Mitä sellaista sinusta on oletettu, ettet osaa tehdä vain siksi että olet nainen?

Vierailija kirjoitti:

Olen väitellyt tohtoriksi eräältä miesvaltaiselta alalata. Vielä nuorempana jaksoin olla jotenkin kohtelias näiden pätevyydestäni järkyttyneiden suuntaan, mutta kun mittarissa on 40+, en enää jaksa olla lainkaan myötätuntoinen. Pöhköiltä reppanoilta tiedustelen, että pystyykö hän elämään tämän faktan kanssa, että olen nainen ja tarvittaessa voin sanoa, että siihen kyllä tottuu kun minäkin olen tottunut. Sitten sovinistisille törkymöykyille sanon, että luojan kiitos opponentti ei pyytänyt minua tekemään helikopteria - siihenhän se olisi jäänyt.

Lukemattomat kerrat on käynyt niin, että minua tutkimusryhmän johtajana on luultu assariksi tai rivitutkijaksi ja alaisiani on oletuksena pidetty pomona. Tämä siis ennen kuin olen suutani ehtinyt aukaista. Onneksi alaiseni ovat ihan pirun fiksuja eikä kukaan yhtä (todellakin entistä) alaista lukuunottamatta ole pyrkinyt hyötymään asetelmasta.

Aikansa sitä jaksaa hymyillä, mutta kun se ei saatana johda yhtään mihinkään, vastaan sitten samalla idiotismin tasolla. Vähän niin kuin lapselle puhutaan niin, että lapsi ymmärtää, idiootille puhutaan niin, että idiootti ymmärtää.

Tämä on niin täysin totta eikä tarvitse olla edes tothtori vaan ihan perus tasolta lähtien tämä ilmiö on ja elää yhä. Itse en myöskään jaksa taistella/vängätä enää näiden urpojen kanssa. Viimeviikolla korjasin pesukoneeni itse ja voin kertoa että moni mies ei siihen tänä päivänä pysty tai viitsi. Ja se että miehet halveeraa naisia johtuu suurimmaksi osaksi naisista itsestään. Pääosin nainen esittää avutonta, luokittelee miesten ja naisten töitä, laiskuuttaan ei viitsi opetella edes sulakkeen vaihtoa, auton renkaiden vaihdosta puhumattakaan. No kyllä minäkin tällaisia naisia halveksin avuttomina osaamattomina tolloina.

Eihän nuo korjaushommat ole edes kovin kummoisia. En ymmärrä, miksi niitä pitäisi pitää jotenkin ihmeellisenä. Sukan neulominen on paljon monimutkaisempaa kuin kiristää jotain löystynyttä ruuvia. 

Moni mies on yllättynyt siitä että olen heitä älykkäämpi, lahjakkaampi matemaattisesti ja suht vahva fyysisesti. Osaan myös tehdä asennus- ja tietoteknisiä hommia. Hirveästi en ole törmännyt vähättelyyn, lähinnä +50v miesten toimesta joskus. Itse olen nuori nainen.

Monilla ei tunnu menevän kaaliin että nainen voi olla taitava muusikko. Siis nimenomaan instrumentalisti, ei laulaja. On suhtaduttu väheksyen jopa musaliikkeessä, sattui sellainen vanhempi mieshenkilö myyjäksi ja yritti sutta myydä. Alkoi suututtaa oikein kun paskaa soitinta tyrkytti, kävelin liikkeestä ulos enkä ole sen koommin siellä käynyt. En myöskään suosittele kenellekään muullekaan kyseistä liikettä. Monilla miespuolisilla oppilaiden vanhemmilla on myös ongelma sen kanssa että nuori nainen opettaa heidän lastaan. Olenpa myös ennen yhtä keikkaa kuullut "katsotaan nyt että osaako nuo tytöt soittaa". Jne. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka.

Itse miehenä olen kerran ollut työpaikassa, jossa nainen oli valmiiksi päättänyt, että minä olen naisvastainen. Ei koskaan selvinnyt, oliko hän kaikkia muitakin kohtaan samanlainen. Joka asia, minkä sanoin,aiheutti hänessä aggressioita ja hän käänsi asian niin, että vähättelen häntä ja naisia. Tapauksia on lukuisia, mutta esimerkkinä kerrottakoon, että työhuoneessa ei toiminut kattovalaisin. Neuvoin häntä ottamaan yhteyttä kiinteistönhuoltajaan, sillä yrityksellä oli sellainen, kun vuokratiloissa kerran oltiin. Hän suuttui silmittömästi, kun kehtasin vihjailla, että hän ei naisena osaa toimiston katossa olevaa led-putkea vaihtaa.

Teen IT-alan töitä enkä tiedä kuinka monta kertaa puhelimessa on luultu sihteeriksi tai pyydetty jotain "kokeneempaa", eli miestä, vaikka olen porukan ehdottomasti kokenein jäsen.

Itsellä on myös autokaupoista paskoja kokemuksia, olin jo päättänyt haluamani auton, ja kaupan myyjä alkoi puhumaan äänensävyllä jolla puhutaan lapsille tyyliin "No oh-hoh, se on kyllä aika iso ja voimakas auto! Sitä on sitten hankala parkkeerata ja täytyy peruutella varovasti!" ja sen jälkeen näytti vaatimalla vaati päästä näyttämään pikkuisia autoja ja vielä alkoi selittämään kuinka paljon helpompaa minun olisi ajella automaatilla kun ei tarvitse vaihteista stressata! Selitin sitten että olin valkannut sen tietyn auton koska ajellaan mökille hankalaa maastotietä ympäri vuoden jolloin myyjä ehdotti että kutsuisin mieheni (joka ei autoista ymmärrä muuten mitään) paikalle niin saataisiin asiat varmemmin oikein.

Jessus sentään oikeasti. Käytin rahani muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaeltaessa vastaantullut mies on kysynyt minulta, mahdanko tietää missä olen, että olenko varmasti oikealla polulla. Uskoisin että sukupuolesta oli tässäkin kyse, koska ei mieskään liikkunut seurueessa, niin että olisi yksin vaeltamista paheksunut.

Moneltakohan vaellusretkellä olleelta mieheltä on kysytty toistuvasti, että miten sä uskallat täällä ihan yksiksesi? Mä olen, naisena siis, kuullut tuon kysymyksen ihan jokaisella yksin tekemälläni reissulla, samoin aika usein, jos olen ollut likkakaverin tai siskon kanssa kahdestaan: miten te tytöt uskallatte? Mä olen yrittänyt kysellä, mitä mun/meidän pitäisi keskellä metsää pelätä, mutta en ole oikein saanut kunnon vastauksia. Plus että siinä vaiheessa kun tytöt alkaa olla 40+, niin tuntuu entistä hassummalta tuo huolestuminen.

Näinpä. Nyt tulikin mieleen, että yhtenä kesänä miltei olin jo kiukussa, kun ainakin kolmet miehet ihan eri paikoissa alkoi kertoilla karhujuttuja  - ihan selkeästi pelottelumielessä. Eläimiä en ole pelännyt; ihmisiä varon  noilla reissulla.

Karhulle lienee yks lysti, onko ihminen mies vai nainen. Kanalta se kuitenkin maistuu :D  -- Ja totta, en minäkään eläimiä pelkää, jos en sitten ihmisiäkään. Mutta katson kyllä tarkkaan, että en osu yöksi paikkaan, johon pääsee helposti autolla - siellä kun on tosi usein näitä miesporukoita vähän eräilemässä mäyräkoiriensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miehen kaveri sanoi, että osaan tehdä taskuparkin yllättävän hyvin, ja lisäsi, niin siis, naiseksi.

Heh... minä taas olin oikeasti hämmästynyt, kun siskoni ihasteli minun (veljensä) taskuparkkeeraamista. Oletin, että kaikki enemmän kaupungissa ajavat osaavat sen, riippumatta sukupuolesta.

Vierailija kirjoitti:

Koota huonekaluja! Epäilijä oli myös nainen, käsittämätöntä.

Naiset ne itse eniten omista kyvyistään epävarmoja ovat.

Jos mies tarjoaa "miesten työtä" naiselle tehtäväksi, eikä tämä satu osaamaan sitä, on mies todella epäkohtelias ja suorastaan tahallaan nolaa naisen. Jos taas ei tarjoa tehtävää naiselle, on konservatiinen stereotypioihin takertuva juntti.

Mulla on myös vastaava autokauppakokemus.

En tule ikinä astumaan sen putiikin ovesta sisään.

Mä taas olen just sellanen avuton nainen, joka pelkää autoilua, ei osaa parkkeerata taskuun tai vaihtaa renkaita jne... oon aina ollut luonteeltani enemmän runollinen ja teoreettinen kuin käytännöllinen.

Ja koen tästä asiasta tuplahäpeää, koska tuntuu että naisena kantaa koko sukupuolta harteillaan ja vetää muutkin lokaan kun on tämmöinen. Ja miehet pääsee tuhahtelemaan "tiesinhän" -tyylisesti ja tuntemaan ylemmyydentuntoa... :/ Olisin mieluummin avuton mies, silloin se olisin vain mä tyyppinä, joka olen avuton, eikä koska sukupuoli...

Hauskaa lukemista tämä ketju ja varsinkin nuo vanhempien miesten epäilyt! 70v isäni selitti minulle aivan tohkeissaan kuinka metsäpalstallamme oli ollu nainen metsäkoneen kuljettajana ja osasi tehdä työt juuri niin kuin pitikin. Totesin, että kyllä naiset osaavat tehdä ihan samoja asioita kuin miehetkin :)

Päinvastainenkin kokemus tähän ketjuun, vaikka onkin aiheesta ohi. Minulla oli opettajana n. 70-v insinööri omien inssiopintojen aikaan yhdellä kurssilla. Hän kehui aina kovasti, että maansiirtokoneiden kuljettajiksi pitäisi saada naisia. Naiset ovat kuulemma paljon tarkempia ja koneet pysyvät paremmassa kunnossa. Hänellä oli pitkä kokemus maansiirto- ja kaivosalalta. 

Vierailija kirjoitti:

Päinvastainenkin kokemus tähän ketjuun, vaikka onkin aiheesta ohi. Minulla oli opettajana n. 70-v insinööri omien inssiopintojen aikaan yhdellä kurssilla. Hän kehui aina kovasti, että maansiirtokoneiden kuljettajiksi pitäisi saada naisia. Naiset ovat kuulemma paljon tarkempia ja koneet pysyvät paremmassa kunnossa. Hänellä oli pitkä kokemus maansiirto- ja kaivosalalta. 

Samaa mieltä, itse olen maanrakennusalalla.

Autoon oli tullut vikaa ja vein sen korjaamolle. Selitin, mistä on kysymys. Työn vastaanottaja hymähteli tyyliin, että joopa, joo, tyttöseni, jospa antaisit meidän tutkia sen auton. Kun menin hakemaan autoa, kysyin, missä vika oli ollut. No juurikin siellä, missä sen olin sanonut olevankin. Heh heh! Muutaman kerran tuota alentuvaa suhtautumista vielä tuli vastaan, mutta loppui sitten, kun satuin aina osumaan oikeaan. Nykyisin kohtelu on hyvää. Tosin huoltopäällikkökin on vaihtunut, kun entinen tuli eläkeikään.

Joillekin miehille on vaikeaa käsittää, että ymmärrän it-asioita ja osaan neuvoa niissä - paremmin kuin moni mies, myös englanniksi! 😁😁😁

Minun ei koskaan uskota jaksavan kantaa painavia tavaroita, kuulemma miesten hommaa.

voi että sitä ollaan taas niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin maskuliinisia ja miehiähän ei sitte tarvi yhtikäs mihinkään!!! tyttövoimaa!!!! jee jee jee!!!!!

Vapauttaa henkilöauton käsijarru, kun miespuolinen työkaveri oli sen niin kovin tiukalle laittanut 😂 säälittävällä tavalla koitti tehdä itsensä tarpeelliseksi.

Asiakkaat olettavat usein, että en osaa käyttää trukkia. Kun tarvitsevat jotakin mikä sijaitsee kuormalavalla korkealla varastohyllyllä, niin pyytävät "voisiko joku poika tulla trukilla nostamaan alas tuon." Kun sanon, että minä voin nostaa, niin he siihen: "eikö joku poika voisi?"

Meillä on töissä yhtä paljon miehiä ja naisia, kaikki käyttävät yhtä paljon trukkia päivittäin.