Puoliso haluaisi 3.lapsen, minä en
Säännöllisestä ehkäisystä huolimatta saatan olla raskaana, kuukautiset myöhässä, tuntemukset samankaltaisia kuin 2 aiemmassa raskaudessa.
Mieheni haluaisi kolmannen lapsen, minä en. Meillä on 2 lasta: tyttö 6v ja poika 3v. Lapset ovat ihania, terveitä ja nyt jo hyvin omatoimisia. Meillä miehen kanssa on molemmilla hyvät, vakituiset, mielenkiintoiset työt.
Meillä on hyvä parisuhde ja keskusteluyhteys. Hän tietää, etten halua enää lapsia ja on aiemmin tyytynyt siihen. Nyt toivo selvästi heräsi ja mahdollisen raskauden keskeytys tuntuisi sanojensa mukaan todella pahalta.
En halua enää lapsia. En millään haluaisi olla enää raskaana, synnyttää tai hoitaa vauvaa. Isommat lapset ovat ihania, mutta vauva-aika oli epämiellyttävä. Pelkään kuitenkin sitä, minkälaisen juovan raskauden keskeytys jättäisi mieheni ja minun välille. Pelkään kuollakseni voisiko se jopa kaataa avioliittomme? Ainoa syy miksi antaisin mahdollisen raskauden jatkua olisi mieheni toive, tunnen olevani umpikujassa.
Muita vastaavan tilanteen kokeneita, mitä te teitte?
Kommentit (128)
Jos mies on ollenkaan hereillä, hän kyllä osaa epäillä keskeytystä jos nyt aiot tuon salaa hoitaa ap.
Ota risiiniöljyä niin se menee kesken. Tai sitten voitte vetää pitkää tikkua.
Päätös on loppupeleissä vain ja ainoastaan sinun ap. Mutta kokemuksesta sanon että MIETI. Tarkkaan.
Minulla oli aikoinaan samanlainen tilanne. Meillä oli yksi lapsi ja suht iso ikäero. Mies puhui kauan toisesta lapsesta. Oli mitä parhain isä esikoiselle ja kantoi hänestä täyden vastuun. Minulle olisi riittänyt hyvin yksi lapsi. En ole koskaan ollut nk. lapsityyppiä. Mies itkikin asian puolesta. Hänen mielestään esikoisella piti olla sisarus. Lopulta taivuin miehen tahtoon. Jätimme ehkäisyn pois ja melkein heti kuopus saikin alkunsa.
Lapsi on nyt jo koulussa ja mies on hoitanut hänet lähes kokonaan. Minä en edelleenkään ole lapsityyppiä.
Pelkään että lapselle sattuu jotain kuin edes kirjoitan näin mutta mietin edelleen usein, että minulle olisi riittänyt tuo esikoinen. Kun hän on jo iso, hänet voi jättää huoletta kotiin, syö itse mitä kaapista löytää, huolehtii asiansa. Mutta sitten on tämän kuopuksen kurahaalarit, hoitomaksut, ruoka-ajat, kavereiden luo kuskaamiset, saviset kumisaappaat juuri pestyssä autossa...jnejnejne. Pitäkää vaan pinnallisena, sanokaa etten ansaitse lastani ja toivokaa minulle kaikkea paskaa. Minä en tietenkään toivo ettei lasta olisi nyt kun hän tässä maailmassa on, mutta JOS SAISIN KÄÄNNETTYÄ KELLOA taaksepäin, en kuunaan olisi tehnt toista lasta miehen painostuksesta huolimatta. Mies on kantanut vastuunsa, tässä ei ole siitä kysymys mutta meillä ainakin on heijastunut minun ja kuopuksen väleihin se etten häntä aikanaan 100 % halunnut ja tiedän että se tulee olemaan välillämme aina. Emme ole (ikävä sanoa) läheisiä ja mikä tahansa asia onkin, lapsi esittää sen ensin miehelle. Minulla ei ole ikävä lasta jos hän on yötä pois kotoa tai usein hoidostakin haen hänet vasta kun on ihan pakko. Aika kuluu ja hän kasvaa päivä päivältä. Tiedän että kun olen vanha, ei hän välttämättä minua katsomassa käy mutta se ei ole lapsen vika. Ei hän ole itse tähän maailmaan pyytänyt päästä. Hän on täydellinen. Kaunis, terve, iloinen...Kuin vain lapsi voi olla.
Simulle ap. Mieti todella tarkkaan mitä teet! Aina sanotaan että aborttia katuu, lasta ei koskaan.
Ei se niin ole.
Jos mies haluaa lapsen, hän hoitaa sen. Sinä menet heti töihin kun pystyt fyysisesti, ja mies ruokkii korvikkeella. Mies hoitaa kaiken, vaipat ja yöheräämiset ja sairauspoissaolot. Jos hän ei tähän suostu, ei hänkään aidosti lasta halua sen enempää kuin sinäkään (=on valmis lapseen vain, jos sinä hoidat nuo ikävät asiat).
^65, kuvailusi perusteella luulen, että olemme melko samanlaisia, ja pelkään, että kuvailemasi tilanne voisi olla mahdollinen itsellänikin.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies haluaa lapsen, hän hoitaa sen. Sinä menet heti töihin kun pystyt fyysisesti, ja mies ruokkii korvikkeella. Mies hoitaa kaiken, vaipat ja yöheräämiset ja sairauspoissaolot. Jos hän ei tähän suostu, ei hänkään aidosti lasta halua sen enempää kuin sinäkään (=on valmis lapseen vain, jos sinä hoidat nuo ikävät asiat).
Mies haluaisi, että olisin kotona ainakin muutaman kuukauden ja imettäisin ainakin jonkun aikaa. Olemme käyneet nyt monta keskustelualusta asiasta ja tuo hänen kokonaan hoitamisensa ei vaikuta olevan vaihtoehto. Ongelmahan on siinä, että ei voi koskaan tietää, miten raskaus ja synnytys menee ja minkälainen vauva tulee. Minulla ei oikeastaan ole kiinnostusta tai tarvetta ottaa selvää.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu todella ahdistavalta ja pahalta miehen puolesta. Mies on ilmeisesti lapsirakas
Vai vielä lapsirakas! Mies ei ole valmis jäämään kotiin lapsen kanssa ja on niin lapsirakas. Miehen ei tarvitse laittaa tikkua ristiin lapsenteon suhteen. Hän ei veny palloksi ja koe brutaalia synnytystä ja kipuja sen jälkeen. Kun nainen ei sitä lasta halua niin silloin tehdään abortti.
Kaverilla toinen lapsi oli vahinko kierukasta huolimatta. Mies halusi lapsen kaveri ei. No lapsi syntyi ja aviomies lähti aika pian kun ei jaksakaan lapsiperhearkea joka rajoittaa häntä. Kaveri on todella katkera ja katuu sitä toista lasta. Ensimmäinen on iso teini-iässä ja elämä olisi vapaata ilmam sitä lasta jota ei halunnut.
Se kaverin aviomies ei missään nimessä halunnut lapsia itselleen. Oli sanonut kaverille että oletko hullu.
Kuulostaa siltä että päätöksen olet jo tehnyt. Abortti.
Kannattaa varmaankin pohtia asiaa miehen kanssa myös siltä kannalta, että haluaako hän oikeasti kolmatta lasta senkin uhalla että kaikki ei välttämättä mene hyvin. Nythän hän selvästi olettaa että kaikki sujuu mainiosti kuten aiempienkin kanssa.
Todennäköisyydet on pieniä, mutta on kuitenkin mahdollista että sulta repeää paikat ja menetät vaikka pidätyskyvyn, tai jotain menee pieleen ja ihan kirjaimellisesti kuolet vetenhukkaan tai johonkin muuhun kompöikaatioon. Tai vauva ei olekaan täysin terve kuten sisaruksensa vaan vaatii loppuikänsä erityishuomiota jonkun kehityshäiriön tai vaikka synnytyksessä tulleen aivovaurion vuoksi. Tai sinä sairastut synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Jne, jne.
Oikeasti, pelottavaa miten vuonna 2017 edelleen enemmistö olisi menossa tilanteessa kuin tilanteessa sen mukaan, mitä MIES haluaa.
On ollut keskusteluja, joissa kirjoittaja ollut raskaana ja haluaisi pitää lapsen, mutta miehensä ei. Enemmistökommenteista kehottaa tekemään abortin, koska lapsi pilaisi miehen elämän + miehen tulisi jättää kirjoittaja ja lapsi.
Nyt taas kun ap ei halua lasta mutta miehensä haluaa: "et voi tehdä miehelle noin törkeästi jos hän haluaa lapsen!".
Oikeasti, vähän ryhtiä tuohon hommaan.
Tollanen tilanne voi hyvinkin olla mulla myös edessä.. mies on lapsirakas, ja hänen mielestään "lapsi ei voi olla järkevä, jos ei ole sisaruksia". Eli vähintään kaksi lasta pitäisi hankkia. Itse en ole hirveän lapsirakas (varsinkin se vauvavaihe tulisi olemaan ihan hirveää), niin minulle riittäisi ihan vaan se yksi lapsi. Se vanhempainvapaa mikälie kuulostaa myös aika vastenmieliseltä. Paras tilanne olisi, että tulisi ne kaksoset, sitten se olisi kerralla ohi, ja lapsella olisi sisarus.
Kyllä, olen itsekän, ja mukavuudenhaluinen, haluan matkustella ilman esteitä (tämän takia en ole kissaakaan vielä hommannut, vaikka haluaisin). En kaipaisi siihen mitään ylimääräistä penikkaa, josta pitää huolehtia se 20 vuotta. Okei, ehkä se yksi menisi, mikäli olisi helppo tapaus.
Miehillä ei ole mitään oikeutta yrittää saada enempää kersoja kuin vaimot haluavat, miesten värkit eivät repeä, yöunet tuhoudu, tulotaso laske, ura keskeydy eikä elämä muutenkaan kärsi niin paljon ikinä kuin naisten kersojen takia.
Nainen voi kyllä abortoida mutta sitten on otettava huomioon että sillä on seurauksena. Mies voi ottaa eron tai ainakin hänellä on hyvin vaikeaa enää elää naisen kanssa
Ap, jos sinuna olisin ihan varma siitä etten lasta haluaisi, niin menisin itsekseni kaikessa hiljaisuudessa hakemaan lääkäriltä lähetteen keskeytyssairaalaan. Mitä aikaisemmin menet, sitä helpommalla pääset. Lääketieteellinen keskeytys alkuvaiheessa on pieni ja riskitön toimenpide.
Ei miehen tarvitse kaikkea tietää. Teillä on jo kaksi tervettä jälkeläistä. Säästät miehesi mielipahalta - ja itsesi.
Kyllä naisen keho ja mieli tietää milloin tehdä lapsi ja milloin ei. Luota itseesi.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä ei ole mitään oikeutta yrittää saada enempää kersoja kuin vaimot haluavat, miesten värkit eivät repeä, yöunet tuhoudu, tulotaso laske, ura keskeydy eikä elämä muutenkaan kärsi niin paljon ikinä kuin naisten kersojen takia.
Melko brutaalisti sanottu, mutta minusta tättä on paljon totuutta.
En ole tuossa tilanteessa ollut, mutta pakko sanoa, että miehen takia ei kannata tehdä lasta. Se on sinun kehosi ja alapääsi joka siinä kärsii ja mies sitten viilettää töissä tienaamassa ja kerryttämässä eläkettä. Mitä tekisit sillä kolmannella? Itse ottaisin abortin, mutta helppo se minun on sanoa. Ero voi tulla lapsesta huolimatta ja mies voi pettää nytkin. Eläkää naiset itseänne varten. Hankkikaa koulutus ja käykää töissä.
Ja jännä mies jos abortin takia ottaa eron, niinkuin täällä moni pelottelee! Onpa lapsiaan rakastava mies jos rikkoo perheensä, joka hänellä jo on. Mitä sinä sellaisella tekisit muutenkaan? Mies tuskin tilanteessasi suostuisi synnyttämään sitä ensimmäistäkään lasta.
Niin.. miehen pitäisi siis jatkaa elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut vaikka oma lapsi olisi tapettu.
Selvä peli. Eihän se mies oikeasti lasta halua. Jos haluaisi, niin toki sen myös hoitaisi. Mutta ei. Mies haluaa sulan hattuun ja jatkaa elämäänsä niin kuin ennenkin ja lykätä vastuun ap:lle. Ja aloittajakaan ei lasta halua. Eli keskeytys on ainoa oikea vaihtoehto.
(Hämmästelen kyllä kuinka edelleen v. 2017 hyvä isä ollakseen riittää se, että pitää muutaman viikon isyysvapaat ja vaihtaa 3 vaippaa, ei puhettakaan siitä, että miehet edelleenkään oikeasti ottaisivat vastuuta kupeittensa hetelmistä. Mun mielestä jokainen mies, joka ei (vapaaehtoisesti, itsestäänselvyytenä) esim. pidä puolia vanhempainvapaista on luuseri jonka ei olisi koskaan pitänytkään lisääntyä.)
Toivottavasti raskaus on niin pitkällä ettei aborttia voi tehdä
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti raskaus on niin pitkällä ettei aborttia voi tehdä
Ap mieti, siitä lapsestasi voisi tulla tuollainen ihmisenkuvatus.
Koska sinä joutuisit päävastuun vauvasta ottamaan, on mielestäni suurin päätös valta sinulla lapsen pitämiseen. Mies voi esittää toiveensa, mutta koska ei töitään tuon lapsen vuoksi ilmeisesti aio jättää, on parempi valita abortti, kuin se että ajan kanssa katkeroidut miehellesi, jos hänen tahtoonsa taivut.