Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?

Kukaan töissä tai uusista kavereistani tuskin uskoisivat, että minulla on tuomio törkeästä pahoinpitelystä 10v sitten.

Suhteessa olen seksihullu. Aina pitää joka välissä kopeloida k*rpää ja yritän epätoivoisesti saada miehen toteuttamaan kaikkia "ihmeellisiä" seksitoiveitani. Poikaystäväni ovat aina sellaisia kilttejä ja asiallisia miehiä, joten kiihotun vain enemmän heidän maanittelustaan.

Uuteen mieheen tutustuessani "esitän" automaattisesti (en tarkoituksella) siveellistä naista, mutta totuus paljastuu ajan myötä. Haluan miesten suhtautuvan minuun ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Olin 20-vuotta asiakaspalvelussa. Sain paljon kehuja ja myös ylennyksiä, koska "osasin ottaa asiakkaat niin hyvin ja ammattitaitoisesti".  Vihasin työtäni, sekä asiakkaitani. Olisin mieluummin tutkinut vaikka nuppineulan rakennetta sen saatanan 20-vuotta.

Olen myös nuoruudessani ottanut rahaa seksistä.

Opetelkaa nyt: 20-vuotias, 20 vuotta. 20-vuotias, 20 vuotta. 20-vuotias, 20 vuotta. 20-vuotias, 20 vuotta.

Olen viihdekäyttänyt kannabista ja kulkenut to-del-la epämääräisissä bileissä, joissa on ollut vain satunnaisia tuttavuuksia. Olen harrastanut hyvinkin vapaamielistä seksiä (esim. muiden läsnäollessa samassa tilassa). Olen joskus nuorena suunnitellut miten tappaisin ärsyttävän ihmisen ja ollut aika varma että sopivassa mielentilassa ja elämäntilanteessa asian voisi jopa suorittaa (tästä on onneksi kauan aikaa ja oma mieli on sittemmin tasaantunut). Ei nämä kovin ihmeellisiä asioita ole, mutta suurin osa ei uskoisi minusta päällepäin tai muutenkaan. Moni tuttu kuvittelee minun olevan tiukkapipo ja nipottaja, joka on aina elänyt tavallista tylsää "ylemmän keskiluokan elämää".

Minulla oli useiden vuosien ajan ydinperheen - aviomies ja 3 lasta - lisäksi ihana parikymppinen tyttöystävä jota tapailin lähes päivittäin. Nyt olen uudelleen naimisissa itseäni vanhemman naisen kanssa.

Joudun nukkumaan vaipoissa anaali-inkontinenssin vuoksi. Kukaan ei ikinä uskoisi.. Olen nuori suht kaunis nainen.

Olen neitsyt ja aseksuaali.

Olen n. 8000 euron pikavippiveloissa. Otin 2000 e:n pikavipin joulukuussa, mistä kaikki lähti (uusi laina entisen maksua varten ja kierre valmis). Ystävät ja tuttavat pitävät minua fiksuna ja järkevänä rahankäyttäjänä, eivätkä ikinä uskoisi. En kehtaa kertoa kenellekään vaan painin asian kanssa yksin :(

Minulla on ollut lemmikkinä (maalla omakotitalossa) orava (orpona poikasena pelastettu), vaikka se on kiellettyä ja se olisi pitänyt viedä villieläinhoitolaan. Orava eleli sekä ulkona että sisällä, eli pitkän elämän. Kukaan vieras ei sitä koskaan lemmikin ominaisuudessa nähnyt, koska oli kesy vain minulle ja karttoi muita ihmisiä.

Trollaan av-mammana :)

Harrastan öisin geokätköilyä. Menen töihin samoilla silmillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen jollain tasolla seksiriippuvainen. En edes yritä hakea apua. Pidän rajuista otteista ja kasvatin hiukseni pitkiksi, jotta niistä saa paremmin kiinni.

No wau.

Mä luulen, että mun mies ja lapset ei sanois noin.

Olen sivuammatiltani kirjailija ja olen kirjoittanut kirjojani salanimellä. Käytän peite-/taiteilijanimeä, koska vihaan huomiota ja julkisuutta. Tahdon pitää kiinni yksityisyydestäni. Sukulaisiltani loksahtaisi suu auki, jos tietäisivät ;)

Varmaan sitä ei uskottaisi, että luen säännöllisesti av:ta ja kirjoitan tänne päivittäin. Muuthan ulkopuoliset puhuu tästä nimellä "vauva-palsta" tai "vauva.fi". Minulta monesti lipsahtaa tuo "av"-termi.

Olen jo neljättä vuotta töissä maskottina. Siis pukeutuneena fiktiiviseksi hahmoksi, jota ei voi ulkopuolelta tunnistaa. Edes äänen perusteella, koska puhumista suositellaan välttämään. Jos jotain on pakko joissain tilanteissa puhua, muutan ääntäni kimeämmäksi. Tuttaville olen kertonut tekeväni toimistotyötä, siitä ei koskaan kysellä :D Mä oikeasti tykkään tästä työstä, pitää ehkä piakkoin tulla kaapista ulos.

Minua on luultu joskus lesboksi. Todellisuudessa olen sukupuoli-identiteetiltäni puoliksi mies, ja pidän heteroseksistä (penis + vagina, sama se, kumpi on kummalla, mutta molemmat pitää olla.)

Tutut luulee, että olen sosiaalinen ja itsevarma. Oikeasti olen sosiaalinen vain tilanteissa, joissa on minulle valmiiksi tuttuja henkilöitä. Täysin vieraiden kanssa vetäydyn taustalle enkä juurikaan puhu. Itsevarma en ole ollenkaan, päin vastoin, minulla on todella huono itsetunto. Olen omassa päässäni esimerkiksi sitä mieltä, että olen niin ärsyttävä, että ystäväni eivät oikeasti halua olla ystäviäni, mutta minua on vain pakko roikuttaa mukana.

Leivon ihan sikaherkullisia kakkuja ja syön ne itse. Olen mies.

Käyn monesti (kesä-)öisin läheisessä lasten leikkipuistossa keinumassa, laskemassa sellaisella köysiradalla ja pyörimässä karusellissa. Harmi, ettei mulla ole lapsia tai kummilapsia, joiden varjolla voisin tehdä näitä lapsekkaita puuhia päiväsaikaan 😊

Varmaan nyt kun mulla on ylipainoa niin kukaan ei uskoisi että olen ollut laiha ja siroluinen, nyt kaikki vaan väittää että mulla on myös isot luut. Lisäksi todellakin tiedän paljon terveellisestä ruuasta yms, mutta nyt kukaan ei ottaisi vakavasti terveysneuvojani vaan saarnaisivat jotain ohjeita laihdutukseen mitkä lapsikin tietäisi.