Lue keskustelun säännöt.
Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?
Esim. itse saan paljon kehuja hyvästä asiakaspalvelusta, jopa paikallisen lehden kiitospalstoilla on kiitelty. Tosiasiassa vihaan asiakaspalvelua ja haluaisin tehdä töitä jossain luolassa täysin yksinäni.
Kommentit (2821)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ööh. Kuinkakohan monta pitäisi listata.
- kuulun 1,6% suomalaisista (eli tienaan yli 100k vuodessa)
- olen sinkku
- lukihäiriöstä / dysfasiasta kärsivä
- tehnyt töitä jo ennen murkkuikää
- olen ollut murkkuiästä lähtien vakituisessa töissä (enkä missään vanhempien omistamassa firmassa)
Ja lista jatkuisi todella pitkään jos pitäisi kaikki listata joita ei päällepäin huomaa.
Mutta ehkä joku huomaisi päällepäin että lähentelen kohta neljääkymppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan yhteiskunnan elätettävinä olevia lapsiperheitä, varsinkin sellaisia joissa on useita lapsia. Vanhemmat työttömiä/työkyvyttömiä, ei rahaa tai muutakaan omaisuutta, laskuja ei kyetä maksamaan tai ruokkimaan perhettä. Silti pukataan lisää kersoja maailmaan. Pitäisi olla laitonta moinen touhu. Laitonta saisi olla myös masennuksen takia työelämästä poisjääminen, niskasta kiinni ja sorvin ääreen mars. Johan se masennuskin paranee kun tulotaso kohenee.
Oletpas kylmä ihminen.
Elän kaksoiselämää. Suomessa olen kunnollinen perheenisä, mutta työmatkoilla Euroopassa käyn ilotaloissa. Tällöin vehkeeni työntyy usein sisään romanialaisnaisten pérssilmästä.
Seuraan naapurin rouvaa kun hän menee koiran kanssa metsään. Siellä hoidamme seisaaltaan tai doggy stylellä pikaiset ja palaamme kumpikin takaisin kotiin omien puolisoidemme luokse. Kiihkeä nainen tuo naapurin rouva vaikka olikin kirkollisvaaleissa ehdolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vihaan yhteiskunnan elätettävinä olevia lapsiperheitä, varsinkin sellaisia joissa on useita lapsia. Vanhemmat työttömiä/työkyvyttömiä, ei rahaa tai muutakaan omaisuutta, laskuja ei kyetä maksamaan tai ruokkimaan perhettä. Silti pukataan lisää kersoja maailmaan. Pitäisi olla laitonta moinen touhu. Laitonta saisi olla myös masennuksen takia työelämästä poisjääminen, niskasta kiinni ja sorvin ääreen mars. Johan se masennuskin paranee kun tulotaso kohenee.
Itsellä on hyvä palkka/omaisuutta ja olen todella masentunut. Mitäs siihen sanot? Sinun maailmankuvasi on todella mustavalkoinen.
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä suuren yrityksen talousosastolla ja palkkani on reilut 5000 euroa kuussa. Olen arvostettu työntekijä ja saan kehuja esimiehiltään viikoittain. Tosiasiallisesti olen automatisoinut työtehtäväni useita vuosia sitten ja työni kuvaan oikeasti ei kuulu enää kuin painaa pari kertaa Excelin makroa päivässä, ts teen töitä n 30 sekuntia päivässä normipäivänä. Kun tulee jotain uusia tehtäviä, niin uuden makron tekemiseen mulla menee pari tuntia.
Uskottavaa osin. Mullehan harjoittelussa hermostuttiin, kun näytin, miten kiireiset ihmiset saavat helposti nopeutettua hommaansa. Ei, on tärkeämpää olla kiireinen. Mutta on aika erikoista, jos sinun hommiisi ei todella mitään muuta kuulu. Itse olen nopeuttanut useita työtehtäviäni, mutta sitten on rutiineja, joita ei vain voi nopeuttaa, koska niihin ei automatiikkaa ole keksitty, alken siitä, että tulostimeen tulee joku paperijumi - no suurissa kai kutsutaan joku atk-tuki tai lähetti tähänkin ja moneen muuhun hommaan, mitä meillä pienissä tehdään itse. Sulla kuulostaa olevan kovin yksipuolinen työkuva, mutta sitä kai se suurissa yrityksissä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elän kaksoiselämää. Suomessa olen kunnollinen perheenisä, mutta työmatkoilla Euroopassa käyn ilotaloissa. Tällöin vehkeeni työntyy usein sisään romanialaisnaisten pérssilmästä.
Siis hyi helkkari! Mun tekee niin pahaa sun vaimon puolesta! :( Miten sä kehtaat? (Ja muutkin ketkä tällaista harrastaa) Tällainen toiminta rikkoo ihmisten sieluja ja hajottaa perheitä. Samaan aikaan yököttävää ja surullista.
Olen valmis lopettamaan elämäni. Kaikki luulee, että nykyään minulla menee hyvin, toisin kuin menneisyydessä. Tosiasiassa mistään en ole päässyt eteenpäin. Ei yhtään haittaa vaikka ajaisin kolarin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvittelen jatkuvasti minkälaista olisi jos olisin varakas ja asuisin New Yorkissa. Ajattelin jo teininä että muutan sinne heti kun tulen täysi-ikäiseksi, mutta elämä on ohjannut minut ihan tavalliseen pikkukaupunkiin ja alemman keskiluokan melko persaukiseen perhe-elämään. Katselen päivittäin google street viewistä paikkoja joissa muka liikkuisin Manhattanilla, Villagessa, Brooklynissä ja niin pois päin. Olen kelannut niitä paikkoja niin paljon että tunnistan usein esim netissä vastaan tulevista valokuvista, missä päin kuva on otettu. Kuvittelen minkälaisessa asunnossa asuisin, miten kuljeskelisin kaduilla ja kuinka juttelisin mukavia naapurissa asuvalle vanhalle juutalasmummolle tai mustalle homomiehelle. Millä metrolla kulkisin minnekin, missä kävisin kahvilla tai drinkillä. Kuvitelmiini ei sisälly lainkaan esim sitä, millä eläisin, eli kuvitelmissani en käy töissä vaan kuljeskelen vaan ihailemassa rakastamaani kaupunkia, jossa en todellisuudessa ole edes koskaan käynyt.
Se, että olen neitsyt ja juuri ja juuri pystyn kirjoittamaan sen tänne palstalle täpötäydessä bussissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joitakin vuosia sitten jouduin poliisikuulusteluun laittomasta uhkauksesta epäiltynä. Olin syyllinen tekoon (vaikka sen itsepintaisesti kiistinkin).
Ulospäin olen ujo ja arka, kunnollinen ja tunnollinen. Saatan vaikuttaa myös empaattiselta. Monikaan ei varmaan uskoisi, jos kertoisin parin vuoden takaisista sekoiluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ahmimishäiriö, älyttömän huono itsetunto ja kärsin ahdistuneisuushäiriöstä. Päällepäin vaikutan kai positiiviselta, sosiaaliselta ja menevältä tapaukselta.
Et ole yksin. Sama.
Olen nelikymppinen kalju äijä, jolla on näkyvä tatuointi ja lävistys. Perhe vitsailee että näytän skiniltä. Joskus sinkkuna ollessani deittieni perusoletus oli että teen duunia tehtaalla tms. Olen kuitenkin ns. vihervassari, käynyt kaksi pitkää terapian ahdistuksen ja pakkoajatusten vuoksi. Itken jos näen eläinten kärsivän ja rakkain harrastukseni on viherkasvieni hoito. Minulla on kaksi maisteritutkintoa ja ihan hyvä työpaikka alalla, jossa ihmiset näyttävät enemmän Dressmannin mainostyypeiltä kuin minulta.
Näytän kuulemma hyvin kiltiltä, rauhalliselta, ujolta ja viattomalta. En ole mitään noista.
Vierailija kirjoitti:
Luonteri kirjoitti:
Sitä että olen ollut kolme kertaa linnassa pikkujutuista. Olen tällainen kiltin näköinen vauvanaama.
Netissä ei ole nimellä mitään, rikosrekisteriä ei ole enää, jne. Ainoa mitä on jäljellä reissuista on muutamia papereita pöydänlaatikossa. Ei mitään muuta. Jos aloittaisin suhteen, niin en tiedä kannattaisiko edes kertoa.
Juoru lähtisi liikkumaan Facessa,, yms netissä. Sitten en pääsisi siitä enää eroon. Jos en kerro, niin tulee sellainen salailufiilis. Tikulla silmään.
Kyllähän sulla täytyy rikosrekisteri olla, jos kolme kertaa olet linnassa istunu. Pikku sanotkin jää ikuisesti kummittelemaan rekisteriin.
Ja ne pöytäkirjat ovat oikeuden arkistossa kaikkien halukkaiden luettavissa.
Olen läskiperseinen supersankari!
Huomionhakuinen persoonallisuus.