Säästeliäästi elävät, kertokaa asioita, missä ette pihistele
1. Vessapaperi. En halua pyyhkiä karheaan ja keltaiseen hiekkapaperiin. Ostan aina kalleinta.
2. Laadukas jauheliha. Mulle on vaan jotenkin vastenmielinen ajatus ostaa halpaa, ulkomaalaista jauhelihaa, kun voi ostaa suomalaista ja luomua.
3. Alusvaatteet. En ansaitse rumia ja huonolaatuisia alusvaatteita.
Kommentit (180)
Asunnossa: tämä on uusi (tai oli kun hommasin 5 v sitten), mutta pieni. Olisi kiva kun olisi isompi, mutta pistän rahaa mieluummin mm. matkailuun. Huonekalut on kierrätyskamaa ja perittyjä.
Joku väitti, ettei eroa kalliiden ja halpojen alusvaatteiden välillä huomaa. Niin minäkin luulin ennen. Väitän tunnistavani tuntumasta onko rintsikat satasen vai kahdenkympin.
Vierailija kirjoitti:
Kasviksissa en pihistele. En siis törsää kaikkein kalliimpiin erikoisuuksiin (paitsi joskus juhlapäivinä), vaan syön paljon ns. ylemmän keskiluokan kasviksia kaikkein halvimpien ja keskihintaisten lisäksi. Sen lisäksi että kasvikset on itsessään tärkeitä terveyden kannalta, ne auttaa vähentämään epäterveellisten ruokien/herkkujen syöntiä: Rypäleet ja ananaskirsikat tepsii hyvin makeannälkään, suklaata kuluu vähemmän kun sitä syö yhdessä mansikoiden kanssa jne.
Saisinko tähän luettelon kasviksista, mitkä kuuluvat eliitille, ylemmälle keskiluokalle, keskiluokalle, alemmalle keskiluokalle ja rahvaalle?
Ostan useimmiten kalleimpia kananmunia. En vaan pysty ostamaan mitään lattiakanan munia.
Olen huono syömään ostamiani hedelmiä ja ne menevän 80% pilalle, joten tykkään ostaa valmissmoothieita ja näitä HeVi-juomia. Maksaa vähän ememmän, mutta vielä enemmän maksaa ne syömättömät vihannekset ja hedelmät.
Olen olosuhteiden pakosta pihikalle enkä juurikaan osta mitään normaalihintaista, ruoat tarjoushintaan ja vaatteet ym alesta ja kirppareilta.
Lopetin tupakanpolton 15 vuotta sitten mutta jäin koukkuun nikotiinipurkkaan (pienempi pahe) joten siitä en tingi.
Kondomin laadusta en pihistele.
En tingi siitä että pääsemme kerran vuodessa ulkomaille. Säästän kyllä siihen koko vuoden ihan tosissaan, ja tuloksena halpalentoyhtiöllä pitkä viikonloppu jossain Euroopan pääkaupungissa. Mutta metsästän sitten vaikka loppuvuoden oransseja lappuja ruokakaupassa että se toteutuu.
En myöskään tingi siitä että juhlapäiviä juhlistetaan. Jouluna on lahjoja ja lapsen synttärit vietetään, sukulaisille tarjotaan ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tota alusvaatteisiin törsäämistä. Niissä just voi säästää satasia. Kukaan ei näe, maksoiko sun liivit 40 € vai 200 €. Ei kai ton halvempia myydä?
Kyllä sen näkee, laadukkaitten alusvaatteiden tuoma hyvä olo näkyy itsevarmuutena ja hyvänä ryhtinä.
Laitatko esim. 15 € paidan ja sitten alusvaatteet, joihin meni yht. Yli 200 €?
Nimenomaan näin päin. Kalliitkaan vaatteet ei näytä hyvältä, jos ei ole istuvat ja pukevat alusvaatteet. Kun ne on kohdillaan, halvempikin vaate istuu päällä paremmin.
-eri
En pihistele työkaluissa. Koska teen paljon mm.remontteja itse, työkaluja tarvitaan ja laatua ei saa halvimmalla hinnalla. Mulle on tärkeää myös tehdä hyvin ja kunnollista jälkeä. En siis kitsaile myöskään järjen käytössä tai tiedon hankinnasa.
Kumpparit. Halpikset ei yksinkertaisesti kestä. Vikingit tai Nokiat kestää.
Vieraat. Aina pidän vieraista hyvän huolen.
Talvikengät. Kunnon pohjat ja lämpimät ja pitävät. Liukastuminen tuo tulonmenetyksiä...
Huonekalut. En kelpuuta kaluste- enkä lastulevyä. Aito umpipuu kelpaa. Maalaan parasta aikaa keittiöön ruokapöytää, jonka ostin kierrätyskeskuksesta 60 eurolla.
Pohjatyöt. En laista niistä koska paska työ ei kestä ja maali ei pysy.
Kodin ja mökin kunnossapito. Laiminlyönti laskee arvoa.
Yksityislääkäri. Arvauskeskuksemme lääkäri on muninut jo kolme kertaa. Oikea diagnoosi tuli yksityiseltä. Mieheni " vaaraton näppy" oli basaliooma, tyvisolusyöpä. Tämä viimeisin keissi. Mieheni selvisi leikkauksella ja kahdella sädehoitokerralla. Kiitos yksityisellä käynnin. Arvauskeskukseen luottaminen olisi maksanut hengen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VAIKKA asunkin vielä vanhempieni kanssa, niin olen aina ollut tarkka rahasta. Olen maksanut kulujani jostain 16-vuotiaasta (puhelinlasku, iltariennot, vaatteet). Ja koska olen niin pihi, niin opiskelupaikan saatuani, päätin jäädä porukoideni luokse, koska a) sopivaa vuokrakämppää ei löytynyt ja b) olen pihi.
En kuole siihen, jos joudun käyttämään jotain tokmannista eurolla ostettua suihkusaippuaa, joita hamstraankin kotiin aina välillä :--D. Ja muutenkin, mulla on "euro päivässä" - taktiikka, eli laitan lasipurkkiin aina euron, joskus enemmänkin.
Mutta asiat missä en niinkään säästele on vaatteet ja tarkemmin eriteltynä, niin alusvaatteet ja takit. Maksan mielummin vähän enemmän hyvälaatuisesta takista, joka parhaimmillaan kestää monta vuotta ja menee eri tilaisuuksissa.
Anteeksi mutta olet varmasti tämän maan anaalisin parikymppinen. Elä hyvä ihminen, älä tuhlaa elämääs euron suihkusaippuan kanssa pelleilyyn. Olet nuori vain kerran!
Tarkoitatko että pitäisi laittaa rahansa viinaan ja merkkivaatteisiin? Eivät kaikki niistä nauti.
-ohis
Auto on melkein uusi vaikka virallisesti olen köyhä.
Säästän kaikessa mutta en ole älyttömän nuuka. Luksusostoksiini kuuluu viini, savulohi ja vihannekset. Hyviä kenkiä saa halvallakin jos sovittaa kunnolla mutta panostan jatkokoulutukseen ja arjen pieniin iloihin.
Ruokakauppa. Yritän ostaa laadukkaasti ja käytän paljon luomua. Joskushan laadukas on myös edullista, kun tekee itse valmiiden tai puolivalmiiden sijaan. Kananmunat aina luomuna, hyvää luomukahvia, paljon salaatteja ja hedelmiä (käytän kyllä kauden mukaan jolloin on halvempia mitä kulloinkin saatavilla), hyvät lihat nekin luomuna mieluiten jne. Toisaalta uskon, että huonompilaatuista ruokaa tulisi sitten syötyä enemmän eli..? Kotiin ja vaatteet ostan usein kirppiksiltä ja aleista.
Lasten vaatteet. Ostan kestävää, en toki mitään kalliita brändejä, mutta ei myöskään mitään hajoavia rytkyjä. Kokoliha. Siinä tuo melkein onkin, ainakin mitä tulee mieleen. Ostelen myös paljon tietyn alan kirjoja ja elokuvia sekä panostan viihde-elektroniikkaan ja tietokoneiisiin, mutta niitäkin melkein aina tarjouksesta. Samoin ostan keskimallin kännyköitä, mutta yleensä poistomyynnistä juuri ennen kuin tulee seuraavan vuoden malli kauppoihin.
elektroniikassa en pihistele! tietenkään ei tarkoita että pitäisi olla se kallein ja kiiltävin, vaan laatutaso tietyllä korkeudella, muuten oot ostamassa kokoajan uusia jos otat aina sen halvimman pökäleen, että niinkun näin!
mieluummin siis sellanen elektroniikkatuote jolla potenttiaalia kestää 3-5 vuoteen
Aineettomat sekä aineelliset vapaa-ajan hyödykkeet, eli hedonismi ja kavereiden kanssa elämän juhlistaminen. Koskaan ei tiedä milloin kuolee joten sitä kannattaa nauttia eläessään.
Tupakassa ja viinissä. Kokeilin rizlaa ja kotiviiniä mutta totesin ansaitsevani parempaa.
Matkustamisessa pihistelen kaikessa muussa paitsi määrässä. Käytän paljon aikaa ja vaivaa löytääkseni halvimmat lennot ja parhaat yöpymishinnat, mutta käytän silti luultavasti enemmän rahaa matkustamiseen kuin muut tuloluokkani ihmiset, koska pyrin lähtemään muutaman päivän matkoille ehkä noin joka toinen kuukausi.
Jatkan vielä, että säästän myös asumiskuluissa ja sähkössä, sillä asun omakotitalon sijaan kerrostalossa. Kaiken tämän vuoksi pystyn pienituloisenakin nauttimaan arjen luksuksesta silloin tällöin (esimerkiksi syömään ulkona), sillä elän muuten niin säästeliäästi :)