Mikä oli viimeinen pisara kun päätit erota?

Puhuimme lapsista ja hän ehdotti, että minä voisin palata nopeasti töihin ja hän voisi jäädä vauvan kanssa kotiin ja ottaa vähän kaljaa siinä samalla. Pahinta, että tiesin ettei ollut vitsi. Jäi mies yksin juopottelemaan ja tuhlaamaan elämäänsä.

Miehellä ei ollut vuosiin aikaa perheelleen. Työ, harrastus ja muut ihmiset oli aina tärkeämpiä. Ei kertonut menoista, kulki miten halusi, oli öitä pois. Ei suostunut keskustelemaan. Kohteli mua niinkuin ilmaa. Ei ollut kiinnostunut mitä mulle tai lapsilleen kuuluu. Omista asioistaan kyllä jaksoi jauhaa. Kunnianhimo menee kaiken edelle.

Lapset on jo aikuisia, mutta ei niillekään ole edelleenkään aikaa. Tyttäreensä ei ole ottanut yhteyttä moneen kuukauteen. Täysi kusipää koko äijä.

Toivottavasti joskus tajuaa mitä tuli tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Puoliso löysi itselleen uuden naisen. Oli siis sitä mieltä, että me voisimme jatkaa yhdessä, ja hän kävisi tuon toisen luona silloin tällöin "keskustelemassa".

Oikeastaan se olisi järkiratkaisu. Toki ei sovi kaikille ja myös miehen pitäisi hyväksyä sivusuhde naiselle.

En minä, mutta kaksoissiskoni:

Tapaili erästä jätkää, ja tulivat yhdessä ensimmäistä kertaa näytille, ja kyläilemään minun ja mieheni luokse. Tapaaminen meni mielestäni hyvin. Kun he lähtivät autolla pois, tämä jätkä alkoi haukkumaan kotimme sisustusta (todella moderni, mutta siisti sisustus, useimmat vieraat ovat kehuneet), ja meidän pukeutumista (kaunis kesäpäivä, itsellä oli kesämekko, ja miehelläni poolopaita).  

Jätkällä itsellään oli ylisuuri hihaton paita, lippalakki väärinpäin, ja aurinkolasit silmillä sisällä ollessaan. Näytti siltä, että elää itse sellaisessa perus poikamiesboxissa.

Sisko heitti jätkän keskellä motaria ulos autosta (hiljainen liikenne, pysäytti auton pientareelle). Siihen loppui se suhde.

N24

Miehellä oli pitkään(vuosia)suhde toiseen naiseen. Lupaili naiselle että eroaa, mulle että ei enää oo tekemisissä sen naisen kanssa. Sitten kun taas jäi ties monettako kertaa kiinni tuli mulle yhtäkkiä valaistuminen että se ei ikinä lopeta. Silloin laitoin asuntohakemuksen ja täytin eropaperit. Mies ei olisi halunnut erota ja siksi on ollut vuosia todella vaikeaa sen kanssa sopia lasten juttuja koska on niin katkera. Mutta vaikka kuinka ajattelin ensin että en halua erota, saadaan asiat kuntoon ja lasten koti pysyy ehjänä niin en pystynyt yksin korjaamaan asioita. Lisäksi en pystynyt enää kunnioittamaan miestä koska hän oli valehdellut ja kohdellut mua niin huonosti, valehdellut myös töissä että lapsi sairaana että pääsi laistamaan töistä ja hotelliin sen naisen kanssa. Nyt on elämässä asiat hyvin. Mulla on mies joka on luotettava ja joka tykkää mun lapsista ja lapset siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli aiemmin (2 lapsen jälkeen) ollut kivessyöpä, jonka jälkeen vaimoni ilmoitti haluavansa vielä yhden lapsen kanssani. Jos se ei onnistu normitavalla kanssani, hän hankkii sen itsenäisesti. -Totesin vaan ettei äpärä tule sitten minun nimelleni eikä saa perintöä.

Jos tämä oikeasti pitää paikkaansa niin ex-vaimosi on ihmishirviö !

Narsisti ja maanis-depressiivinen p***a. Itseasiassa exäni oli nainut tuossa vaiheessa jo vuoden toista miestä (selvisi myöhemmin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö oikeasti löydy yhtään miestä joka olisi laittanut eron vireille? Kaikki kommentoineet ovat naisia.

Ei, vaan kaikkien kommentoineiden puolisot ovat olleet miehiä.

Kato sivulle 16...

Eroa edelsi vaimon tekemä jatkuva henkinen väkivalta (vähättely, haukkuminen, mykkäkoulu, itsekkyys jne.). Viimeinen pisara oli kuitenkin pettäminen.

Mistähän naiset oikein löytävät näitä sankarimiehiä? Näiden juttujen perusteella naiset eivät voi muuta kuin syyttää itseään.

Vierailija kirjoitti:

Avovaimoni ei pitänyt huolta itsestään. Lihoi vuodessa järkyttävästi. Itse pidän terveellisestä elämäntyylistä eikä siideri-sipsi-makkaraperuna-addikti enää sytyttänyt mitenkään. Tuntui, että kilojen myötä myös aivosolut jotenkin hyytyivät. Opintojen suorittaminen jäi ja passiivinen nettijumitus vei voiton. Muija on varmaan tännekin palstalle kirjoittanut ainakin tuhat viestiä. Ei kyllä ole ikävä, mutta jotenkin surullinen vieläkin hukkaan heitetystä kahdesta vuodesta.

Mulla on varmaan ollut sama tyttöystävä joskus taannoin. Hän tykkäsi lähinnä syödä ja lihoa telkun ääressä. Itse taas tykkään pitkistä kävelylenkeistä ja urheilusta muutenkin. Sain hänet jossain vaiheessa suostuteltua pelaamaan kanssani squashia ja sitä "sporttijaksoa" kesti varmaan pari kuukautta ja sitten takaisin sipsejä ja pitsaa ahmimaan ja siiderillä alas huuhtomaan. Äitinsäkin hänelle huomautti tyyliin, että "älä viitsi ahmia vaan syö kuten muutkin". Hän vaan totesi, että "ahmin koska huvittaa". Minua alkoi suorastaan inhottamaan se roskaruoan mättäminen. Kävin itse lenkillä ja hän todennäköisesti ahtoi ruokaa kurkkuunsa odotellessaan ja paisui ja paisui. Tietenkään en halunnut häntä loukata ja yritin omalla esimerkilläni kannustaa elämään edes hieman terveellisemmin. Sen päälle hän oli terveysalalla ja hysteerinen kaikista taudeista, joita kuvitteli töistä saavansa.

Ikävä tunnustaa, mutta pettämiseksi se sitten meni puoleltani kun seksuaalinen vetovoimakin katosi sitä älytöntä mättämistä ja henkisesti köyhää vapaa-ajanviettoa seuratessa. Suhde olisi kyllä päättynyt hyvin pian jokatapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-alkoholisti, josta näki jo torstaina, että kädet alkoi vapista, kun odotti viikonloppua ja ryyppäämistä. Myöhemmin alkoikin juoda myös viikolla ja menetti työpaikkansa tämän takia . Lupasi usein lopettaa, mitä ei koskaan tapahtunut. Suurin ihailun kohde oli isoisä, joka kusi alleen kännissä. Mieskin pari kertaa teki tätä unissaan.

-humalassa täys narsisti, joka kehui olevansa rikas, kovan luokan urheilija, laulaja jne. vaikka oli usein minun omilla tai vanhan äitinsä rahoilla juomassa. Karaokessa yleensä kaikille taputetaan ja hän tulkitsi tämän, että hän olisi maailman luokan laulaja eikä ymmärtänyt, että kaikille taputettiin. Kehuskeli myös varustuksellaan ja oli muna paljaana joka paikassa. Auto oli mukamas tuliterä Mersu, vaikka ei edes omistanut autoa. Häntä oli pyydetty hollywood eloluvaan mukaan jne. Millään näillä ei siis ole mitään totuuden perää.

-rikkoi asuntomme ikkunoita, kun en suostunut puoli kolmelta yöllä viemään häntä naapuri kaupunkiin baariin

-petti useita kertoja ja väitti aina tehneensä sen naisten hyväksi, kuinka joku oli ollut ilman kauan niin olisiko hänen pitänyt antaa tilanteen jatkua?

-joi luottotietonsa

-henkinen väkivalta fyysistä pahempaa:kiristi milloin milläkin jäämään tai tekemään niin kuin halusi mm seksiin pakotti monesti. Seksikin oli hänen fantasioitaan eikä välittänyt, vaikka itkin ja kieltäydyin

-katosi moneksi päiväksi lähes viikottain

-manipuloi selvinpäin ollessaan minua olemalla ihana, mutta hänellä napsahti milloin mistäkin ja rikkoi huonekaluja jne. Mm. Jos kokkasin hänelle pihviaterian niin se lensi seinään.

-viestitteli ja petti alaikäisen kanssa

-nettipornosta riippuvainen ja sai päähänsä, että häntä pitää alistaa. Kun oli seksi ohi niin avasi vielä koneen ja veti toiset

-ei vastannut puhelimeen.

-puhelin täynnä vieraiden naisten numeroita salanimillä

-suuttui minulle, kun jäi pettämisistä kiinni

-sai tuomion toisen naisen pahoinpitelystä

-Puhui minusta paskaa kaikille, jotka suostuivat kuuntelemaan

-kuristi tajuttomaksi

-minun olisi pitänyt alkaa tupakoida, koska se oli kuulemma seksikästä

-baarissa, jos joskus sain tulla mukaan, olin pelkkä lihanpala ja hän antoi muiden kopeloida minua eikä auttanut, kun käskin lopettaa. Kaksi hänen kaveriaan yritti raiskata minut ja hän oli vain ylpeä, kun olisin kelvannut muillekin.

-tuli työpaikalleni humalassa ja sammui vessaan

Näitähän oli vaikka mitä ja pitkä terapia ura takana ja edessä. Nuori ja tyhmä olin. En ollut kenellekään kelvannut teininä niin otin sen, minkä sain. Nykyään onneksi elämä toisenlaista ja minulla on hyvä ja kiltti aviomies <3 ja itse siis olen täysin absolutisti, korkeakoulutettu, hyviä ystäviä ja hyvä perhe, jokin pelastajasyndrooma piti miehessä kiinni.

Mutta se viimeinen niitti: olimme eronneet aiemmin, mutta hän puhui minut päästämään hänet luokseni. Olin ottanut seurakseni koiran ja hän kaatui koirani "majan" päälle humalassa ja koira joutui selkäleikkaukseen, kun ei ehtinyt pois alta. Minulle sai tehdä lähes mitä vain, mutta kun paha osui minulle rakkaaseen niin se oli viimeinen niitti. Muutin, laitoin tiedot salaisiksi, kielsin kaikkia puhumasta minusta hänelle mitään, vaihdoin työpaikkaa ja katosin häneltä täysin.

Olin ehkä saman miehen kanssa suhteessa lyhyen aikaa. Täsmää niin monet asiat, kuten tuo isoisän ihailu kusemisineen. Oksetti kuulla koko asiasta. Oli myös kateellinen koulutuksestani jne. Olen myös hyvästä perheestä ja sitäkin mies kadehti ja moitti tyyliin et tiedä elämästä mitään.

Tämä minun exäni oli ylpeä koulutuksestani ja haaveili jäävänsä koti-isäksi, kun minä tienasin enemmän. Vanhempiensa kanssa suunniteli, kuinka perisimme yhdessä isovanhempieni ison tilan ja maat keskisuomesta. Ja ihan oikeasti miettivät talolle tonttia, kun olimme olleet siellä isovanhempieni hääpäivää viettämässä. Mieshän osasi olla ihana ja hurmaava ja jopa oma äitini puolusti häntä, vaikka tiesi hänen alkoholismistaan. Puheenlahjat ovatkin hänellä omaa luokkaansa, eipä sitä muuten olisi tullut katseltua niin kauan.Tästä onneksi on pian kymmenen vuotta aikaa ja äitikin pyytänyt anteeksi, kun kuullut miehen jääneen työttömäksi ja asuvan vanhempiensa nurkissa sekä kerrottuani totuuden meidän arjesta.

Vierailija kirjoitti:

Joko Timo Soini on kirjoittanut persuversion eduskuntaryhmäerostaan tänne? Kaikki muut keskustelut on PS:ää tänään.

Mikä katkaisi kamelin selän?

Mikäkö katkaisi kamelin selän? Et kai kysynyt vakavissasi?  Soini meinasi menettää ministerinpaikan. Siinä se yksinkertaisuudessaan on.

Kun on kerran makean makuun päässyt, ei siitä halua laskea sormiaan irti. Sen jälkeen kaikki kaikki temput ovat sallittuja.

Niin mikähän olisi se viimeinen pisara? Sitä olen odottanut minäkin jo monta kuukautta?

Vierailija kirjoitti:

Kun hän ilmoitti lähtevänsä puoleksi vuodeksi kavereiden kanssa kiertämään maailmaa. Meillä oli kuitenkin kaksi pientä lasta, ja rahat tiukalla muutenkin. Silloin vasta tajusin miten itsekäs hän oli, olin aina myöntynyt ja antanut periksi jokaisessa asiassa miellyttääkseni häntä. Yritin vältellä riitoja viimeiseen asti, koska omassa lapsuudenkodissa tapeltiin jatkuvasti enkä halunnut omille lapsille riitaisaa kotia. Mut sitten tuli mitta täyteen miehen ehdoilla elämistä.

Näin jälkeenpäin viisastuneena asiat olisi ehkä voinut korjata jollain terapialla, mutta mulle tuli täydellinen stoppi siinä kohtaa.

No kuule, tuo on jo sen tason itsekästä kusipäisyyttä mieheltä, että tilanne ei olisi parantunut millään terapialla. Kukaan täysipäinen ihminen ei edes ajattele että olisi ok lähteä puoleksi vuodeksi maailman ympärysmatkalle kun kotona on pieniä lapsia. 

Muija lihos. Ja turha taas koittaa poistaa tätä kommenttia koska se on totuus.

Vierailija kirjoitti:

Mistähän naiset oikein löytävät näitä sankarimiehiä? Näiden juttujen perusteella naiset eivät voi muuta kuin syyttää itseään.

72&248 tässä, hei. Yhden mustasukkaisen alkoholistin entinen puoliso.

Ketjun pituudesta päätellen niitä kävelee Suomen maassa vastaan useammallekin, ei tarvitse etsimällä etsiä. Mitä syyllisiin tulee, omalla kohdallani olen jo lakannut syyttämästä itseäni exän luonnevioista.

Oli vikaa toki minussakin, sillä olisi pitänyt ymmärtää lähteä heti, ja kauas toiseen suuntaan. Joskus kuitenkin jaksaa toivoa vielä senkin jälkeen, kun toivo on mennyt. Syytän kokemattomuuttani, silloista huonoa itsetuntoani, aivan liian pitkää pinnaa ja kumppanin suhteen aivan liian alhaista rimaa huonosta valinnasta. Ei kuitenkaan hätää, oppia ikä kaikki, olen parantunut noista kaikista ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän naiset oikein löytävät näitä sankarimiehiä? Näiden juttujen perusteella naiset eivät voi muuta kuin syyttää itseään.

72&248 tässä, hei. Yhden mustasukkaisen alkoholistin entinen puoliso.

Ketjun pituudesta päätellen niitä kävelee Suomen maassa vastaan useammallekin, ei tarvitse etsimällä etsiä. Mitä syyllisiin tulee, omalla kohdallani olen jo lakannut syyttämästä itseäni exän luonnevioista.

Oli vikaa toki minussakin, sillä olisi pitänyt ymmärtää lähteä heti, ja kauas toiseen suuntaan. Joskus kuitenkin jaksaa toivoa vielä senkin jälkeen, kun toivo on mennyt. Syytän kokemattomuuttani, silloista huonoa itsetuntoani, aivan liian pitkää pinnaa ja kumppanin suhteen aivan liian alhaista rimaa huonosta valinnasta. Ei kuitenkaan hätää, oppia ikä kaikki, olen parantunut noista kaikista ;)

Tää on niin samaa kuin mulla. Mustasukkainen alkoholisti ja itsellä ei mitään kokemusta tai juuri tietoa tuollaisesta. Olin aivan sinisilmäinen ja uskoin jossain vaiheessa rakkauden korjaavan kaiken.

Mikä on herran etunimen eka kirjain?

Vierailija kirjoitti:

Mullakin kokemus ujosta ja kiltistä miehestä, josta kuoriutui kaikkea muuta kuin kiltti! Miksi te ihmiset pidätte hiljaisia ja ujoja kiltteinä, se ei kerro muusta kuin hiljaisuudesta ja ujoudesta, mikä pelastaa monelta vialta. Silloin kun mies on hiljainen ja ujo, se peittää sen miten ilkeä se saattaa olla, mitkä on henkilön arvot ja ajatusmaailma. Oma hiljainen ja ujo oli häijy, kontrolloiva ja mustasukkainen mikä seisotti mua parvekkeella tunteja kuulusteluissa, satoi tai paistoi, jostain entisestä mistä olin eronnut ajat sitten pettämisen takia. Suuttui kun en antanut hänen tultua baarista ja sitä vääntöä kesti siihen asti et sammui. 

Viimeinen tippa oli, kun kuulin hänen yrittäneen iskeä jota kuta muuta baarissa. Sain siitä tekosyyn laittaa jutun poikki, joskin kesti vuosia että hänen terrorinsa päättyi. 

''

Apua, täytyy olla sama mies. Ujo ja kiltti ulkoiseltakin olemukselta, mutta viinoissa pahempi kuin piru. Kontrolloi, haukkui, vähätteli, jankkasi loputtomiin entisestä miehestäni ja oikein kaivoi kaikkea inhottavaa. Aiheutti riitaa vaikka mistä ja sitten totesi, että on jatkuvaa vääntöä.

Elämään tyytymätön valehtelija, suuret kuvitelmat ja huonot välit kaikkiin. Kauhein tapaamani mies.

Suhde tuore ja alkoi hävitä lääkkeet, kolikot, tyhjät pullot ja jopa hiusten muotoiluttuotteet. Jatkuva rahapula ja käytti siis myös jääkaapin sisällön ja kaiken mahdollisen hyödykseen.

Oli vaikea päästä tuosta eroon, lopulta ilmoitin poliisille. Olikin vanha tuttu siellä, loisinut monien naisten luona. Ja tässäkin tapauksessa hyvin kiltin ja ujon vaikutelman antanut mies. Eli pahimpia huijareita taitavat olla.

No mies vastaa. Vaimo oli tehnyt konkurssin aikoinaan ja velkaa oli. Viimeinen pisara oli se, kun hän pyysi mua ottamaan lainan ja maksamaan hänen velkansa (teki siis ennen mua). Toinen oli se, että kännissä kehui pettäneensä kaikkia miehiään (istuin vieressä).