Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?

Olen niin rikas, ettei minun eikä puolisoni tarvitsisi tehdä koskaan töitä. Ajan Nissanilla vuodelta -94 ja työskentelen matalapalkka-alalla.

Vierailija kirjoitti:

Olen vakavasti masentunut, ahdistunut ja itsetuhoinen (näin syksyllä ja talvella ei näy, kesällä toki vähemissä vaatteissa näkyy kaikki arvet)

Kärsin edelleen syömishäiriöstä, vaikka olenkin ollut nyt hetken juuri ja juuri normaalipainossa. Tämä liian iso keho vaan pahentaa ahdistusta...

Käytän huumeita, mutta vain viihteellä. Kannabista polttelen tosin lähes päivittäin.

Terveydenhuoltoalalla, ikää 23.

Kannattaa ilmottautua työnantajalle, ennenkuin joku muu ilmottaa. Saat apua sekä mielenterveys, että huumeongelmaan. Plus taitaa toi huumeidenkäyttö olla este terveydenhuoltoalla toimimiselle.

Valehtelen sairaalloisesti. Olen yrittänyt lopettaa, mutta en vaan pysty. En tiedä voisiko tästä "parantua" ammattiavulla, sillä en todellakaan haluaisi olla valehtelija. Tiedän sen olevan väärin ja se on myös raskasta, koska aina on pieni ahdistus päällä siitä, että jos jääkin kiinni jollekulle ja menettää tärkeän ihmisen.

Varmaan se, että olen 28-vuotias neitsyt. Olen kuitenkin ihan tavallinen ja ihan tavallisen näköinen nainen, joten en itsekään tiedä miten näin on päässyt käymään. Sen myönnän, että yhden yön juttuihin en suostu enkä edes juuri koskaan käy baareissa yms, mutta voisi sitä kuvitella, että olisi kelvannut parisuhteeseenkin jollekulle jo tähän ikään mennessä. Tai no, kerran seurustelin noin puoli vuotta, mutta silloin en vielä uskaltautunut seksiä harrastamaan (olin 16 v).

Uskon että moni tuttu järkyttyisi aika pahasti jos näkisi minut, ihmisen joka kulkee aina hyvissä vaatteissa ja laittautuu paljon, asuu kodissa jossa ovea ei enään saa kokonaan auki tavaramäärän takia.

Vaatteita on lattioilla kasoissa, mattoja ei ole (koska joskus vuosi sitten laitoin ne rullalle jotta veisin tuulettumaan enkö ikinä vienyt), ruokapöytä on täynä roinaa, astioita ja roskaa, sohvalla on pieni nurkkaus jossa mahdun istumaan, muuten se on roinan peitossa, vessan lattia on täynä tyhjiä purkkeja ja roskia jne.

Itseäni tämä ei niinkään haittaa, toki vieraita en tänne ota muita kuin poikaystäväni, toki kyllä vietämme aikaa lähinnä hänen luonaan koska häntä tämä kaaos häiritsee.

Vierailija kirjoitti:

Valehtelen sairaalloisesti. Olen yrittänyt lopettaa, mutta en vaan pysty. En tiedä voisiko tästä "parantua" ammattiavulla, sillä en todellakaan haluaisi olla valehtelija. Tiedän sen olevan väärin ja se on myös raskasta, koska aina on pieni ahdistus päällä siitä, että jos jääkin kiinni jollekulle ja menettää tärkeän ihmisen.

Sinun tulee tajuta ja käsittää mitä valehteleminen tarkoittaa ja mitä se saa aikaan, miettiä sen seurauksia. Pohdi, miksi valehtelet, mihin sillä pyrit, minkä takia valehtelet. Palkitset itsesi aina siitä kun puhut totta, esim kiittämällä ja huomaamalla että nyt puhuit totta.

Läheisten ihmisten mielestä olen varmasti kiltti ja viaton perheelleen omistautunut nainen, mutta todellisuudessa biletän ihan liikaa, petän miestäni säännöllisesti niin naisten kuin miestenkin kanssa, ja haaveilen että voisin jättää perheeni ja muuttaa ulkomaille. 

Vierailija kirjoitti:

Olen niin rikas, ettei minun eikä puolisoni tarvitsisi tehdä koskaan töitä. Ajan Nissanilla vuodelta -94 ja työskentelen matalapalkka-alalla.

Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vakavasti masentunut, ahdistunut ja itsetuhoinen (näin syksyllä ja talvella ei näy, kesällä toki vähemissä vaatteissa näkyy kaikki arvet)

Kärsin edelleen syömishäiriöstä, vaikka olenkin ollut nyt hetken juuri ja juuri normaalipainossa. Tämä liian iso keho vaan pahentaa ahdistusta...

Käytän huumeita, mutta vain viihteellä. Kannabista polttelen tosin lähes päivittäin.

Terveydenhuoltoalalla, ikää 23.

Kannattaa ilmottautua työnantajalle, ennenkuin joku muu ilmottaa. Saat apua sekä mielenterveys, että huumeongelmaan. Plus taitaa toi huumeidenkäyttö olla este terveydenhuoltoalla toimimiselle.

Miksi? Mielenterveyspuolella olen kyllä hoidossa ja viikottaisissa tapaamisissa käyn. Työni ei tällä hetkellä ole varsinaista potilastyötä. Huumeet eivät ole ongelma,masennus ja ahdistus kyllä. Sairaslomaa ja osastohoitoa saisin, mutten halua. Ehkä kerran kuukaudessa juhliessa otan piriä, lsd:tä tai mdma:ta. Tosin suunnittelelmissa on kokeilla myös psykedeelistä hoitoa, uskon että helpottaa oloa huomattavasti. Kannabis on lähinnä iltaisin hyvin pieni määrä ahdistukseen (parempi kuin että vedän hirveitä määriä bentsoja) ja rentoutumiseen, myös että saa syötyä jos ei päivällä ole onnistunut.

Se että olin 38 vuotiaaksi asti hoikka. Edes raskaudet eivät lihottaneet minua juurikaan. Ja toinen että eivät usko kuinka vähän syön.

Mutta en siltikään ala kertomaan syitä tilanteeseen.

N. 120kg

Vierailija kirjoitti:

No ei kovin ihmeellinen, mutta minun ei päällepäin uskoisi pitävän hevimusiikista. Näytän kuulemma enemmän siltä, että kuuntelisin vaan tyyliin Britney Spearsia. :D

Tuo on oikeasti järkyttävää. En pääse yli että miehen veljen keijukaismainen pissisvaimo kuuntelee Metallicaa.

Olen ulosotossa ja elän osin kelan tuilla, palkan lisäksi

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkätukkainen tatuoitu mies, poltan,  huumorintaju luokkaa south park ja olen viime aikoina tullut uskoon pettämisten ja muuten kaatuneiden ihmissuhteiden vuoksi. tätä en aio edes ketoa kenellekkään koska tiedän ettei kaverit ja perhe ymmärtäisi, ja siksi olen tullut uskoon koska on kavereita lähtenyt viime aikoina ja enempää en kestäisi. otan olutta siinä missä muutkin ja festaroin mutta elämän katsomukseni on muuttunut täysin. mies 32v

Minulla vähän sama. Kukaan ei koskaan meinaa uskoa, jos uskoni tulee jotenkin ilmi. Yleensä luulevat, tai toivovat minun vitsailevan.

No oletteko tulleet oikeasti uskoon, mikäli siellä festaroidaan ja otetaan olutta. Todelliseen uskoontuloon kuuluu ns. värin tunnustaminen, ja jollei elämästä mitenkään näy tämä uskoontulo, onko se uskoontuloa ollenkaan?

Älä hurskastele. Et tunne Raamattuasi, jos pidät oluen ottamista syntinä. Raamattu ei myöskään vaadi ketään toitottamaan uskoaan muille. Olet vain ahdasmielinen henkilö, turha perustella ahdasmielisyyttäsi uskovaisuudella.

T. Meikkaava, viiniä juova, minihameita ja korkokenkiä käyttävä, festareilla viihtyvä, opillisesti erittäin konservatiivinen uskovainen nainen 41 v.

Olen kokeillut marihuanaa, hasista, sieniä, lsd:tä ja speediä. En pitänyt näistä mistään (paitsi sienistä ehkä vähän), eli jäi vain muutamaan kertaan paitsi kahden viimeksi mainitun kanssa kertakokeilu oli tarpeeksi (kemiallista p*skaa ja hirveän ahdistavat laskut). 

Että olen harrastanut seksiä ladyboyn kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kovin ihmeellinen, mutta minun ei päällepäin uskoisi pitävän hevimusiikista. Näytän kuulemma enemmän siltä, että kuuntelisin vaan tyyliin Britney Spearsia. :D

Tuo on oikeasti järkyttävää. En pääse yli että miehen veljen keijukaismainen pissisvaimo kuuntelee Metallicaa.

Häh? Onko Metallican ym.raskaamman musiikin kuunteluoikeus mielestäsi vain karvaisilla äijillä tms? Tulehan asenteinesi pois jo sieltä keskiajalta.

T. eri kuin kommentoimasi

Että en ole ikinä ollut kännissä tai kokeillut huumeita, ja että olen harrastanut seksiä vain yhden ihmisen (nykyinen aviomieheni, naimisissa ollaan oltu 16 v) kanssa.

Että minulla on 2 lukioikäistä lasta.

Ja että olen suorittanut akateemisen tutkinnon.

T. Päästä jalkoihin tatuioitu, mustiin pukeutuva ateisti, N36v

Haluaisin tappaa itseni.  Ajattelen itseni tappamista lähes päivittäin.  Koen, että elämäni on ohi.  Silti menen joka päivä akateemista koulutustani vastaavaan ja melko hyvin palkattuun työhön näyttelemään, että kaikki on hyvin.   

Tätä ketjua lukemalla saanut illan tai oikeastaan koko päivän naurut. Ihan mahtavia :D

Olen ulospäin aika nauravainen ja iloinen iloinen, mutta jännitän sosiaalisia tilanteita jos on ihmisiä joita en tunne niin hyvin. Minusta saa kylmemmän kuvan kuin mitä olen, koska jännitän ja mietin ihan liikaa miltä muiden silmiin näytän. Siksi usein kun ollaan avopuolison ystäviä menossa tapaamaan, jännitän etukäteen jo keitä siellä on ja mitä tehdään. Myös juon vahingossa välillä liikaa esim.juhlissa koska haluan vaan hetkeksi rentoutua ja olla miettimättä liikaa. Ja sitten saa seuraavana päivänä katua tekemisiään. :D

Kotona voin olla täysin oma itseni ja avopuolison kanssa sekoillaan/hassutellaan kun ollaan kaksin.