Mikä oli viimeinen pisara kun päätit erota?

Miehellä oli jo jonkin aikaa ollut havaittavissa jonkinsortin vihanhallintaongelmia, jotka oli mietityttäneet jo useamman kuukauden. Lisäksi alkoi puhua mulle todella törkeään ja vähättelevään sävyyn.

Ero oli ollut jo mielessä, mutta viimeinen niitti oli kun oltiin isäni, sisarusteni ja heidän puolisojen kanssa lomalla. Mieheni sai kännipäissään aivan järkyttävän raivokohtauksen ilman syytä. Raivosi siis koko perheeni nähden, haukkui mua lehmäksi ym. Perheenjäseneni olivat tietysti aivan järkyttyneitä koska todistivat kaiken alusta alkaen, ryhtyivät sitten puolustamaan mua, jonka seurauksena koko sisaruskatraani haukuttiin maanrakoon, huoriksi ym. 

Vierailija kirjoitti:

Näitäkään ongelmia ei olisi, jos olisitte ottaneet sen kiltin ja ujon miehen. Mutta ei.

Onko hyvä jos molemmat ovat ujoja?

T. Ujo nainen

Vierailija kirjoitti:

Turvakoti. Jonne mies soitteli perään ja oli huolissaan että otanko varmasti lääkkeeni. Ja missä kaikki sanomani teilattiin tyyliin "joo joo niinhän sää sanot". Ja joka oli niin vetoinen ja homeinen että parivuotiaani sairastui keuhkoputkentulehdukseen ja oksensi yskän voimasta ja tokihan silloin loppui talosta kuuma vesi. Suutuin ja aloin pakata ja sitten vasta nillitys alkoikin "kuule hei, kyl tää meidän turvakoti on sulle nyt vaan se ainoa ja paras ratkaisu" enkä muista mitä äyskäisin mutta hetkeksi menin vielä takaisin vanhaan kotiin ja mies hullu kuin mikä. Onneksi lähti juuri ulkomaille työmatkalle. Yritti kyllä saada mut höperölään jollain talvi-iltain tarinalla -ja käväisi itse pari kertaa tutustumassa putkaan kun sietokykyni ylittyi.

Noh, tää on tätä elämänkoulua:)

Kiitos, ei enää pullaa minulle. Tukehduin jo.

Voisitteko alapeukkuilijat kertoa mikä kohta tarinassa ei viehättänyt...? Ei niin että sillä suurta merkitystä olisi, ihan vain uteliaisuuttani kysäisen.

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun tarinoita lukiessa voin todeta että te kaikki olisitte jo lähteneet, jos olisitte minun saappaissani.

Mieheni on akateeminen, hyvin palkattu (tooodella hyvin, nimi aina Suomen palkkatilastokärjissä), arvostetussa työssä, pidetty seuramies. Mutta kotona täysin toinen persoona. Mitäkö olen sietänyt häneltä viimeiset 15 vuotta:

- Mies on pettänyt ainakin kerran (työmatkapano)

- Löysin miehen rekisteröitymistiedot seksitreffipalstalle

- Pitää yhteyttä entisiin naisystäviin ("ollaan vaan facekavereita" mutta ei näytä mulle facekeskustelujaan heidän kanssaan)

- Postaa kuviani nettiin ilman lupaani vaikka olen kieltänyt

- Arvostelee ulkonäköäni : olen kuulemma lihava (160 cm, 65 kg), en pukeudu riittävän seksikkäästi, en ole tarpeeksi kokeilevainen sängyssä, en osaa vietellä miestä

- Olen kuulemma surkeapalkkainen (brutto mulla 4600 eur/kk)

- Olen kuulemma tyhmä eikä voisi uskoa että olen kauppatieteiden maisteri

- En kuulemma siivoa kotiamme tarpeeksi usein

- Haukkuu kaikki ostokseni rumiksi, olipa kyse vaatteista tai sisustusesineistä

- Haluaa seksiä joka päivä, koska muuten "ei kestä". En jaksaisi koko ajan... Jos en suostu niin aloittaa mykkäkoulun, joka voi kestää kaksikin viikkoa.

Jos olen niin huono vaimo niin en ymmärrä miksi mies ei ota eroa.Varmaan siksi kun joutuisi antamaan erossa puolet omaisuudesta minulle. Mies muuttui tällaiseksi vasta kun ensimmäinen lapsi syntyi ja oli aivan eri persoona kun hänet aikanaan tapasin. Ei kai kukaan kestä tällaista yhtä kauan kuin minä. Miksi kestän? En halua rikkoa lastemme kotia, enkä ole valmis luopumaan korkeasta elintasosta, jonka miehen ansiotaso mahdollistaa. Onneksi mies matkustaa työn vuoksi paljon ja käy kotona vain joka toinen viikko.

Eroan kun lapset lähtevät maailmalle enkä taatusti ota enää yhtään miestä kotiini asumaan.

Odottele rauhassa...

Vierailija kirjoitti:

Exällä oli tapana nolata hauskan sarkastisesti, kun ystäviä tai sukulaisia oli kylässä tai olimme muualla juhlissa. Vakiona oli minun tekemättä jättämiset, epäsiisteys, huonot ruoanlaittotaidot, liikunnan puute ja pieni palkka. Noh todellisuudessa tilanne on täysin päinvastoin. Vika niitti oli tätini pyöreissä juhlissa, joissa sama sarkastinen toimintani mollaaminen avasi silmät. Ymmärsin miksi olin lakannut arvoistamasta häntä. Hänestä tuli sillä hetkellä inhokki, jota siedin vielä pari vuotta, mutta eroajatus lähti siitä. Hän ei pitänyt minua juuri minään.

Tämä! Mökkireissulla kaverien kanssa laitoimme yhdessä ruokaa, olin keittänyt perunat ja miehellä rasahti hiekanjyvä hampaaseen. Tokaisi naureskellen lähellä istuneelle kaverinsa tyttöystävälle että "eihän tuo osaa edes perunoita keittää heh-heh". Silloin avautuivat silmät kaikelle vähättelylle jota olin pitkään katsellut sormien lomasta, nuorempana uskoin jopa omaan kelvottomuuteeni ja koetin "parantaa". Eron koittaessa oli melkein kaikki jo koettu, pettämiset, tönimiset, valehtelut, alkon liikakäyttö.. silloisella itsetunnollani koin ansaitsevani kaiken. Eipä tuo tainnut minusta alun pitäinkään pahemmin piitata, halusi vain hoitajan lapsilleen (joita rakastin ja hoidin mukisematta ja hellyydellä) saadakseen itse harrastaa illat. Onneksi opin ansaitsevani parempaa.

-alkoholisti, josta näki jo torstaina, että kädet alkoi vapista, kun odotti viikonloppua ja ryyppäämistä. Myöhemmin alkoikin juoda myös viikolla ja menetti työpaikkansa tämän takia . Lupasi usein lopettaa, mitä ei koskaan tapahtunut. Suurin ihailun kohde oli isoisä, joka kusi alleen kännissä. Mieskin pari kertaa teki tätä unissaan.

-humalassa täys narsisti, joka kehui olevansa rikas, kovan luokan urheilija, laulaja jne. vaikka oli usein minun omilla tai vanhan äitinsä rahoilla juomassa. Karaokessa yleensä kaikille taputetaan ja hän tulkitsi tämän, että hän olisi maailman luokan laulaja eikä ymmärtänyt, että kaikille taputettiin. Kehuskeli myös varustuksellaan ja oli muna paljaana joka paikassa. Auto oli mukamas tuliterä Mersu, vaikka ei edes omistanut autoa. Häntä oli pyydetty hollywood eloluvaan mukaan jne. Millään näillä ei siis ole mitään totuuden perää.

-rikkoi asuntomme ikkunoita, kun en suostunut puoli kolmelta yöllä viemään häntä naapuri kaupunkiin baariin

-petti useita kertoja ja väitti aina tehneensä sen naisten hyväksi, kuinka joku oli ollut ilman kauan niin olisiko hänen pitänyt antaa tilanteen jatkua?

-joi luottotietonsa

-henkinen väkivalta fyysistä pahempaa:kiristi milloin milläkin jäämään tai tekemään niin kuin halusi mm seksiin pakotti monesti. Seksikin oli hänen fantasioitaan eikä välittänyt, vaikka itkin ja kieltäydyin

-katosi moneksi päiväksi lähes viikottain

-manipuloi selvinpäin ollessaan minua olemalla ihana, mutta hänellä napsahti milloin mistäkin ja rikkoi huonekaluja jne. Mm. Jos kokkasin hänelle pihviaterian niin se lensi seinään.

-viestitteli ja petti alaikäisen kanssa

-nettipornosta riippuvainen ja sai päähänsä, että häntä pitää alistaa. Kun oli seksi ohi niin avasi vielä koneen ja veti toiset

-ei vastannut puhelimeen.

-puhelin täynnä vieraiden naisten numeroita salanimillä

-suuttui minulle, kun jäi pettämisistä kiinni

-sai tuomion toisen naisen pahoinpitelystä

-Puhui minusta paskaa kaikille, jotka suostuivat kuuntelemaan

-kuristi tajuttomaksi

-minun olisi pitänyt alkaa tupakoida, koska se oli kuulemma seksikästä

-baarissa, jos joskus sain tulla mukaan, olin pelkkä lihanpala ja hän antoi muiden kopeloida minua eikä auttanut, kun käskin lopettaa. Kaksi hänen kaveriaan yritti raiskata minut ja hän oli vain ylpeä, kun olisin kelvannut muillekin.

-tuli työpaikalleni humalassa ja sammui vessaan

Näitähän oli vaikka mitä ja pitkä terapia ura takana ja edessä. Nuori ja tyhmä olin. En ollut kenellekään kelvannut teininä niin otin sen, minkä sain. Nykyään onneksi elämä toisenlaista ja minulla on hyvä ja kiltti aviomies <3 ja itse siis olen täysin absolutisti, korkeakoulutettu, hyviä ystäviä ja hyvä perhe, jokin pelastajasyndrooma piti miehessä kiinni.

Mutta se viimeinen niitti: olimme eronneet aiemmin, mutta hän puhui minut päästämään hänet luokseni. Olin ottanut seurakseni koiran ja hän kaatui koirani "majan" päälle humalassa ja koira joutui selkäleikkaukseen, kun ei ehtinyt pois alta. Minulle sai tehdä lähes mitä vain, mutta kun paha osui minulle rakkaaseen niin se oli viimeinen niitti. Muutin, laitoin tiedot salaisiksi, kielsin kaikkia puhumasta minusta hänelle mitään, vaihdoin työpaikkaa ja katosin häneltä täysin.

Älykäs, keskustelutaitoinen, hyvä ruuanlaittaja ja tervehenkinen mies paljastui painajaiseksi kuukauden jälkeen. Halusi sitoa minut itseensä ja eristää muusta maailmasta.

Pimeitä puolia:

-sairaalloinen mustasukkaisuus

-valehtelu

-alistaminen

-alkoholin käyttö

-siipeily

-varastelu

-lyttääminen

-ailahteleva luonne

-suuruudenhulluus

Kertoi olleensa avioliitossa ja yksi lapsi (poika) ja liitto hänen puheittensa mukaan loppui että häntä painostettiin. Mikähän on totuus.

Avioliiton jälkeen kertoi olleensa parissa lyhyessä suhteessa, mutta totuus on potensiin jotain. Näkyy edelleen olevan deittisivuilla. Oli kokemus, jota en toivo kellekään naiselle.

Vierailija kirjoitti:

-alkoholisti, josta näki jo torstaina, että kädet alkoi vapista, kun odotti viikonloppua ja ryyppäämistä. Myöhemmin alkoikin juoda myös viikolla ja menetti työpaikkansa tämän takia . Lupasi usein lopettaa, mitä ei koskaan tapahtunut. Suurin ihailun kohde oli isoisä, joka kusi alleen kännissä. Mieskin pari kertaa teki tätä unissaan.

-humalassa täys narsisti, joka kehui olevansa rikas, kovan luokan urheilija, laulaja jne. vaikka oli usein minun omilla tai vanhan äitinsä rahoilla juomassa. Karaokessa yleensä kaikille taputetaan ja hän tulkitsi tämän, että hän olisi maailman luokan laulaja eikä ymmärtänyt, että kaikille taputettiin. Kehuskeli myös varustuksellaan ja oli muna paljaana joka paikassa. Auto oli mukamas tuliterä Mersu, vaikka ei edes omistanut autoa. Häntä oli pyydetty hollywood eloluvaan mukaan jne. Millään näillä ei siis ole mitään totuuden perää.

-rikkoi asuntomme ikkunoita, kun en suostunut puoli kolmelta yöllä viemään häntä naapuri kaupunkiin baariin

-petti useita kertoja ja väitti aina tehneensä sen naisten hyväksi, kuinka joku oli ollut ilman kauan niin olisiko hänen pitänyt antaa tilanteen jatkua?

-joi luottotietonsa

-henkinen väkivalta fyysistä pahempaa:kiristi milloin milläkin jäämään tai tekemään niin kuin halusi mm seksiin pakotti monesti. Seksikin oli hänen fantasioitaan eikä välittänyt, vaikka itkin ja kieltäydyin

-katosi moneksi päiväksi lähes viikottain

-manipuloi selvinpäin ollessaan minua olemalla ihana, mutta hänellä napsahti milloin mistäkin ja rikkoi huonekaluja jne. Mm. Jos kokkasin hänelle pihviaterian niin se lensi seinään.

-viestitteli ja petti alaikäisen kanssa

-nettipornosta riippuvainen ja sai päähänsä, että häntä pitää alistaa. Kun oli seksi ohi niin avasi vielä koneen ja veti toiset

-ei vastannut puhelimeen.

-puhelin täynnä vieraiden naisten numeroita salanimillä

-suuttui minulle, kun jäi pettämisistä kiinni

-sai tuomion toisen naisen pahoinpitelystä

-Puhui minusta paskaa kaikille, jotka suostuivat kuuntelemaan

-kuristi tajuttomaksi

-minun olisi pitänyt alkaa tupakoida, koska se oli kuulemma seksikästä

-baarissa, jos joskus sain tulla mukaan, olin pelkkä lihanpala ja hän antoi muiden kopeloida minua eikä auttanut, kun käskin lopettaa. Kaksi hänen kaveriaan yritti raiskata minut ja hän oli vain ylpeä, kun olisin kelvannut muillekin.

-tuli työpaikalleni humalassa ja sammui vessaan

Näitähän oli vaikka mitä ja pitkä terapia ura takana ja edessä. Nuori ja tyhmä olin. En ollut kenellekään kelvannut teininä niin otin sen, minkä sain. Nykyään onneksi elämä toisenlaista ja minulla on hyvä ja kiltti aviomies <3 ja itse siis olen täysin absolutisti, korkeakoulutettu, hyviä ystäviä ja hyvä perhe, jokin pelastajasyndrooma piti miehessä kiinni.

Mutta se viimeinen niitti: olimme eronneet aiemmin, mutta hän puhui minut päästämään hänet luokseni. Olin ottanut seurakseni koiran ja hän kaatui koirani "majan" päälle humalassa ja koira joutui selkäleikkaukseen, kun ei ehtinyt pois alta. Minulle sai tehdä lähes mitä vain, mutta kun paha osui minulle rakkaaseen niin se oli viimeinen niitti. Muutin, laitoin tiedot salaisiksi, kielsin kaikkia puhumasta minusta hänelle mitään, vaihdoin työpaikkaa ja katosin häneltä täysin.

Olin ehkä saman miehen kanssa suhteessa lyhyen aikaa. Täsmää niin monet asiat, kuten tuo isoisän ihailu kusemisineen. Oksetti kuulla koko asiasta. Oli myös kateellinen koulutuksestani jne. Olen myös hyvästä perheestä ja sitäkin mies kadehti ja moitti tyyliin et tiedä elämästä mitään.

Luovutin, kun tajusin että mies on ikuisesti kiinni opiskeluaikaisessa rakkaudessaan.

Tämä Anna oli hänelle pakkomielle, vaikka eivät kai olleet edes koskaan seurustelleet. Lähinnä humalassa seksiä harrastaneet pari kertaa. Annalla oli ollut toinen poikaystävä ja myöhemmin meni naimisiin ja sai lapsia. Mutta Anna, Anna.. Stalkkasi tätä Facebookissa ja säilytti koneella salaisessa kansiossa tämän kuvia. Siinä vaiheessa, kun löysin kaapista saappaat ja rintsikat ym kenkälaatikosta ja kävi ilmi, että olivat Annan, niin pidin jo creepyna. Lopetin suhteen. Annan kannattaisi varoa ehkä hiukan tätä uskollista rakastajaa.. Ei jäänyt terveen maku suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Näitäkään ongelmia ei olisi, jos olisitte ottaneet sen kiltin ja ujon miehen. Mutta ei.

Otin kiltin ja ujon TUNTUISEN  miehen ja siitä repesi helvetti. Todellinen puoli oli psykopatia, jonka oireet sai pysymään kurissa viikon jaksoissa kerrallaan.

Kun alkoi ehdotella baariin menoa siinä tarkoituksessa, että seuraa kuin moni mies on minusta kiinnostunut. Että hän tulee sankarina paikalle pelastamaan minut ja näyttämään kelle kuulun.

Muutama vuosi oltiin menty alamäkeä niin fyysisellä kuin henkiselläkin puolella, mutta viimeinen pisara oli kun avovaimo alkoi vakavissaan puhua chemtraileista ja 9/11-salaliitosta. Siinä kohtaa tuli vaan annettua periksi.

Vierailija kirjoitti:

Miehen lapsi. Kuulostan nyt pahalta äitipuolelta, mutta minulla tuli mitta täyteen sen prinsessan kanssa. Miehen ex asui ulkomailla ja lapsi jäi isänsä luo suomeen asumaan, kun aloimme seurustella tytär oli kahdeksan vanha ja erosta oli kulunut kaksi vuotta,

Mies ei osannut/halunnut kieltää tytöltä MITÄÄN, ei mitään. Karkkia sai joka päivä, isin piti viedä autolla kouluun kilometrin päähän , uusia leluja ilmestyi jatkuvasti... Minulle tyttö oli itse paholainen, ilmehti häijysti isänsä selän takaa ja kerran näytti keskariakin. Tuhosi meikkini (miehen mukaan oli "halunnut vain katsoa) ja hävitti lempikorvikseni, mies ei tytärtä syylliseksi uskonut mutta minä tiesin. Kesken lempiohjelmani kanava piti vaihtaa ja  jos tein ruuan, se ei tytölle kevannut vaan isin piti tehdä uusi. Ja isi teki.  Aloin myös viettää öitä mielummin kotonani omassa sängyssäni kuin sohvalla prinsessan haluttua isin viereen!

Tarkoitus oli muuttaa yhteen, onneksi ei muutettu. Lähellä oli, seurustelimmehan  kuitenkin vuoden. Mies oli ihana, harmi vain että kauppaan kuului se pikkuperkele joka oli vakaasti päättänyt inhota minua ensi hetkestä alkaen..

No se mieshän tuon mahdollisti, syytön tuollainen pieni lapsi siihen on, että isänsä on täysi vätys.

Mua vaan aina ihmetyttää, miksi ihmiset antaa lapsistaan kasvaa tuollaisia. Kun kaikilla, ihan kaikilla on parempi olla, kun lapsilla on selkeät rajat kaiken rakkauden seassa, ja kaikki aikuiset vetää yhtä köyttä.

Tämä on ehkä naurettavin riita ikinä mikä johti eroon. Olin opiskelija ja tein parina iltapäivänä viikossa lastenhoitotöitä. Olin tullut koulusta kotiin ja söin ennen töihin lähtöä, meillä oli pieni keittiö, niin ruokapöytä oli olohuoneessa. Nykyään entinen mies makasi sohvalla ja katsoi telkkarista jotain ohjelmaa kovalla äänellä. Sain viestillä pyynnön yövuoroon samalle illalle yhteen toiseen työpaikkaan, mutta pomo sanoi, että soita Seurelle jos haluat tulla, koska laittoi ilmoituksen myös sinne. Minulle tuli siis kiire soittaa Seurelle, koska ei ollut varaa menettää yli 100€ keikkaa ja ruoka oli vielä kesken ja kohta lähtö lastenhoitotyöhön. Pyysin miestä laittamaan telkkaria hiljemmalle, jotta pystyn kuulemaan paremmin, kun soitan Seurelle. Sanoin myös, että mulla on kiire niin en ehdi mennä makkariin soittamaan. Tästä mies suuttui, hänen mielestä olin itsekäs, koska vaadin häntä laittamaan hänen tärkeää ohjelmaansa hiljemmalle (jossa oli kaiken lisäksi tekstit ja tuli nauhalta).

Kolmen vuoden suhde ei kaatunut pelkästään tähän, mutta tämä oli viimeinen niitti.

Suhde oli lyhyt, mutta mies ehti lasketella niin paljon valheita, ettei varmaan itsekään enää tiennyt omaa totuuttaan. Viimeinen pisara oli se, kun sain selville miehen käyttävän kahta eri sukunimeä.

Todennäköisesti huijausten takia yritti reppana pysyä piilossa.

Vierailija kirjoitti:

Näitäkään ongelmia ei olisi, jos olisitte ottaneet sen kiltin ja ujon miehen. Mutta ei.

Ujoilla ja kilteillä miehillä vasta onkin alkoholiongelmia, kun tarvitsevat rohkaisuryypyn kaikkeen. Rahaongelmia, kun joutuvat hyväksikäytetyiksi eivätkä uskalla sanoa ei siipeilijöille, ja sitten eivät uskalla vaimolle/tyttöystävällekään kertoa miten asiat ovat, ja se johtaa salailuun ja valehteluun. 

Viimeinen pisara oli itselleni se, kun huomasin olevani ujolle ja kiltille miehelleni vain arjen ja kodin ylläpitäjä, kun omat rahansa menivät juomiseen ja "kavereille" tarjoamiseen ja pelaamiseen. Rakkaudesta ja välittämisestä ei ollut kyse kuin itselläni, ja ne piti uhrata jotta en olisi mennyt samaa tietä. Myöhemmin kuulin juoneen työpaikkansakin.

Sama kokemus kuin edellisellä. Ujo, kiltti ja tavallaan suloinen noitten avujensa vuoksi. Rahat menivät alkoon. lainasi vähistä kavereilleen, myi puhelimiaan saadakseen rahaa viinaan/tupakkaan "tili"päivänä osti hyvän kännykän, mutta  myi sen pois rahapulassa.

Myös mt-puolella ongelmaa, oli jotenkin masentunut ja uneton.

Viinapaäissä oli hirveän vahvat mielipiteet kaikkeen ja paljastui ihan eri ihmiseksi.

Luojan kiitos, pääsin eroon.

Mullakin kokemus ujosta ja kiltistä miehestä, josta kuoriutui kaikkea muuta kuin kiltti! Miksi te ihmiset pidätte hiljaisia ja ujoja kiltteinä, se ei kerro muusta kuin hiljaisuudesta ja ujoudesta, mikä pelastaa monelta vialta. Silloin kun mies on hiljainen ja ujo, se peittää sen miten ilkeä se saattaa olla, mitkä on henkilön arvot ja ajatusmaailma. Oma hiljainen ja ujo oli häijy, kontrolloiva ja mustasukkainen mikä seisotti mua parvekkeella tunteja kuulusteluissa, satoi tai paistoi, jostain entisestä mistä olin eronnut ajat sitten pettämisen takia. Suuttui kun en antanut hänen tultua baarista ja sitä vääntöä kesti siihen asti et sammui. 

Viimeinen tippa oli, kun kuulin hänen yrittäneen iskeä jota kuta muuta baarissa. Sain siitä tekosyyn laittaa jutun poikki, joskin kesti vuosia että hänen terrorinsa päättyi. 

Avovaimoni ei pitänyt huolta itsestään. Lihoi vuodessa järkyttävästi. Itse pidän terveellisestä elämäntyylistä eikä siideri-sipsi-makkaraperuna-addikti enää sytyttänyt mitenkään. Tuntui, että kilojen myötä myös aivosolut jotenkin hyytyivät. Opintojen suorittaminen jäi ja passiivinen nettijumitus vei voiton. Muija on varmaan tännekin palstalle kirjoittanut ainakin tuhat viestiä. Ei kyllä ole ikävä, mutta jotenkin surullinen vieläkin hukkaan heitetystä kahdesta vuodesta.

Etkä suostunut ?