Ensimmäinen vuosi takana yliopistoa ja täysin hajalla
Arvosanallisesti meni hyvin, yhtä lukuun ottamatta kaikki kiitettäviä, mutta koska olen suomenkielinen ja suuri osa opiskelijoista opiskelee omalla äidinkielellään, oli pakko kohdata se kiusallinen totuus, että tulen valmistumisen jälkeenkin olemaan kielitaidollisesti täysin untuvikko verrattuna kaksikielisiin. Tämä koskee erityisesti puhuttua kieltä.
Vaikea on motivoitua seuraavaan vuoteen. Pitäisi kai vaihtaa alaa. Tuntuu typerältä, että suuri osa opiskelijoista vetelee menemään vasemmalla kädellä ja osaa kaiken ja itselleni perusasiatkin ovat vielä haastavia.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kaverin venäjän pääaineryhmä oli kaveriani lukuun ottamatta täynnä natiivivenäläisiä. Kieltämättä oli haastavaa aikaa kaverilleni.
Mitä järkeä tuossa mahtaa olla?
Kaksikieliset pärjäävät pääsykokeessa. Kun saa venäjänkielisestä osiosta täydet pisteet, niin sen jälkeen ei suomenkielisestä tarvitse kummoisesti osata.
Vaihtoehto olisi, että venäjän osaamisen merkitystä pääsykokeessa laskettaisiin, mutta sitten ongelmaksi muodostuisi se, että opiskelu pitäisi aloittaa vieläkin enemmän alkeista. Jo nyt se alkaa hyvin perusasioista, ja meillä ainakin oli tukiopetusta halukkaille suomenkielisille opiskelijoille ihan peruskielioppiin liittyen.
Sitä peruskielioppia, koulukielioppia, ensimmäinen vuosi suurelta osin olikin. Sitä kun riitti ja riitti.
Mutta mitä hyötyä heille niistä opinnoista on, kun osaavat jo kieltä täydellisesti?
Niin, mitähän hyötyä mahtaa suomen kielen opinnoista olla suomea äidinkielenä puhuvalle... vertailun vuoksi
Miksi valitsit pääaineeksi kielen jos ei ole kielipäätä?
Jos tuntuu ihan loppuunpalaneelta, vaihda pääainetta niin kuin moni muukin tekee.
Moni suomalainen opiskelee suomen kieltä pääaineenaan yliopistossa. Mitä hyötyä siitä on, kun osaavat jo kieltä täydellisesti?
... aika monella taitaa olla olematon käsitys, millaista on opiskella kieliaineita yliopistossa.