsuudessani en muista että olisi ollut ystävä- ja sukupiirissä suurta epäjärjestystä. Eipä ollut älypuhelimia ja nettiä keksitty, joten ihmisillä varmaankin oli aikaa huolehtia enemmän ympäristöstään kuin selata puhelimen nettiä peukalolla.

Olen vauvan totaaliyksinhuoltaja. Olen ollut raskaudesta alkaen yksin pienokaiseni kanssa. Vauva herättää öisin: joskus kaksi ja joskus viisi kertaa.

Olen väsynyt kyllä.

Yksin hoidan vauvan kaikki ruoat, pesut, ostokset, talouden, oman itseni tarpeet, kaiken.

Silti joka päivä olen rätti kourassa, ettei jää sormenjälkiä keittiön kaappeihin tai oviin tms.

Netflixiä tai muuta koukuttavaa en katso, koska eihän ne filmit sieltä minnekään katoa? Ne voi katsoa muutaman vuoden päästä, kun ei ole vauva-arkea enää.

Kehotan kaikkia teitä katsomaan kotianne tarkemmin ja jättämään epäolennaiset viihdykkeet vähemmälle! Inhottavaa käydä ihmisillä kylässä, kun ei pidetä huolta siitä kaikesta arvokkaimmasta eli perheensä elinympäristön hygieniasta ja järjestyksestä.

Ps. Ennen kuin joku sanoo että on masentunut tai muu mielialan sairaus eikä siksi siivoa päivittäin kotiansa: minulla on masennus todettu ja meneillään SSRI-lääkitys. Ei ole tekosyy elää sikolätissä, että on mielialan kanssa tepposia.

Terveisin kaikki päivät ja yöt yksin vauvan kanssa oleva, toki viikottain sukua ja ystäviä tapaava eräs äiti.

Mielenterveyden häiriöitäkin on erilaisia. Toisilla masennus on sen laatuista, että hyvä jos jaksaa sängystä nousta ja liikkeelle lähteä aamuisin.  Itse olin  useamman lapsen yksinhuoltajana, eikä energiani riittänyt suureenkaan siivoiluun. Lapset ja heidän kaverinsa levittelivät tavaroitaan ja ruokiaan asunnossamme. Oli ostokset, ruoanlaitto, pyykit, koululaisten läksyjen tarkastaminen ja kuulustelu, niin kauan kuin he halusivat. Lasten kanssa oltiin myös paljon liikkeellä. Isovanhempien tai muiden sukulaisten tukea ei ollut. Enkä nyt kerjää  myötätuntoa, haluan vain huomauttaa että kaikille ei ole helppoa pitää koti siistinä. Nukkuakin pitää, sikäli kuin yöimetyksiltä kerkiää.

Kyllä mä oon vieny kerrostalossa roskapussin ja jopa käyttäny koiran talonnurkalla aamupissillä (voi sitten rauhassa pukee vauvan ja juoda kupin kahvia ennenkuin lähtee aamulenkille). Pyykkituvassakin olen käyny, kun vauva nukkuu päikkäreitä. Mitä sille nukkuvalle lapselle voi siellä kotona käydä sen viiden minuutin aikana, kun olen poissa? Etenkin, jos se on yksin eikä ole tyyliin taaperoa tuomassa lisäriskejä. Mutta joojoo. Tiedän, että toiset konttaa sen vauvan perässäkin ettei jää ykskään sekunnin murto-osa vahtimatta. Ei ihme, jos vauva-arki on rankkaa.

Itse taas 3 lapsen äitinä oivaltanut, että avain stressittömämpään elämään on se, että hyväksyy sotkun ja kaaoksen. Toki kotihommia teen aina kun ehdin, mutta koti ei silti pysy siistinä koko ajan,jos on muutakin elämää (en tarkoita pelkkää tv:n katsomista ja tietsikan naputtelua vaan myös puuhailua/tekemistä). Ekan lapsen kohdalla siisteys ehkä pysyy, mutta jos on enemmän lapsia niin kannattaa opetella myös asioiden tärkeysjärjestys ja opettaa lapsiakin siivoamaan osansa. Toki saahan sitä elämän käyttää siivoukseen jos haluaa. Itselläni on myös omakin sosiaalinen elämä ja harrastuksia :)

Niin ja itkuhälyttimet on keksitty, jos haluaa roskia viedä vauvan nukkuessa :) Tosin en tiedä miten toimivat kerrostalossa. Rivarissa/okt:ssä ainakin.