Lue keskustelun säännöt.
"En ole kuten muut naiset", "nainen on naiselle susi", "naiset ovat kieroja" ja muut sisäistetyn misogynian ilmentymät - jatkakaa listaa
29.05.2017 |
Sisäistelyllä misogynialla viitataan siis ilmiöön, jossa naisilla itsellään on naisvihamielisiä uskomuksia omasta sukupuolestaan. Naiset itse toistavat näitä uskomuksia itsestään ja muista naisista tai vaihtoehtoisesti tekevät eroa naissukupuolesta sisäistämiinsä uskomuksiin ilmoittamalla, etteivät ole kuten muut naiset ja viihtyvät enemmän miesten seurassa, koska miehet ovat reilumpia eivätkä juorua jne.
Mitä vastaavia sanontoja tai stereotypioita teille tulee mieleen?
(Ennen kuin miehet alkavat ruikuttaa, sisäistetty seksismi voi kohdistua myös miehiin. Miehet voivat ylläpitää uskomuksia miessukupuolen naiiviudesta, avuttomuudesta, tunteettomuudesta ja siitä, että kaikki miehet juovat kaljaa ja katsovat lätkää jne.)
Kommentit (440)
Vierailija kirjoitti:
Tesla kirjoitti:
Menin miesvaltaiselle alalle työharjoitteluun. Olin yllättynyt, millaisia juorukerhoja miehillä siellä oli. Siellä kuulkaa juoruttiin impotenssit, sperman laadut, arvosteltiin vaimot ja lapset. Hämmennyin, kun tajusin, miten paljon miehet toistensa elämästä tiesivätkään ja miten julmia he olivat toisilleen selän takana. Kuka oli aisankannattaja ja kellä tutkinto huonommasta koulusta. Jollain oli vanha auto ja joku oli kaappijuoppo. Miehet nostattivat itseään haukkumalla muita. Minua yritettiin värvätä milloin mihinkin leiriin. Jos en ollut jonkun puolella, olin häntä vastaan.
Kummallista, että vielä joku fantasioi miehistä jotenkin juoruttomampina tai rehdimpinä. Kai se on vaan niin silloin, kun ei totuutta tiedä. Vähän niin kuin joidenkin miesten naivit ajatukset siitä, miten viattomia , herkkiä, avuttomia ja kokemattomia kaikki alle kolmekymppiset naiset ovat. Kun ei tiedetä.
Tuosta spermanlaadusta tiedän että keksitty tarina. Monet miehet eivät edes mainitse kahvihuoneessa että heillä on puoliso.
Nyt naiset vähän sitä järkeä kehiin ja jotain rotia näihin trolleihin.
Vai että oikein tiedät :D Hieno homma.
Työtoverini Pekka Hirvonen (nimi muutettu) oli yrittänyt pitkään lasta vaimonsa kanssa. Pekka kertoi kahvihuoneessa, että oli käynyt jopa tutkituttamassa oman hedelmällisyytensä, samalla kun vaimostakin etsittiin syytä hedelmättömyyteen.
Paikalla kahvihuoneessa oli tuolloin myös Pekan työparina aiemmin toiminut Hirskallion Pentti (nimi muutettu) sekä kesätyöntekijästä vakkariksi edennyt Kuton Olli (nimi muutettu). Pentti tiesi, että Pekka oli joskus ollut sellaisessa työssä, jossa tapahtuneen sattumuksen vuoksi voisi olla mahdollista, että Pekan siittiöiden tuotanto olisi loppunut. Olli kuunteli muuten vain kiinnostuneena.
Seuraavalla viikolla Pekka kertoi iloisena, että ilmeisesti hänellä siittiöt toimivat, koska ilmeisesti vaimo oli raskaana.
Kyllä, Pekka todellakin kertoi tästä ihan avoimesti.
Kun Pekka ei ollut paikalla, Olli alkoi kertomaan muille, että Pekka oli kertonut siittiöidensä olevan epäkuranttia tavaraa. Ja että Penttikin oli kertonut, että Pekka oli itse aiemmin kertonut, siittiöt ovat edellisen työpaikan onnettomuudessa tuhoutuneet. Pentti nyökytteli mykkänä vieressä. Että kukakohan sen vaimon olikaan tiinehdyttänyt? (tässä välissä oli oma puheenvuoroni, joka naurettiin hiljaiseksi).
Ai niin ja se ala. Isoja koneita, niiden kuljetusta, huoltoa, korjausta sekä käyttöä.
Pekan edellinen työpaikka oli ollut Venäjällä ja ilmeisesti säteilyyn liittyvä äksidentti siellä oli joskus hänelle käynyt. Terveisiä vaan Pekan vaimolle, jos tunnistaa!
Pojat siellä töissä muuten ihmettelivät, miksi ihmeessä Pekka on sinun kanssasi, kun olet aina naama norsunveellä ja sinulla on pitkä naama ja hevosenhampaat. Joku tunsi myös työkaverisi, joka oli kertonut sinun olevan inhottava ihminen myös työelämässä. :) Et pese käsiäsi vessasta tullessasi, vaikka työskentelet alalla, jossa se olisi varsin suotavaa.
Kaikkea sitä miesten juorukerhoissa kuulee. :)
Vaikea uskoa, vai mitä?
Ps. Säälin aluksi Pekkaa, mutta myöhemmin hänestäkin kuoriutui samanlainen juoru-ukko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lapsuudesta asti ollut aina poikaporukoissa ja edelleen suurin osa kavereistani on miehiä. En kuitenkaan huutele, että en ole kuin muut naiset ja etten tule naisten kanssa toimeen. Kuitenkin moni mies joka on ihastunut muhun toteaa yhden syyn olevan se, etten ole kuin muut tytöt. En sitten tiedä onko mussa jotain erityistä.
N26Tuli mieleen, et johtuisko se siitä että naisena käyttäydyt rennommin miesseurassa?
No en käyttäydy mitenkään eri tavalla miesten ja naisten seurassa. Tosin voihan se olla, että esimerkiksi huumorini ja mielenkiinnon kohteeni ovat enemmän samanlaisia suuremman osan miesten kuin naisten kanssa.
N26
Mua oksettaa jo pelkkä ilmaus naisellinen nainen. Kaikki nykyajan "naisellisuus" on vain kulttuurisesti rakennettua höttöä. Ei ollut luolassakaan meikkiä, hameita ja korkkareita. Mikään ei tee niistä sen naisellisempia kuin tennareista tai verkkareista. Ja pitkät hiukset kasvaa molemmille sukupuolille, miksi vain naisilla ovat ok?
Ei ole mitään vapaata valintaa, kun ympärillä oleva kulttuuri vähintään hymyin ja hyminöin kannustaa eri sukupuolia eri asioihin. Justiinhan tästäkin oli tutkimus, kuinka isät puhuu pojille suorittamisesta ja tytöille ulkonäöstä (varmaan mainittu jo, mutten lukenut koko ketjua).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin, että en vain tule naisten kanssa toimeen. Olen joutunut äitipuoleni aika rankan kiusaamisen ja jopa sadistisen käytöksen kohteeksi aikoinaan, lisäksi olin enimmäkseen naisten koulukiusaama. Työskentelin vuosia ihan väärällä alalla, jossa oli stereotyyppisiä valtarakenteita naisten kesken. Ongelmana onkin se, että minä olen hakeutunut persoonani kannalta vääränlaiseen työhön ja väärään seuraan. Asuin hieman junttimaisella paikkakunnalla, jossa valtaosa naisista oli niitä stereotyyppisiä naisia. Kun vartuin, en tiennyt kuka olin ja mistä todella olin kiinnostunut. Minuuteni ja persoonallisuuteni oli täysin hukassa, johtuen lapsuuden traumoista (olen lastensuojelun asiakas).
En siis aikuisena osannut hakeutua omanlaisteni ihmisten joukkoon ja yritin tutustua vääränlaisiin naisiin. Pääsin terapiaan, olen löytänyt itseni ja tiedän nyt, minkälaisten tyyppien seurassa viihdyn. Olen tutustunut ihaniin naisiin, vaikka luulin, että en tule naisten kanssa toimeen huonojen kokemusteni takia. Vaikka syy oli yhtälailla minussa, tai siinä, että en pystynyt kasvamaan normaalilla tavalla ja tunnustamaan omanlaisiani ihmisiä.
Enää en lokeroi sukupuolen perusteella, vaan otan ihmiset yksilöinä. En tule ilkeiden ja pikkumaisten sekä arvostelevien ihmisten kanssa toimeen, oli ne miehiä tai naisia. Ja miehetkin osaavat juorut sekä puhua paskaa selän takana, ei ole pelkästään naisten ominaisuus tuo.
Ehkä kyse onkin siitä, että ei tunnista omaa ihmistyyppiään, joten samassa sukupuolessa nämä itselle hyvät tyypit jää tunnistamatta? Nähdään vain ne ihmistyypit, joiden kanssa ei ainakaan tule toimeen.
En yleensä ihmettele peukutuksia, mutta mikä tässä kirjoituksessa ihmisiä häiritsi? Olisi mukava kuulla pelkän alapeuluttamisen sijaan.
Oiskohan se, että yleistät oman kokemuksesi ja suhtautumisesi koskemaan kaikkia.
Minä ainakin näen kivoja naisia ympärilläni, MUTTA samalla tunnistan, että enemmistö naisista vaistoaa ja ainakin ajattelee vaistoavansa toisen mielialoja ja tarkoituksia rivien välistä. Sinä kutsut heitä "stereotyyppisiksi naisiksi", minä ihan vaan naisiksi, joilla on tyypillisiä naisten ominaisuuksia.
Silti sitten julistat tuossa, että ei, eivät tietyt ominaisuudet ole naisille tyypillisiä. Tuo on ristiriitaista, koska stereotypia nimenomaan tarkoittaa kaavamaista ja yleistä.
Stereotyyppinen käyttäytyminen on monesti opittua. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun Suomessa nainen kasvatettiin stereotyyppiseksi naiseksi, oli olemassa naisten ja miesten leikit ja naisten ja miesten työt. Olemme sosiaalisia olentoja ja kasvamme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. On yksilöllistä, miten paljon ympäristö muovaa geneettisiä ominaisuuksia, mutta faktaa on, että se muovaa ja muuttaa - joka ikisen kohdalla. Naiset eivät ole mitään tyypillisiä naisia, vaan moni stereotyyppisistä naisista on ihan vain ympäristönsä tuote. Eikä tämä ole mitään minun yksilöllistä mutuilua, vaan tutkittua faktaa. Kasvuympäristö ja odotukset vaikuttavat lapseen todella radikaalisti. Mitä ahtaammat raamit yksilölle laitetaan esim.
sukupuolen tai uskonnon perusteella, sitä huonommin ihminen kehittyy omien luontaisten ominaisuuksiensa mukaan.
Kiitos kun vastasit, tästä on mielenkiintoista jutella :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä JOUDUN turvautumaan tohon "en ole niinkun muut naiset". Mulle on sosiaalinen ympäristö toitottanut koko elämän etten ole "naisellinen nainen". Tällä on viitattu siihen etten jaksa innostua muodista, en tissit paljaana hillumisesta, en meikeistä, en muiden naisten haukkumisesta, en vaunuista, en mieheni haukkumisesta ja niin edelleen (ja nämä ovat tilanteita jossa MINÄ olen kuullut etten ole "naisellinen nainen". On minulla naispuolisia ystäviä jotka ovat samanhenkisiä kun minä ja miehet osaavat olla ihan kamalia. Mutta koska näitä on, näitä "naisellisia naisia" ja ne on ne jotka vallitsee niin me muut pistämme aina silmään ja joudumme selittämään itseämme pois valtavirran jutuista. Ja itse pidän itseäni aivan täydellisesti naisellisena naisena, en ole yhtään äijä ja olen tyytyväisesti nainen. En välttämättä ole kauhean tietoinen juuri sukupuolestani (tai muiden), mutta ehdottomasti nainen isolla N:llä ja kyllästymään todistelemaan sitä.
En vain ymmärrä, miksi tarvitsee puhua muista naisista vähättelevään sävyyn. Mitä esimerkiksi on tissit paljaana hilluminen? Kaikissa "erilaisten naisten" teksteissä on samanlainen sävy, että muut kaakattaa kanalaumana, hilluu tissit paljaana jne. Sitten ei muka olla asenteellisia.
Mitä tahansa voi pilkata samalla retoriikalla. Esimerkiksi jääkiekon seuraamisen voi pelkistää tasolle "en todellakaan jaksa tuhlata aikaani tuijottaakseni isoja miehiä jahtaamassa jotain kumikökkärettä", ikään kuin siinä olisi koko totuus.
Tissit paljaana hilluminen on ainoa kärjistetty esimerkki listasta. Ja tällä tarkoitan siis tosiasiallisia tilanteita joihin välillä joutuu puolituttujen naisten kanssa, kun porukalla valmistaudutaan illanviettoon ja täytyy varmistaa kolmetoistakertaa, että rinnoista näkyy maksimaalisen paljon olematta kuitenkaan alasti, ja onhan sitä nyt heruttavan näköinen. Nämä ovat siis tilanteita joihin minä joudun ja aina vain naisten kanssa. Kuten sanoin, en pidä kaikkia naisia tällaisina. Silti joka kerta kun kohtaan tällaisen "stereotyyppisen" naisellisen naisen, joka kertoo minulle miten poikatyttö tai ei niin naisellinen nainen MINÄ olen, pohdin mielessäni että miksi oi miksi jotkut naiset vetävät koko sukupuolen älykkyysosamäärän kollektiivisesti alas olemalla niin käsittämättömän pinnallisia, juonittelevia ja usein myös ihan tyhmiä. Ja tämä on siis stereotyyppinen kuva, nämä naiset haluavat olla tällaisia koska yhteiskunta sitä odottaa ja he ovat tyytyväisiä rooliinsa. Hyvä niille, ei siinä mitään.Itse olen kuitenkin kyllästynyt kuulemaan miten vähän nainen olen. Minä jatkan varmistamista tarpeen tullen, että en ole "tyypillinen nainen" irrottautuakseni tästä stereotyyppimuotista. Odotan sitä päivää kun naistenlehdissä lukee jotain oikeasti fiksua ja naiselle muodikasta on olla tyytyväinen ulkonäköönsä ilman irto mitään. Ja tämä on minulle henkilökohtaisempaa koska olen itse nainen. Miehillä on omat ongelmansa.
Jospa ne haluaa saada munaa baarista, niin mikäs siinä sitten? :D Minäkään en ole kiinnostunut osallistumaan kuvaamiisi illanviettoihin, mutta en silti koe tarvetta puhua heistä ikävästi tai arvioida heidän älykkyysosamääriään. Sen kun liikun muissa porukoissa, enkä muistele pahalla ikäviäkään kohtaamisia menneisyydestä. Baarinaiset eivät tule soittamaan ovikelloani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siis tämänkin ketjun mukaan olen vain aina ollut väärässä ja suurin osa naisista ei ole kiinnostunut vaatteista, meikeistä, itsensä ehostamisesta, kodin sisustamisesta, leipomisesta ja käsitöistä vaan autoista, matematiikasta, metsästyksestä, urheilusta jne. Niin miksi tämä asia ei näy missään?
- Miksi fb:n leivonta/ompeluryhmät koostuu 95% naisista?
- Miksi naisille on niin paljon enemmän vaatekauppoja?
- Miksi miehet viedään polttareissa paintballia pelaamaan ja naiset kauneushoitolaan?
- Miksi formulat ja ralli kiinnostaa yleisössä lähinnä miehiä?
- Miksi jalkapallofaneista suurin osa on miehiä?
- Miksi miesten lehdissä ei ole sisustusasioita mutta naistenlehdissä on?
- Miksi suurin osa teoreettista fysiikkaa ja matematiikkaa yliopistossa opiskelevista on miehiä? Tai teknillisessä yliopistossa?Voisiko ilman feministilaseja nyt oikeasti tilanne olla niin että naisilla ja miehillä on oikeasti erilaisia mielenkiinnonkohteita eikä tätä asiaa muuta se että poikkeuksia löytyy? Elämässä mennään aika pitkälti oletuksilla, jotka voivat sitten muuttua. Silti todennäköisempää on että löydän samoista asioista kiinnostuneen miehen kuin naisen jos lähden kaveria etsimään. Mutta olen näemmä misogynisti.
- Miksi fb:n leivonta/ompeluryhmät koostuu 95% naisista?
Tämä ei tarkoita sitä, että 95% naisista kuuluu leivonta-/ompeluryhmiin
- Miksi naisille on niin paljon enemmän vaatekauppoja?
Katsohan netistä vähän tarkemmin vaatekauppojen tarjontaa. Suurin osa vaatekaupoista sitä paitsi myy sekä miehille että naisille.
- Miksi miehet viedään polttareissa paintballia pelaamaan ja naiset kauneushoitolaan?
Minut vietiin kiipeilemään. Sisareni ampumaradalle.
- Miksi formulat ja ralli kiinnostaa yleisössä lähinnä miehiä?
Onko mututuntumaa vai onko sulla jotain todisteita? Minä en oman kokemukseni perusteella näe mitään suurta eroa
- Miksi jalkapallofaneista suurin osa on miehiä?
Taas, onko tilastoja? Kyllä niissä yleisöissä näkyy sekä miehiä että naisia
- Miksi miesten lehdissä ei ole sisustusasioita mutta naistenlehdissä on?
Ei ole olemassa Me Naiset-lehden lisäksi mitään erillisiä miesten ja naisten lehtiä, vaan lehtien sisältö on aihekohtaista. Itsehän olen nainen ja luen Mikrobittiä, Tiede-lehteä ym. lehtiä.
- Miksi suurin osa teoreettista fysiikkaa ja matematiikkaa yliopistossa opiskelevista on miehiä? Tai teknillisessä yliopistossa?
Tilastoja? Tekussa oli ainakin minun opiskeluaikana paljon naisia.Onko feministin mahdotonta tehdä tilastollista analyysiä? Koska se on syrjivää jos löytyy jonkinlainen trendi vaikka kaikki eivät siihen mahdukaan? Edelleenkin teknillisessä (teku on AMK-tasoa...) ja teoreettisella fysiikalla on naiset marginaalissa ja suurin osa formula- tai jalkapallofaneista on miehiä. Ei kaikki, mutta suurin osa. Olen käynyt katsomassa 2 jalkapallon MM-kisat ja 3 EM-kisat ja kyllä sen todellakin huomaa kumpaa sukupuolta siellä enemmän on katsomossa. Hyvänen aika tätä keskustelun tasoa, aijjaa jos sinun siskosi kävi ampumaradalla niin voimme varmaan tehdä tästä nyt päätelmän että aseet kiinnostavat enemmän naisia kuin miehiä? Tässä puhutaan YLEISISTÄ LINJOISTA ei YKSITTÄISTAPAUKSISTA.
Ites asiassa sukupuolentutkimuksessa ollaan tutkittu varsin laajalti miesten ja naisten tekemisiä sekä tekemättä jättämisiä myös tilastollisesti (esim. koulutusalat ja niille hakeutuminen, kotitöiden määrä, palkkaerot jne.).
Edellinen kirjoittaja yritti silti tuoda ilmi, että naisia hakeutuu koko ajan enemmän perinteisesti miehisinä pidetyille aloille, koska kulttuurista ja yhteiskunnasta on tullut suvaitsevaisempi erilaisia valintoja kohtaan. Silti poikia pidetään esim. matemaattisesti taitavampina kuin tyttöjä ja tyttöjä puolestaan hoivaavimpina kuin poikia. Tutkitusti esim. päiväkodissa tytöt pistetään hoivaamaan muita lapsia ja poikia ei. Ihmiset eivät kasva missään tyhjiössä, vaan olemme psyko-fyysis-sosiaalisia kokonaisuuksia + kulttuurin ja yhteiskunnan normien vaikutus siihen päälle.
Siksi on aika ikävää rummutella jotain miesten jalkapalloharrastusta ainoana totuutena, kun totuus on että maailma muuttuu ja se, että me aktiivisesti muutetaan asenteitamme tulee antamaan kaikille enemmän tilaa olla just sellaisia kuin ovat.
Tämä on aina niin mehukas perustelu kaikkeen koska kukaanhan ei voi todistaa väitettä oikeaksi tai vääräksi. On niin helppo vaan sanoa ettei naisissa ja miehissä ole mitään eroja ja kaikki lähtee päiväkodin tädeistä jotka laittavat tytöt hoitamaan muita lapsia.
Mikä estää naisia kiinnostumasta jalkapallosta? Kerrotko mikä yhteiskuntarakenne estää naisia noin niinkuin isossa mittakaavassa harrastamasta tai seuraamasta jalkapalloa? Itse olen harrastanut jalkapalloa vuodesta 1994 enkä ole koskaan kokenut asiasta mitään negatiivista. Voisiko vain yksinkertaisesti olla että jalkapallo vetoaa enemmän miehiin kuin naisiin? Ei, kyllä tämä on kulttuurillinen asia ja miesten vika!
Päiväkoti oli vain esimerkki, kyse on kokonaisuudesta. Mikään ei estä naisia kiinnostumasta jalkapallosta - harrastaminen on toinen asia, koska sekä jalkapallossa että jääkiekossa naisten pelaamista pidetään yleisesti vähempiarvoisena kuin miesten. Kyse on asenteista, perinteistä, kasvatuksesta, sosiaalisista suhteista, representaatioista...
Kerro sinä puolestasi mikä FYYSINEN tai biologinen tekijä selittää sen, että juuri miehet ovat kiinnostuneet jalkapallosta? Eiväthän kaikki maailman miehet katso jalkapalloa - itse asiassa esim. USA:ssa tavallista potkupalloa pidetään neitien lajina (...jep...). Onko niin vaikea ymmärtää, että se kulttuuri, jossa elämme, vaikuttaa valintoihimme?
Sama tekijä, joka saa miehet pienestä pitäen kiinnostumaan autoista. Omalle 4-vuotiaalle pojalle ei ole koskaan tuputettu autoja, mutta jostain syystä hän on niistä paljon kiinnostuneempi kuin isosiskonsa. Isosiskolle autot oli jotain johon laitettiin pehmolelut kulkemaan paikkoihin leikeissä, pikkuveli on ottanut nämä lelut omiin rallileikkeihinsä. En tiedä miten yhteiskunta pystyy vaikuttamaan 4-vuotiaaseen joka on kotona hoidossa? Isosiskon pehmolelut tai nuket ei kiinnosta vaikka jatkuvasti kotona näkee niillä leikittävän.
Naisten jalkapallo ja jääkiekko ei varmaankaan kiinnosta koska se on niin alempana tasolla kuin miesten. Tykkään pelata jalkapalloa, silti en katsoa naisten futista. Onko tämäkin misogyniaa? Pitäisikö minun katsoa naisten jalkapalloa jotta en ole misogynisti? Jenkeissä futis on iso juttu naisten keskuudessa, mutta kyllä sitä pelaa miehetkin eikä sillä ole mitään "neitiasennetta" niinkuin väität muuta kuin ehkä vajaaälyisimpien amerikkalaista futista seuraavien ihmisten keskuudessa. Asuin opiskellessani 5 vuotta Jenkeissä enkä yliopistossa (mikä on urheilun suosituimpia tasoja joskus jopa verrattuna kansalliseen huippuliigaan) törmännyt kertaakaan asenteeseen että jalkapallo olisi neitien laji.
Huvittavaa kun itse olen harrastanut 25 vuotta futista ja joku sanoo että naisten jalkapallon harrastamiseen liittyy jotain yhteiskunnan patriarkaalisia vaikutteita miksi naiset eivät ala futista harrastaa. 2010-luvulla...
"Naisten jalkapallo ja jääkiekko ei varmaankaan kiinnosta koska se on niin alempana tasolla kuin miesten"
"Huvittavaa kun itse olen harrastanut 25 vuotta futista ja joku sanoo että naisten jalkapallon harrastamiseen liittyy jotain yhteiskunnan patriarkaalisia vaikutteita miksi naiset eivät ala futista harrastaa. 2010-luvulla..."
Valitse yksi.
Niin eli jalkapalloa ei voi harrastaa jos ei ole mahdollisuutta tienata sillä miljoonia? Naisten ja miesten tasoero esimerkiksi jalkapallossa ja jääkiekossa on niin järkyttävän suuri etten todellakaan ole kiinnostunut katsomaan ja seuraamaan naisten arvokisoja, se ei silti estä minua pelaamasta itse. Toki täytyy sanoa että Jenkeissä asuessani kävin katsomassa meidän yliopiston naisten matseja futiksessa. Ihan samasta syystä (eli taso) en muuten seuraa suomalaiset Veikkausliigaa tai vaikka aasialaisia jalkapallojoukkueita.
Luetellaanpa syitä, miksi naiset ei harrasta:
- vaikeampi löytää muita harrastajia, monilla paikkakunnilla ei naisille lätkää/jalkapalloa ollenkaan
- vaikea löytää valmentajaa
- tyttöjä ei laiteta pelaamaan tai tueta pelaamisessa (mm. kalliit harrastusmaksut!) samalla tavalla kuin poikia, koska mahdollisuudet edetä ammattilaiseksi on pienemmät
- harrastusta väheksytään ja se on marginaalissa
Naisten "ongelmat ovat rakenteellista syrjintää" ja vika löytyy aina muista, miesten ongelmat ovat miesten omaa vikaa ja saamattomuutta. -eri, ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin, että en vain tule naisten kanssa toimeen. Olen joutunut äitipuoleni aika rankan kiusaamisen ja jopa sadistisen käytöksen kohteeksi aikoinaan, lisäksi olin enimmäkseen naisten koulukiusaama. Työskentelin vuosia ihan väärällä alalla, jossa oli stereotyyppisiä valtarakenteita naisten kesken. Ongelmana onkin se, että minä olen hakeutunut persoonani kannalta vääränlaiseen työhön ja väärään seuraan. Asuin hieman junttimaisella paikkakunnalla, jossa valtaosa naisista oli niitä stereotyyppisiä naisia. Kun vartuin, en tiennyt kuka olin ja mistä todella olin kiinnostunut. Minuuteni ja persoonallisuuteni oli täysin hukassa, johtuen lapsuuden traumoista (olen lastensuojelun asiakas).
En siis aikuisena osannut hakeutua omanlaisteni ihmisten joukkoon ja yritin tutustua vääränlaisiin naisiin. Pääsin terapiaan, olen löytänyt itseni ja tiedän nyt, minkälaisten tyyppien seurassa viihdyn. Olen tutustunut ihaniin naisiin, vaikka luulin, että en tule naisten kanssa toimeen huonojen kokemusteni takia. Vaikka syy oli yhtälailla minussa, tai siinä, että en pystynyt kasvamaan normaalilla tavalla ja tunnustamaan omanlaisiani ihmisiä.
Enää en lokeroi sukupuolen perusteella, vaan otan ihmiset yksilöinä. En tule ilkeiden ja pikkumaisten sekä arvostelevien ihmisten kanssa toimeen, oli ne miehiä tai naisia. Ja miehetkin osaavat juorut sekä puhua paskaa selän takana, ei ole pelkästään naisten ominaisuus tuo.
Ehkä kyse onkin siitä, että ei tunnista omaa ihmistyyppiään, joten samassa sukupuolessa nämä itselle hyvät tyypit jää tunnistamatta? Nähdään vain ne ihmistyypit, joiden kanssa ei ainakaan tule toimeen.
En yleensä ihmettele peukutuksia, mutta mikä tässä kirjoituksessa ihmisiä häiritsi? Olisi mukava kuulla pelkän alapeuluttamisen sijaan.
Oiskohan se, että yleistät oman kokemuksesi ja suhtautumisesi koskemaan kaikkia.
Minä ainakin näen kivoja naisia ympärilläni, MUTTA samalla tunnistan, että enemmistö naisista vaistoaa ja ainakin ajattelee vaistoavansa toisen mielialoja ja tarkoituksia rivien välistä. Sinä kutsut heitä "stereotyyppisiksi naisiksi", minä ihan vaan naisiksi, joilla on tyypillisiä naisten ominaisuuksia.
Silti sitten julistat tuossa, että ei, eivät tietyt ominaisuudet ole naisille tyypillisiä. Tuo on ristiriitaista, koska stereotypia nimenomaan tarkoittaa kaavamaista ja yleistä.
Stereotyyppinen käyttäytyminen on monesti opittua. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun Suomessa nainen kasvatettiin stereotyyppiseksi naiseksi, oli olemassa naisten ja miesten leikit ja naisten ja miesten työt. Olemme sosiaalisia olentoja ja kasvamme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. On yksilöllistä, miten paljon ympäristö muovaa geneettisiä ominaisuuksia, mutta faktaa on, että se muovaa ja muuttaa - joka ikisen kohdalla. Naiset eivät ole mitään tyypillisiä naisia, vaan moni stereotyyppisistä naisista on ihan vain ympäristönsä tuote. Eikä tämä ole mitään minun yksilöllistä mutuilua, vaan tutkittua faktaa. Kasvuympäristö ja odotukset vaikuttavat lapseen todella radikaalisti. Mitä ahtaammat raamit yksilölle laitetaan esim.
sukupuolen tai uskonnon perusteella, sitä huonommin ihminen kehittyy omien luontaisten ominaisuuksiensa mukaan.Kiitos kun vastasit, tästä on mielenkiintoista jutella :).
Eli toisin sanoen perinteiset naiselliset naiset ovat lampaita, jotka vain seuraavat minne yhteiskunta heitä halua ohjata, kun taas me maskuliinista asioista kiinnostuneet poikatytöt osaamme ajatella itse vaikka olemme kasvaneet tässä samanlaisessa lokeroivassa ja sortavassa yhteiskunnassa. Toiset menevät virran mukana ja itkevät ja uhriutuvat kun taas toiset ajattelevat itse ja tekevät niinkuin tahtovat vaikka yhteiskunta odottaisi mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä JOUDUN turvautumaan tohon "en ole niinkun muut naiset". Mulle on sosiaalinen ympäristö toitottanut koko elämän etten ole "naisellinen nainen". Tällä on viitattu siihen etten jaksa innostua muodista, en tissit paljaana hillumisesta, en meikeistä, en muiden naisten haukkumisesta, en vaunuista, en mieheni haukkumisesta ja niin edelleen (ja nämä ovat tilanteita jossa MINÄ olen kuullut etten ole "naisellinen nainen". On minulla naispuolisia ystäviä jotka ovat samanhenkisiä kun minä ja miehet osaavat olla ihan kamalia. Mutta koska näitä on, näitä "naisellisia naisia" ja ne on ne jotka vallitsee niin me muut pistämme aina silmään ja joudumme selittämään itseämme pois valtavirran jutuista. Ja itse pidän itseäni aivan täydellisesti naisellisena naisena, en ole yhtään äijä ja olen tyytyväisesti nainen. En välttämättä ole kauhean tietoinen juuri sukupuolestani (tai muiden), mutta ehdottomasti nainen isolla N:llä ja kyllästymään todistelemaan sitä.
En vain ymmärrä, miksi tarvitsee puhua muista naisista vähättelevään sävyyn. Mitä esimerkiksi on tissit paljaana hilluminen? Kaikissa "erilaisten naisten" teksteissä on samanlainen sävy, että muut kaakattaa kanalaumana, hilluu tissit paljaana jne. Sitten ei muka olla asenteellisia.
Mitä tahansa voi pilkata samalla retoriikalla. Esimerkiksi jääkiekon seuraamisen voi pelkistää tasolle "en todellakaan jaksa tuhlata aikaani tuijottaakseni isoja miehiä jahtaamassa jotain kumikökkärettä", ikään kuin siinä olisi koko totuus.
Tissit paljaana hilluminen on ainoa kärjistetty esimerkki listasta. Ja tällä tarkoitan siis tosiasiallisia tilanteita joihin välillä joutuu puolituttujen naisten kanssa, kun porukalla valmistaudutaan illanviettoon ja täytyy varmistaa kolmetoistakertaa, että rinnoista näkyy maksimaalisen paljon olematta kuitenkaan alasti, ja onhan sitä nyt heruttavan näköinen. Nämä ovat siis tilanteita joihin minä joudun ja aina vain naisten kanssa. Kuten sanoin, en pidä kaikkia naisia tällaisina. Silti joka kerta kun kohtaan tällaisen "stereotyyppisen" naisellisen naisen, joka kertoo minulle miten poikatyttö tai ei niin naisellinen nainen MINÄ olen, pohdin mielessäni että miksi oi miksi jotkut naiset vetävät koko sukupuolen älykkyysosamäärän kollektiivisesti alas olemalla niin käsittämättömän pinnallisia, juonittelevia ja usein myös ihan tyhmiä. Ja tämä on siis stereotyyppinen kuva, nämä naiset haluavat olla tällaisia koska yhteiskunta sitä odottaa ja he ovat tyytyväisiä rooliinsa. Hyvä niille, ei siinä mitään.Itse olen kuitenkin kyllästynyt kuulemaan miten vähän nainen olen. Minä jatkan varmistamista tarpeen tullen, että en ole "tyypillinen nainen" irrottautuakseni tästä stereotyyppimuotista. Odotan sitä päivää kun naistenlehdissä lukee jotain oikeasti fiksua ja naiselle muodikasta on olla tyytyväinen ulkonäköönsä ilman irto mitään. Ja tämä on minulle henkilökohtaisempaa koska olen itse nainen. Miehillä on omat ongelmansa.
Sama minulla. Vihaan ns. naistenlehtiä juuri sen epä-älyllisen sisällön vuoksi. Ole laiha, ole kaunis, ole tehokas, treenaa ja laihduta jne. Mutta on se miehilläkin omat lokeronsa. Miehen pitää edelleen joissain piireissä olla miehinen mies, joka ei puhu ainakaan tunteista, ei itke, ei siivoa, ei pysty olemaan lasten kanssa, ei osaa laittaa ruokaa jne. Pitää harrastaa miehisiä juttuja, kuten voimailua, kaljan juontia yms. Näissä piireissä herkkä, visuaalisesti lahjakas, ajatteleva ja syvällisiä pohtiva, keskusteleva ja itkevä mies on kaihistus. Meillä mies on se joka osaa paremmin sisustaa, itkee meistä enemmän. On aina kärsinyt miesten ja naisten keskuudessa herkkyydestään. Ihan kuin herkkyys olisi muka vain naisten ominaisuus. Ja minua ärsyttää, kun minua pidetään heikkoja ja liian herkkänä, koska olen nainen. Vaikka nostelen painoja ja kykenen todella taitavasti lohkomaan tunteeni erilliseksi esimerkiksi kriisitilanteista. Osaan järkeillä ja päättää, milloin tunteilen. Pakko kuitenkin korostaa, että arvostan sekä järkeä, että tunteita. Sori tämä epämääräinen aihetta vienosti sivuava sepostus :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin, että en vain tule naisten kanssa toimeen. Olen joutunut äitipuoleni aika rankan kiusaamisen ja jopa sadistisen käytöksen kohteeksi aikoinaan, lisäksi olin enimmäkseen naisten koulukiusaama. Työskentelin vuosia ihan väärällä alalla, jossa oli stereotyyppisiä valtarakenteita naisten kesken. Ongelmana onkin se, että minä olen hakeutunut persoonani kannalta vääränlaiseen työhön ja väärään seuraan. Asuin hieman junttimaisella paikkakunnalla, jossa valtaosa naisista oli niitä stereotyyppisiä naisia. Kun vartuin, en tiennyt kuka olin ja mistä todella olin kiinnostunut. Minuuteni ja persoonallisuuteni oli täysin hukassa, johtuen lapsuuden traumoista (olen lastensuojelun asiakas).
En siis aikuisena osannut hakeutua omanlaisteni ihmisten joukkoon ja yritin tutustua vääränlaisiin naisiin. Pääsin terapiaan, olen löytänyt itseni ja tiedän nyt, minkälaisten tyyppien seurassa viihdyn. Olen tutustunut ihaniin naisiin, vaikka luulin, että en tule naisten kanssa toimeen huonojen kokemusteni takia. Vaikka syy oli yhtälailla minussa, tai siinä, että en pystynyt kasvamaan normaalilla tavalla ja tunnustamaan omanlaisiani ihmisiä.
Enää en lokeroi sukupuolen perusteella, vaan otan ihmiset yksilöinä. En tule ilkeiden ja pikkumaisten sekä arvostelevien ihmisten kanssa toimeen, oli ne miehiä tai naisia. Ja miehetkin osaavat juorut sekä puhua paskaa selän takana, ei ole pelkästään naisten ominaisuus tuo.
Ehkä kyse onkin siitä, että ei tunnista omaa ihmistyyppiään, joten samassa sukupuolessa nämä itselle hyvät tyypit jää tunnistamatta? Nähdään vain ne ihmistyypit, joiden kanssa ei ainakaan tule toimeen.
En yleensä ihmettele peukutuksia, mutta mikä tässä kirjoituksessa ihmisiä häiritsi? Olisi mukava kuulla pelkän alapeuluttamisen sijaan.
Oiskohan se, että yleistät oman kokemuksesi ja suhtautumisesi koskemaan kaikkia.
Minä ainakin näen kivoja naisia ympärilläni, MUTTA samalla tunnistan, että enemmistö naisista vaistoaa ja ainakin ajattelee vaistoavansa toisen mielialoja ja tarkoituksia rivien välistä. Sinä kutsut heitä "stereotyyppisiksi naisiksi", minä ihan vaan naisiksi, joilla on tyypillisiä naisten ominaisuuksia.
Silti sitten julistat tuossa, että ei, eivät tietyt ominaisuudet ole naisille tyypillisiä. Tuo on ristiriitaista, koska stereotypia nimenomaan tarkoittaa kaavamaista ja yleistä.
Stereotyyppinen käyttäytyminen on monesti opittua. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun Suomessa nainen kasvatettiin stereotyyppiseksi naiseksi, oli olemassa naisten ja miesten leikit ja naisten ja miesten työt. Olemme sosiaalisia olentoja ja kasvamme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. On yksilöllistä, miten paljon ympäristö muovaa geneettisiä ominaisuuksia, mutta faktaa on, että se muovaa ja muuttaa - joka ikisen kohdalla. Naiset eivät ole mitään tyypillisiä naisia, vaan moni stereotyyppisistä naisista on ihan vain ympäristönsä tuote. Eikä tämä ole mitään minun yksilöllistä mutuilua, vaan tutkittua faktaa. Kasvuympäristö ja odotukset vaikuttavat lapseen todella radikaalisti. Mitä ahtaammat raamit yksilölle laitetaan esim.
sukupuolen tai uskonnon perusteella, sitä huonommin ihminen kehittyy omien luontaisten ominaisuuksiensa mukaan.Kiitos kun vastasit, tästä on mielenkiintoista jutella :).
Eli toisin sanoen perinteiset naiselliset naiset ovat lampaita, jotka vain seuraavat minne yhteiskunta heitä halua ohjata, kun taas me maskuliinista asioista kiinnostuneet poikatytöt osaamme ajatella itse vaikka olemme kasvaneet tässä samanlaisessa lokeroivassa ja sortavassa yhteiskunnassa. Toiset menevät virran mukana ja itkevät ja uhriutuvat kun taas toiset ajattelevat itse ja tekevät niinkuin tahtovat vaikka yhteiskunta odottaisi mitä.
Onko teidän POIKATYTTÖJEN mahdollista puhua ilman tuota alentavaa tai arvottavaa sävyä, josta jo aiemmin huomautettiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä JOUDUN turvautumaan tohon "en ole niinkun muut naiset". Mulle on sosiaalinen ympäristö toitottanut koko elämän etten ole "naisellinen nainen". Tällä on viitattu siihen etten jaksa innostua muodista, en tissit paljaana hillumisesta, en meikeistä, en muiden naisten haukkumisesta, en vaunuista, en mieheni haukkumisesta ja niin edelleen (ja nämä ovat tilanteita jossa MINÄ olen kuullut etten ole "naisellinen nainen". On minulla naispuolisia ystäviä jotka ovat samanhenkisiä kun minä ja miehet osaavat olla ihan kamalia. Mutta koska näitä on, näitä "naisellisia naisia" ja ne on ne jotka vallitsee niin me muut pistämme aina silmään ja joudumme selittämään itseämme pois valtavirran jutuista. Ja itse pidän itseäni aivan täydellisesti naisellisena naisena, en ole yhtään äijä ja olen tyytyväisesti nainen. En välttämättä ole kauhean tietoinen juuri sukupuolestani (tai muiden), mutta ehdottomasti nainen isolla N:llä ja kyllästymään todistelemaan sitä.
En vain ymmärrä, miksi tarvitsee puhua muista naisista vähättelevään sävyyn. Mitä esimerkiksi on tissit paljaana hilluminen? Kaikissa "erilaisten naisten" teksteissä on samanlainen sävy, että muut kaakattaa kanalaumana, hilluu tissit paljaana jne. Sitten ei muka olla asenteellisia.
Mitä tahansa voi pilkata samalla retoriikalla. Esimerkiksi jääkiekon seuraamisen voi pelkistää tasolle "en todellakaan jaksa tuhlata aikaani tuijottaakseni isoja miehiä jahtaamassa jotain kumikökkärettä", ikään kuin siinä olisi koko totuus.
Tissit paljaana hilluminen on ainoa kärjistetty esimerkki listasta. Ja tällä tarkoitan siis tosiasiallisia tilanteita joihin välillä joutuu puolituttujen naisten kanssa, kun porukalla valmistaudutaan illanviettoon ja täytyy varmistaa kolmetoistakertaa, että rinnoista näkyy maksimaalisen paljon olematta kuitenkaan alasti, ja onhan sitä nyt heruttavan näköinen. Nämä ovat siis tilanteita joihin minä joudun ja aina vain naisten kanssa. Kuten sanoin, en pidä kaikkia naisia tällaisina. Silti joka kerta kun kohtaan tällaisen "stereotyyppisen" naisellisen naisen, joka kertoo minulle miten poikatyttö tai ei niin naisellinen nainen MINÄ olen, pohdin mielessäni että miksi oi miksi jotkut naiset vetävät koko sukupuolen älykkyysosamäärän kollektiivisesti alas olemalla niin käsittämättömän pinnallisia, juonittelevia ja usein myös ihan tyhmiä. Ja tämä on siis stereotyyppinen kuva, nämä naiset haluavat olla tällaisia koska yhteiskunta sitä odottaa ja he ovat tyytyväisiä rooliinsa. Hyvä niille, ei siinä mitään.Itse olen kuitenkin kyllästynyt kuulemaan miten vähän nainen olen. Minä jatkan varmistamista tarpeen tullen, että en ole "tyypillinen nainen" irrottautuakseni tästä stereotyyppimuotista. Odotan sitä päivää kun naistenlehdissä lukee jotain oikeasti fiksua ja naiselle muodikasta on olla tyytyväinen ulkonäköönsä ilman irto mitään. Ja tämä on minulle henkilökohtaisempaa koska olen itse nainen. Miehillä on omat ongelmansa.
Jospa ne haluaa saada munaa baarista, niin mikäs siinä sitten? :D Minäkään en ole kiinnostunut osallistumaan kuvaamiisi illanviettoihin, mutta en silti koe tarvetta puhua heistä ikävästi tai arvioida heidän älykkyysosamääriään. Sen kun liikun muissa porukoissa, enkä muistele pahalla ikäviäkään kohtaamisia menneisyydestä. Baarinaiset eivät tule soittamaan ovikelloani.
No siis tämä just. Mä en ymmärrä, mistä ihmiset repii näitä kavereita jotka on kiinnostuneita ihan eri asioista kuin he ja syyttävät sitten sukupuolta, kun homma ei toimi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin, että en vain tule naisten kanssa toimeen. Olen joutunut äitipuoleni aika rankan kiusaamisen ja jopa sadistisen käytöksen kohteeksi aikoinaan, lisäksi olin enimmäkseen naisten koulukiusaama. Työskentelin vuosia ihan väärällä alalla, jossa oli stereotyyppisiä valtarakenteita naisten kesken. Ongelmana onkin se, että minä olen hakeutunut persoonani kannalta vääränlaiseen työhön ja väärään seuraan. Asuin hieman junttimaisella paikkakunnalla, jossa valtaosa naisista oli niitä stereotyyppisiä naisia. Kun vartuin, en tiennyt kuka olin ja mistä todella olin kiinnostunut. Minuuteni ja persoonallisuuteni oli täysin hukassa, johtuen lapsuuden traumoista (olen lastensuojelun asiakas).
En siis aikuisena osannut hakeutua omanlaisteni ihmisten joukkoon ja yritin tutustua vääränlaisiin naisiin. Pääsin terapiaan, olen löytänyt itseni ja tiedän nyt, minkälaisten tyyppien seurassa viihdyn. Olen tutustunut ihaniin naisiin, vaikka luulin, että en tule naisten kanssa toimeen huonojen kokemusteni takia. Vaikka syy oli yhtälailla minussa, tai siinä, että en pystynyt kasvamaan normaalilla tavalla ja tunnustamaan omanlaisiani ihmisiä.
Enää en lokeroi sukupuolen perusteella, vaan otan ihmiset yksilöinä. En tule ilkeiden ja pikkumaisten sekä arvostelevien ihmisten kanssa toimeen, oli ne miehiä tai naisia. Ja miehetkin osaavat juorut sekä puhua paskaa selän takana, ei ole pelkästään naisten ominaisuus tuo.
Ehkä kyse onkin siitä, että ei tunnista omaa ihmistyyppiään, joten samassa sukupuolessa nämä itselle hyvät tyypit jää tunnistamatta? Nähdään vain ne ihmistyypit, joiden kanssa ei ainakaan tule toimeen.
En yleensä ihmettele peukutuksia, mutta mikä tässä kirjoituksessa ihmisiä häiritsi? Olisi mukava kuulla pelkän alapeuluttamisen sijaan.
Oiskohan se, että yleistät oman kokemuksesi ja suhtautumisesi koskemaan kaikkia.
Minä ainakin näen kivoja naisia ympärilläni, MUTTA samalla tunnistan, että enemmistö naisista vaistoaa ja ainakin ajattelee vaistoavansa toisen mielialoja ja tarkoituksia rivien välistä. Sinä kutsut heitä "stereotyyppisiksi naisiksi", minä ihan vaan naisiksi, joilla on tyypillisiä naisten ominaisuuksia.
Silti sitten julistat tuossa, että ei, eivät tietyt ominaisuudet ole naisille tyypillisiä. Tuo on ristiriitaista, koska stereotypia nimenomaan tarkoittaa kaavamaista ja yleistä.
Stereotyyppinen käyttäytyminen on monesti opittua. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun Suomessa nainen kasvatettiin stereotyyppiseksi naiseksi, oli olemassa naisten ja miesten leikit ja naisten ja miesten työt. Olemme sosiaalisia olentoja ja kasvamme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. On yksilöllistä, miten paljon ympäristö muovaa geneettisiä ominaisuuksia, mutta faktaa on, että se muovaa ja muuttaa - joka ikisen kohdalla. Naiset eivät ole mitään tyypillisiä naisia, vaan moni stereotyyppisistä naisista on ihan vain ympäristönsä tuote. Eikä tämä ole mitään minun yksilöllistä mutuilua, vaan tutkittua faktaa. Kasvuympäristö ja odotukset vaikuttavat lapseen todella radikaalisti. Mitä ahtaammat raamit yksilölle laitetaan esim.
sukupuolen tai uskonnon perusteella, sitä huonommin ihminen kehittyy omien luontaisten ominaisuuksiensa mukaan.Kiitos kun vastasit, tästä on mielenkiintoista jutella :).
Eli toisin sanoen perinteiset naiselliset naiset ovat lampaita, jotka vain seuraavat minne yhteiskunta heitä halua ohjata, kun taas me maskuliinista asioista kiinnostuneet poikatytöt osaamme ajatella itse vaikka olemme kasvaneet tässä samanlaisessa lokeroivassa ja sortavassa yhteiskunnassa. Toiset menevät virran mukana ja itkevät ja uhriutuvat kun taas toiset ajattelevat itse ja tekevät niinkuin tahtovat vaikka yhteiskunta odottaisi mitä.
Kyllä sinäkin olet ihan yhtälailla ympäristösi tuote, mitä ne stereotyyppiset naisetkin. Olet jostain saanut toisenlaista vahvistusta ja sinulla on kenties todella voimakkaita temperamenttipiirteitä, jotka pitävät pintansa ympäristön painostuksesta huolimatta. Et ehkä osaa tunnistaa massasta niitä oikeanlaisia naisia, joiden kanssa tulisit toimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äimänkäki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tesla kirjoitti:
Menin miesvaltaiselle alalle työharjoitteluun. Olin yllättynyt, millaisia juorukerhoja miehillä siellä oli. Siellä kuulkaa juoruttiin impotenssit, sperman laadut, arvosteltiin vaimot ja lapset. Hämmennyin, kun tajusin, miten paljon miehet toistensa elämästä tiesivätkään ja miten julmia he olivat toisilleen selän takana. Kuka oli aisankannattaja ja kellä tutkinto huonommasta koulusta. Jollain oli vanha auto ja joku oli kaappijuoppo. Miehet nostattivat itseään haukkumalla muita. Minua yritettiin värvätä milloin mihinkin leiriin. Jos en ollut jonkun puolella, olin häntä vastaan.
Kummallista, että vielä joku fantasioi miehistä jotenkin juoruttomampina tai rehdimpinä. Kai se on vaan niin silloin, kun ei totuutta tiedä. Vähän niin kuin joidenkin miesten naivit ajatukset siitä, miten viattomia , herkkiä, avuttomia ja kokemattomia kaikki alle kolmekymppiset naiset ovat. Kun ei tiedetä.
Tuosta spermanlaadusta tiedän että keksitty tarina. Monet miehet eivät edes mainitse kahvihuoneessa että heillä on puoliso.
Nyt naiset vähän sitä järkeä kehiin ja jotain rotia näihin trolleihin.
Vai että oikein tiedät :D Hieno homma.
Työtoverini Pekka Hirvonen (nimi muutettu) oli yrittänyt pitkään lasta vaimonsa kanssa. Pekka kertoi kahvihuoneessa, että oli käynyt jopa tutkituttamassa oman hedelmällisyytensä, samalla kun vaimostakin etsittiin syytä hedelmättömyyteen.
Paikalla kahvihuoneessa oli tuolloin myös Pekan työparina aiemmin toiminut Hirskallion Pentti (nimi muutettu) sekä kesätyöntekijästä vakkariksi edennyt Kuton Olli (nimi muutettu). Pentti tiesi, että Pekka oli joskus ollut sellaisessa työssä, jossa tapahtuneen sattumuksen vuoksi voisi olla mahdollista, että Pekan siittiöiden tuotanto olisi loppunut. Olli kuunteli muuten vain kiinnostuneena.
Seuraavalla viikolla Pekka kertoi iloisena, että ilmeisesti hänellä siittiöt toimivat, koska ilmeisesti vaimo oli raskaana.
Kyllä, Pekka todellakin kertoi tästä ihan avoimesti.
Kun Pekka ei ollut paikalla, Olli alkoi kertomaan muille, että Pekka oli kertonut siittiöidensä olevan epäkuranttia tavaraa. Ja että Penttikin oli kertonut, että Pekka oli itse aiemmin kertonut, siittiöt ovat edellisen työpaikan onnettomuudessa tuhoutuneet. Pentti nyökytteli mykkänä vieressä. Että kukakohan sen vaimon olikaan tiinehdyttänyt? (tässä välissä oli oma puheenvuoroni, joka naurettiin hiljaiseksi).
Ai niin ja se ala. Isoja koneita, niiden kuljetusta, huoltoa, korjausta sekä käyttöä.
Pekan edellinen työpaikka oli ollut Venäjällä ja ilmeisesti säteilyyn liittyvä äksidentti siellä oli joskus hänelle käynyt. Terveisiä vaan Pekan vaimolle, jos tunnistaa!
Pojat siellä töissä muuten ihmettelivät, miksi ihmeessä Pekka on sinun kanssasi, kun olet aina naama norsunveellä ja sinulla on pitkä naama ja hevosenhampaat. Joku tunsi myös työkaverisi, joka oli kertonut sinun olevan inhottava ihminen myös työelämässä. :) Et pese käsiäsi vessasta tullessasi, vaikka työskentelet alalla, jossa se olisi varsin suotavaa.
Kaikkea sitä miesten juorukerhoissa kuulee. :)
Vaikea uskoa, vai mitä?Ps. Säälin aluksi Pekkaa, mutta myöhemmin hänestäkin kuoriutui samanlainen juoru-ukko.
Sinä et tietenkään ole tunkemassa nokkaasi jokaisten asioihin etkä ole juoru-ämmä? Juu ei tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin, että en vain tule naisten kanssa toimeen. Olen joutunut äitipuoleni aika rankan kiusaamisen ja jopa sadistisen käytöksen kohteeksi aikoinaan, lisäksi olin enimmäkseen naisten koulukiusaama. Työskentelin vuosia ihan väärällä alalla, jossa oli stereotyyppisiä valtarakenteita naisten kesken. Ongelmana onkin se, että minä olen hakeutunut persoonani kannalta vääränlaiseen työhön ja väärään seuraan. Asuin hieman junttimaisella paikkakunnalla, jossa valtaosa naisista oli niitä stereotyyppisiä naisia. Kun vartuin, en tiennyt kuka olin ja mistä todella olin kiinnostunut. Minuuteni ja persoonallisuuteni oli täysin hukassa, johtuen lapsuuden traumoista (olen lastensuojelun asiakas).
En siis aikuisena osannut hakeutua omanlaisteni ihmisten joukkoon ja yritin tutustua vääränlaisiin naisiin. Pääsin terapiaan, olen löytänyt itseni ja tiedän nyt, minkälaisten tyyppien seurassa viihdyn. Olen tutustunut ihaniin naisiin, vaikka luulin, että en tule naisten kanssa toimeen huonojen kokemusteni takia. Vaikka syy oli yhtälailla minussa, tai siinä, että en pystynyt kasvamaan normaalilla tavalla ja tunnustamaan omanlaisiani ihmisiä.
Enää en lokeroi sukupuolen perusteella, vaan otan ihmiset yksilöinä. En tule ilkeiden ja pikkumaisten sekä arvostelevien ihmisten kanssa toimeen, oli ne miehiä tai naisia. Ja miehetkin osaavat juorut sekä puhua paskaa selän takana, ei ole pelkästään naisten ominaisuus tuo.
Ehkä kyse onkin siitä, että ei tunnista omaa ihmistyyppiään, joten samassa sukupuolessa nämä itselle hyvät tyypit jää tunnistamatta? Nähdään vain ne ihmistyypit, joiden kanssa ei ainakaan tule toimeen.
En yleensä ihmettele peukutuksia, mutta mikä tässä kirjoituksessa ihmisiä häiritsi? Olisi mukava kuulla pelkän alapeuluttamisen sijaan.
Oiskohan se, että yleistät oman kokemuksesi ja suhtautumisesi koskemaan kaikkia.
Minä ainakin näen kivoja naisia ympärilläni, MUTTA samalla tunnistan, että enemmistö naisista vaistoaa ja ainakin ajattelee vaistoavansa toisen mielialoja ja tarkoituksia rivien välistä. Sinä kutsut heitä "stereotyyppisiksi naisiksi", minä ihan vaan naisiksi, joilla on tyypillisiä naisten ominaisuuksia.
Silti sitten julistat tuossa, että ei, eivät tietyt ominaisuudet ole naisille tyypillisiä. Tuo on ristiriitaista, koska stereotypia nimenomaan tarkoittaa kaavamaista ja yleistä.
Stereotyyppinen käyttäytyminen on monesti opittua. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun Suomessa nainen kasvatettiin stereotyyppiseksi naiseksi, oli olemassa naisten ja miesten leikit ja naisten ja miesten työt. Olemme sosiaalisia olentoja ja kasvamme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. On yksilöllistä, miten paljon ympäristö muovaa geneettisiä ominaisuuksia, mutta faktaa on, että se muovaa ja muuttaa - joka ikisen kohdalla. Naiset eivät ole mitään tyypillisiä naisia, vaan moni stereotyyppisistä naisista on ihan vain ympäristönsä tuote. Eikä tämä ole mitään minun yksilöllistä mutuilua, vaan tutkittua faktaa. Kasvuympäristö ja odotukset vaikuttavat lapseen todella radikaalisti. Mitä ahtaammat raamit yksilölle laitetaan esim.
sukupuolen tai uskonnon perusteella, sitä huonommin ihminen kehittyy omien luontaisten ominaisuuksiensa mukaan.Kiitos kun vastasit, tästä on mielenkiintoista jutella :).
Eli toisin sanoen perinteiset naiselliset naiset ovat lampaita, jotka vain seuraavat minne yhteiskunta heitä halua ohjata, kun taas me maskuliinista asioista kiinnostuneet poikatytöt osaamme ajatella itse vaikka olemme kasvaneet tässä samanlaisessa lokeroivassa ja sortavassa yhteiskunnassa. Toiset menevät virran mukana ja itkevät ja uhriutuvat kun taas toiset ajattelevat itse ja tekevät niinkuin tahtovat vaikka yhteiskunta odottaisi mitä.
Kyllä sinäkin olet ihan yhtälailla ympäristösi tuote, mitä ne stereotyyppiset naisetkin. Olet jostain saanut toisenlaista vahvistusta ja sinulla on kenties todella voimakkaita temperamenttipiirteitä, jotka pitävät pintansa ympäristön painostuksesta huolimatta. Et ehkä osaa tunnistaa massasta niitä oikeanlaisia naisia, joiden kanssa tulisit toimeen?
Ja näin. Olihan noista uniikeista lumihiutaleista jo aiemmin puhetta, mutta tuon troopin käyttäminen kiellettiin nolona. Sinänsä on ihmiseltä ihan luonnollista rakentaa identiteettiä tekemällä eroa "muihin" tai "valtavirtaan". Ihan samalla tavalla jokainen kuvittelee olevansa keskivertoa parempi autoilija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äimänkäki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tesla kirjoitti:
Menin miesvaltaiselle alalle työharjoitteluun. Olin yllättynyt, millaisia juorukerhoja miehillä siellä oli. Siellä kuulkaa juoruttiin impotenssit, sperman laadut, arvosteltiin vaimot ja lapset. Hämmennyin, kun tajusin, miten paljon miehet toistensa elämästä tiesivätkään ja miten julmia he olivat toisilleen selän takana. Kuka oli aisankannattaja ja kellä tutkinto huonommasta koulusta. Jollain oli vanha auto ja joku oli kaappijuoppo. Miehet nostattivat itseään haukkumalla muita. Minua yritettiin värvätä milloin mihinkin leiriin. Jos en ollut jonkun puolella, olin häntä vastaan.
Kummallista, että vielä joku fantasioi miehistä jotenkin juoruttomampina tai rehdimpinä. Kai se on vaan niin silloin, kun ei totuutta tiedä. Vähän niin kuin joidenkin miesten naivit ajatukset siitä, miten viattomia , herkkiä, avuttomia ja kokemattomia kaikki alle kolmekymppiset naiset ovat. Kun ei tiedetä.
Tuosta spermanlaadusta tiedän että keksitty tarina. Monet miehet eivät edes mainitse kahvihuoneessa että heillä on puoliso.
Nyt naiset vähän sitä järkeä kehiin ja jotain rotia näihin trolleihin.
Vai että oikein tiedät :D Hieno homma.
Työtoverini Pekka Hirvonen (nimi muutettu) oli yrittänyt pitkään lasta vaimonsa kanssa. Pekka kertoi kahvihuoneessa, että oli käynyt jopa tutkituttamassa oman hedelmällisyytensä, samalla kun vaimostakin etsittiin syytä hedelmättömyyteen.
Paikalla kahvihuoneessa oli tuolloin myös Pekan työparina aiemmin toiminut Hirskallion Pentti (nimi muutettu) sekä kesätyöntekijästä vakkariksi edennyt Kuton Olli (nimi muutettu). Pentti tiesi, että Pekka oli joskus ollut sellaisessa työssä, jossa tapahtuneen sattumuksen vuoksi voisi olla mahdollista, että Pekan siittiöiden tuotanto olisi loppunut. Olli kuunteli muuten vain kiinnostuneena.
Seuraavalla viikolla Pekka kertoi iloisena, että ilmeisesti hänellä siittiöt toimivat, koska ilmeisesti vaimo oli raskaana.
Kyllä, Pekka todellakin kertoi tästä ihan avoimesti.
Kun Pekka ei ollut paikalla, Olli alkoi kertomaan muille, että Pekka oli kertonut siittiöidensä olevan epäkuranttia tavaraa. Ja että Penttikin oli kertonut, että Pekka oli itse aiemmin kertonut, siittiöt ovat edellisen työpaikan onnettomuudessa tuhoutuneet. Pentti nyökytteli mykkänä vieressä. Että kukakohan sen vaimon olikaan tiinehdyttänyt? (tässä välissä oli oma puheenvuoroni, joka naurettiin hiljaiseksi).
Ai niin ja se ala. Isoja koneita, niiden kuljetusta, huoltoa, korjausta sekä käyttöä.
Pekan edellinen työpaikka oli ollut Venäjällä ja ilmeisesti säteilyyn liittyvä äksidentti siellä oli joskus hänelle käynyt. Terveisiä vaan Pekan vaimolle, jos tunnistaa!
Pojat siellä töissä muuten ihmettelivät, miksi ihmeessä Pekka on sinun kanssasi, kun olet aina naama norsunveellä ja sinulla on pitkä naama ja hevosenhampaat. Joku tunsi myös työkaverisi, joka oli kertonut sinun olevan inhottava ihminen myös työelämässä. :) Et pese käsiäsi vessasta tullessasi, vaikka työskentelet alalla, jossa se olisi varsin suotavaa.
Kaikkea sitä miesten juorukerhoissa kuulee. :)
Vaikea uskoa, vai mitä?Ps. Säälin aluksi Pekkaa, mutta myöhemmin hänestäkin kuoriutui samanlainen juoru-ukko.
Sinä et tietenkään ole tunkemassa nokkaasi jokaisten asioihin etkä ole juoru-ämmä? Juu ei tietenkään.
Mikä syyttelyketju tämä oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä JOUDUN turvautumaan tohon "en ole niinkun muut naiset". Mulle on sosiaalinen ympäristö toitottanut koko elämän etten ole "naisellinen nainen". Tällä on viitattu siihen etten jaksa innostua muodista, en tissit paljaana hillumisesta, en meikeistä, en muiden naisten haukkumisesta, en vaunuista, en mieheni haukkumisesta ja niin edelleen (ja nämä ovat tilanteita jossa MINÄ olen kuullut etten ole "naisellinen nainen". On minulla naispuolisia ystäviä jotka ovat samanhenkisiä kun minä ja miehet osaavat olla ihan kamalia. Mutta koska näitä on, näitä "naisellisia naisia" ja ne on ne jotka vallitsee niin me muut pistämme aina silmään ja joudumme selittämään itseämme pois valtavirran jutuista. Ja itse pidän itseäni aivan täydellisesti naisellisena naisena, en ole yhtään äijä ja olen tyytyväisesti nainen. En välttämättä ole kauhean tietoinen juuri sukupuolestani (tai muiden), mutta ehdottomasti nainen isolla N:llä ja kyllästymään todistelemaan sitä.
En vain ymmärrä, miksi tarvitsee puhua muista naisista vähättelevään sävyyn. Mitä esimerkiksi on tissit paljaana hilluminen? Kaikissa "erilaisten naisten" teksteissä on samanlainen sävy, että muut kaakattaa kanalaumana, hilluu tissit paljaana jne. Sitten ei muka olla asenteellisia.
Mitä tahansa voi pilkata samalla retoriikalla. Esimerkiksi jääkiekon seuraamisen voi pelkistää tasolle "en todellakaan jaksa tuhlata aikaani tuijottaakseni isoja miehiä jahtaamassa jotain kumikökkärettä", ikään kuin siinä olisi koko totuus.
Tissit paljaana hilluminen on ainoa kärjistetty esimerkki listasta. Ja tällä tarkoitan siis tosiasiallisia tilanteita joihin välillä joutuu puolituttujen naisten kanssa, kun porukalla valmistaudutaan illanviettoon ja täytyy varmistaa kolmetoistakertaa, että rinnoista näkyy maksimaalisen paljon olematta kuitenkaan alasti, ja onhan sitä nyt heruttavan näköinen. Nämä ovat siis tilanteita joihin minä joudun ja aina vain naisten kanssa. Kuten sanoin, en pidä kaikkia naisia tällaisina. Silti joka kerta kun kohtaan tällaisen "stereotyyppisen" naisellisen naisen, joka kertoo minulle miten poikatyttö tai ei niin naisellinen nainen MINÄ olen, pohdin mielessäni että miksi oi miksi jotkut naiset vetävät koko sukupuolen älykkyysosamäärän kollektiivisesti alas olemalla niin käsittämättömän pinnallisia, juonittelevia ja usein myös ihan tyhmiä. Ja tämä on siis stereotyyppinen kuva, nämä naiset haluavat olla tällaisia koska yhteiskunta sitä odottaa ja he ovat tyytyväisiä rooliinsa. Hyvä niille, ei siinä mitään.Itse olen kuitenkin kyllästynyt kuulemaan miten vähän nainen olen. Minä jatkan varmistamista tarpeen tullen, että en ole "tyypillinen nainen" irrottautuakseni tästä stereotyyppimuotista. Odotan sitä päivää kun naistenlehdissä lukee jotain oikeasti fiksua ja naiselle muodikasta on olla tyytyväinen ulkonäköönsä ilman irto mitään. Ja tämä on minulle henkilökohtaisempaa koska olen itse nainen. Miehillä on omat ongelmansa.
Jospa ne haluaa saada munaa baarista, niin mikäs siinä sitten? :D Minäkään en ole kiinnostunut osallistumaan kuvaamiisi illanviettoihin, mutta en silti koe tarvetta puhua heistä ikävästi tai arvioida heidän älykkyysosamääriään. Sen kun liikun muissa porukoissa, enkä muistele pahalla ikäviäkään kohtaamisia menneisyydestä. Baarinaiset eivät tule soittamaan ovikelloani.
No siis tämä just. Mä en ymmärrä, mistä ihmiset repii näitä kavereita jotka on kiinnostuneita ihan eri asioista kuin he ja syyttävät sitten sukupuolta, kun homma ei toimi?
Se johtuu huonosta itsetuntemuksesta ja ehkä eristäytyneisyydestä? Jos ei tunnista omaa tyyppiään ja on esimerkiksi todella voimakas introvertti? Monilla ihmisillä itsetuntemus on aika heikoissa kantimissa, jolloin mennään naimisiin ihan väärän puolison kanssa ja tehdään epätyydyttävää työtä, eletään jonkun toisen näköistä elämää. Ihan yleisestikään meitä ei opeteta tutustumaan omaan itseemme sen syvällisemmin, riittää kunhan sopeutuu riittävän hyvin siihen työtä tekevään massaan. Koskee niin miehiä kuin naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä JOUDUN turvautumaan tohon "en ole niinkun muut naiset". Mulle on sosiaalinen ympäristö toitottanut koko elämän etten ole "naisellinen nainen". Tällä on viitattu siihen etten jaksa innostua muodista, en tissit paljaana hillumisesta, en meikeistä, en muiden naisten haukkumisesta, en vaunuista, en mieheni haukkumisesta ja niin edelleen (ja nämä ovat tilanteita jossa MINÄ olen kuullut etten ole "naisellinen nainen". On minulla naispuolisia ystäviä jotka ovat samanhenkisiä kun minä ja miehet osaavat olla ihan kamalia. Mutta koska näitä on, näitä "naisellisia naisia" ja ne on ne jotka vallitsee niin me muut pistämme aina silmään ja joudumme selittämään itseämme pois valtavirran jutuista. Ja itse pidän itseäni aivan täydellisesti naisellisena naisena, en ole yhtään äijä ja olen tyytyväisesti nainen. En välttämättä ole kauhean tietoinen juuri sukupuolestani (tai muiden), mutta ehdottomasti nainen isolla N:llä ja kyllästymään todistelemaan sitä.
En vain ymmärrä, miksi tarvitsee puhua muista naisista vähättelevään sävyyn. Mitä esimerkiksi on tissit paljaana hilluminen? Kaikissa "erilaisten naisten" teksteissä on samanlainen sävy, että muut kaakattaa kanalaumana, hilluu tissit paljaana jne. Sitten ei muka olla asenteellisia.
Mitä tahansa voi pilkata samalla retoriikalla. Esimerkiksi jääkiekon seuraamisen voi pelkistää tasolle "en todellakaan jaksa tuhlata aikaani tuijottaakseni isoja miehiä jahtaamassa jotain kumikökkärettä", ikään kuin siinä olisi koko totuus.
Tissit paljaana hilluminen on ainoa kärjistetty esimerkki listasta. Ja tällä tarkoitan siis tosiasiallisia tilanteita joihin välillä joutuu puolituttujen naisten kanssa, kun porukalla valmistaudutaan illanviettoon ja täytyy varmistaa kolmetoistakertaa, että rinnoista näkyy maksimaalisen paljon olematta kuitenkaan alasti, ja onhan sitä nyt heruttavan näköinen. Nämä ovat siis tilanteita joihin minä joudun ja aina vain naisten kanssa. Kuten sanoin, en pidä kaikkia naisia tällaisina. Silti joka kerta kun kohtaan tällaisen "stereotyyppisen" naisellisen naisen, joka kertoo minulle miten poikatyttö tai ei niin naisellinen nainen MINÄ olen, pohdin mielessäni että miksi oi miksi jotkut naiset vetävät koko sukupuolen älykkyysosamäärän kollektiivisesti alas olemalla niin käsittämättömän pinnallisia, juonittelevia ja usein myös ihan tyhmiä. Ja tämä on siis stereotyyppinen kuva, nämä naiset haluavat olla tällaisia koska yhteiskunta sitä odottaa ja he ovat tyytyväisiä rooliinsa. Hyvä niille, ei siinä mitään.Itse olen kuitenkin kyllästynyt kuulemaan miten vähän nainen olen. Minä jatkan varmistamista tarpeen tullen, että en ole "tyypillinen nainen" irrottautuakseni tästä stereotyyppimuotista. Odotan sitä päivää kun naistenlehdissä lukee jotain oikeasti fiksua ja naiselle muodikasta on olla tyytyväinen ulkonäköönsä ilman irto mitään. Ja tämä on minulle henkilökohtaisempaa koska olen itse nainen. Miehillä on omat ongelmansa.
Jospa ne haluaa saada munaa baarista, niin mikäs siinä sitten? :D Minäkään en ole kiinnostunut osallistumaan kuvaamiisi illanviettoihin, mutta en silti koe tarvetta puhua heistä ikävästi tai arvioida heidän älykkyysosamääriään. Sen kun liikun muissa porukoissa, enkä muistele pahalla ikäviäkään kohtaamisia menneisyydestä. Baarinaiset eivät tule soittamaan ovikelloani.
No siis tämä just. Mä en ymmärrä, mistä ihmiset repii näitä kavereita jotka on kiinnostuneita ihan eri asioista kuin he ja syyttävät sitten sukupuolta, kun homma ei toimi?
>lähde baariin aikomuksena viettää kiva ilta kavereiden kanssa
>kaverit lähtevät baariin aikomuksena saada miestä
>syytä naisia äläkä ikinä enää vietä aikaa niiden kanssa
Miksi niin moni tulee tänne valittamaan, että mikseivät he muka saisi hengata miesten kanssa? Mitään sellaista kieltoa ei ole edes yritetty asettaa.
Minullakin on enemmän mieskavereita kuin naisia. En selittele heille mitään että "mäpä olen parempi ja/tai erilainen kuin muut muijat" ja suhtaudun uusiin ihmisiin samalla lailla sukupuolesta riippumatta. Siitähän tässä aloituksessa on kyse, miten siis suhtaudutaan naissukupuoleen.
Joillakin täällä on vaikka minkälaisia negatiivisia kokemuksia tytöistä esimerkiksi kouluajoilta. Minullakin on, samoin kuin pojistakin, mutta ne pitää käsittää yksilöllisten ihmisten juttuina. Jos on tullut jalkapalloa harrastavan tytön kiusaamaksi, ajatteleeko helposti että kaikki jalkapalloilijat ovat sellaisia? Yleensä ei, mutta helposti ajattelee että tytöt ovat sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin, että en vain tule naisten kanssa toimeen. Olen joutunut äitipuoleni aika rankan kiusaamisen ja jopa sadistisen käytöksen kohteeksi aikoinaan, lisäksi olin enimmäkseen naisten koulukiusaama. Työskentelin vuosia ihan väärällä alalla, jossa oli stereotyyppisiä valtarakenteita naisten kesken. Ongelmana onkin se, että minä olen hakeutunut persoonani kannalta vääränlaiseen työhön ja väärään seuraan. Asuin hieman junttimaisella paikkakunnalla, jossa valtaosa naisista oli niitä stereotyyppisiä naisia. Kun vartuin, en tiennyt kuka olin ja mistä todella olin kiinnostunut. Minuuteni ja persoonallisuuteni oli täysin hukassa, johtuen lapsuuden traumoista (olen lastensuojelun asiakas).
En siis aikuisena osannut hakeutua omanlaisteni ihmisten joukkoon ja yritin tutustua vääränlaisiin naisiin. Pääsin terapiaan, olen löytänyt itseni ja tiedän nyt, minkälaisten tyyppien seurassa viihdyn. Olen tutustunut ihaniin naisiin, vaikka luulin, että en tule naisten kanssa toimeen huonojen kokemusteni takia. Vaikka syy oli yhtälailla minussa, tai siinä, että en pystynyt kasvamaan normaalilla tavalla ja tunnustamaan omanlaisiani ihmisiä.
Enää en lokeroi sukupuolen perusteella, vaan otan ihmiset yksilöinä. En tule ilkeiden ja pikkumaisten sekä arvostelevien ihmisten kanssa toimeen, oli ne miehiä tai naisia. Ja miehetkin osaavat juorut sekä puhua paskaa selän takana, ei ole pelkästään naisten ominaisuus tuo.
Ehkä kyse onkin siitä, että ei tunnista omaa ihmistyyppiään, joten samassa sukupuolessa nämä itselle hyvät tyypit jää tunnistamatta? Nähdään vain ne ihmistyypit, joiden kanssa ei ainakaan tule toimeen.
En yleensä ihmettele peukutuksia, mutta mikä tässä kirjoituksessa ihmisiä häiritsi? Olisi mukava kuulla pelkän alapeuluttamisen sijaan.
Oiskohan se, että yleistät oman kokemuksesi ja suhtautumisesi koskemaan kaikkia.
Minä ainakin näen kivoja naisia ympärilläni, MUTTA samalla tunnistan, että enemmistö naisista vaistoaa ja ainakin ajattelee vaistoavansa toisen mielialoja ja tarkoituksia rivien välistä. Sinä kutsut heitä "stereotyyppisiksi naisiksi", minä ihan vaan naisiksi, joilla on tyypillisiä naisten ominaisuuksia.
Silti sitten julistat tuossa, että ei, eivät tietyt ominaisuudet ole naisille tyypillisiä. Tuo on ristiriitaista, koska stereotypia nimenomaan tarkoittaa kaavamaista ja yleistä.
Stereotyyppinen käyttäytyminen on monesti opittua. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun Suomessa nainen kasvatettiin stereotyyppiseksi naiseksi, oli olemassa naisten ja miesten leikit ja naisten ja miesten työt. Olemme sosiaalisia olentoja ja kasvamme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. On yksilöllistä, miten paljon ympäristö muovaa geneettisiä ominaisuuksia, mutta faktaa on, että se muovaa ja muuttaa - joka ikisen kohdalla. Naiset eivät ole mitään tyypillisiä naisia, vaan moni stereotyyppisistä naisista on ihan vain ympäristönsä tuote. Eikä tämä ole mitään minun yksilöllistä mutuilua, vaan tutkittua faktaa. Kasvuympäristö ja odotukset vaikuttavat lapseen todella radikaalisti. Mitä ahtaammat raamit yksilölle laitetaan esim.
sukupuolen tai uskonnon perusteella, sitä huonommin ihminen kehittyy omien luontaisten ominaisuuksiensa mukaan.Kiitos kun vastasit, tästä on mielenkiintoista jutella :).
Eli toisin sanoen perinteiset naiselliset naiset ovat lampaita, jotka vain seuraavat minne yhteiskunta heitä halua ohjata, kun taas me maskuliinista asioista kiinnostuneet poikatytöt osaamme ajatella itse vaikka olemme kasvaneet tässä samanlaisessa lokeroivassa ja sortavassa yhteiskunnassa. Toiset menevät virran mukana ja itkevät ja uhriutuvat kun taas toiset ajattelevat itse ja tekevät niinkuin tahtovat vaikka yhteiskunta odottaisi mitä.
Kyllä sinäkin olet ihan yhtälailla ympäristösi tuote, mitä ne stereotyyppiset naisetkin. Olet jostain saanut toisenlaista vahvistusta ja sinulla on kenties todella voimakkaita temperamenttipiirteitä, jotka pitävät pintansa ympäristön painostuksesta huolimatta. Et ehkä osaa tunnistaa massasta niitä oikeanlaisia naisia, joiden kanssa tulisit toimeen?
En puhunut tässä mistään muusta kuin siitä että naisten stereotyyppinen käyttäytyminen on muka ainoastaan kulttuuririippuvaista vaikka esim. Amazonin sademetsän eristyksissä olevissa heimoissa on myös tyypillistä että miehet metsästävät ja naiset hoitavat lapsia vaikka he eivät ole altistuneet länsimaiselle kulttuurille. Naiskavereita minulla on kyllä paljonkin vaikka olenkin poikatyttö. Inhottaa vaan jatkuva naisten uhriutuminen aivan kuin nykymaailmassa ei olisi muuta mahdollisuutta olla kuin naisellinen nainen. Lisäksi on täysin hölmöä kulkea valtavirran mukana jos esimerkiksi meikit, hiukset, vaatteet, kodin sisustus ym. Eivät kiinnosta oikeasti yhtään. 2010-luvulla ei tosiaan tarvitse syyttää enää ketään muuta jos itse on saamaton eikä kykene poistumaan "kulttuurin luomasta lokerosta".
En ole poikatyttö. Käytän meikkiä, olen hoikka, hyvännäköinen ja hyvässä parisuhteessa. Mulla on muutama hyvä naispuolinen ystäväkin. Lisäksi olen kauneusalalla töissä. Rakastan kaikkea naisellista ja seksikästä. Siitä huolimatta olen sitä mieltä että iso osa naisista on yksinkertaisia ja tyhmiä sekä älyttömän tylsää seuraa.
Se että ei pidä naisista kovin paljoa, ei tarkoita sitä että väheksyy kaikkea mitä naiset on ja tekee. Naisellinen maailma on ihana. Maailma on vain harmillisen täynnä todella tyhmää naisväkeä. Voi olla naisellinen ja arvostaa naisten kiinnostuksenkohteita, mutta tyhmä ei tarvi olla.
Tämä keskustelu täällä kuulostaa juuri sellaiselta mitä voi odottaakin. Jankuttamista, takertumista, vääntelyä ja kääntelyä, piikittelyä ja taas jankkaamista. Juuri sellaista tasoa että jos tässä olisi mies ja nainen vastakkain niin akka tarttuisi jopa äänensävyyn joka ei ole oikea ja tarkoittiko vai eikö toinen tarkoittanut mitä sanoi ja mitä se OIKEASTI tarkoitti. Siis, nalkutuksen kyllä iso osa naisista osaa.
Voitte jättää nasevat naisvihakommentit sanomatta jos pinna antaa myöten. Kasvattakaa henkistä tasoanne ja tyyliänne, lopettakaa nalkutus ja nauttikaa.
Juu en väitä ettet osaa nauttia...jne.
Kannattaisiko kuitenkin seurata? Aika monessa lajissa (monessa maassa) naisten joukkueet ovat niittäneet enemmän mainetta urheiluissa kuin miesten joukkueet. Mistään suurista tasoeroista turha puhua yleisesti kun meiltä suomestakin löytyy esm. henkilöitä kuten Noora Räty joka on pelannut miesten liigoissa ja ollut yhtä tasavertainen kuin miehet.
Suomen miesten MM-jalkapallojoukkoe on esm. naisten joukkueeseen verrattuna yksi
suuri vitsi. Naiset ovat FIFAN ranking -listalla sijoittuneet parhaimmillaan sijalle 16 (tällä hetkellä sijalla 24) kun miehet ovat sijalla 97. Naisten puolelta löytyy taitoa jalkapallossa ja peli on yleensä aina rehdimpää. Ei siis mitään dramaattista kikkailua ja fuulaamista.