Kannattaako työhaastattelussa sanoa olevansa vela?

Kaikki keinot käyttöön.

Jos perhetilanteesta kysytään. Muuten ei.

"Olen varsin tyytyväinen elämääni ilman omia lapsia."

Kuulostaa liian epätoivoiselta työnhakijalta. Jäisi valitsematta koska todennäköisesti mt-ongelmia.

Ei kannata. Itse ihmettellisin haastattelijana, jos henkilö ilmoittaisi olevan vela. Sehän ei ole tae yhtään mistään.

Lapsi ja lisääntymisasioita ei kannata ottaa puheeksi ollenkaan, eivät kuulu työhaastatteluun.

Minkä ikäinen olet? Aika moni nuorehko vela-nainen saa vauvakuumeen kun oikea kumppani löytyy. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta työnantajasta voi tuntua petokselta jos mainostat itseäsi velana ja jäät parin vuoden päästä äitiyslomalle.

Kysyin tuota työnhaun ammattilaiselta ja sanoi, ettei lasten teko nykyään ole enää "punainen vaate" työelämässä. Eli hänen mukaansa ei tarvitse sanoa. Ja entä sitten, kun olet sanonut ettet hanki lapsia ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi raskaana. Muutin mieleni, enkä sano asiasta mitään. Ei koskaan tiedä, mitä on tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata. Itse ihmettellisin haastattelijana, jos henkilö ilmoittaisi olevan vela. Sehän ei ole tae yhtään mistään.

Joku sanoo olevansa sählyjoukkueen kapteeni vaikkei joukkue pelaa kuin keskenään kerran viikossa, ja se lasketaan haastattelussa ja cv:ssä ansioksi. Enemmän siitä on firmalle hyötyä, kun joku on vela. Äitihaastattelija ei tietysti tätä hyväksy.

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tuota työnhaun ammattilaiselta ja sanoi, ettei lasten teko nykyään ole enää "punainen vaate" työelämässä. Eli hänen mukaansa ei tarvitse sanoa. Ja entä sitten, kun olet sanonut ettet hanki lapsia ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi raskaana. Muutin mieleni, enkä sano asiasta mitään. Ei koskaan tiedä, mitä on tulossa.

Tulihan se sieltä: "muutin mieleni" velalle kerrottuna. :)

pitäisi työnantajan ensiksi tietää mitä vela tarkoittaa. hän saattaa kysyä että tarkoitatko melaa.

Vähän kummallisekta se tuntuisi. Vähän niinkuin lupaukselta työnantajalle. Voihan sitä luvata vaikka että käy joka pöivä juoksulenkillä töiden jälkeen, jos valitaan. Tai että ei koskaan vaihda työpaikkaa omasta aloitteestaan. Mutta onko tuollaisista lupauksista yhtään mitään hyötyä? Ei ainakaan työnantajan näkökulmasta. Tai no, kertoohan se kovasta halusta päästä töihin.

Vierailija kirjoitti:

Jos perhetilanteesta kysytään. Muuten ei.

"Olen varsin tyytyväinen elämääni ilman omia lapsia."

Lähinnä mietin tilanteessa, jossa kysyttäisiin miksi oon oikea henkilö kyseiseen duuniin. Tuo olisi yksi syy muiden joukossa

No jaa. Kannattaako ottaa riski ja laittaa haastattelija miettimään onko tuo hullu tai onko hänessä muutakin jyrkkyyttä. Suurin osa kun kuitenkin haluaa lapsia ja yhteiskunta on rakennettu sen varaan.

Moni naisjohtaja on 3-4 lapsen äiti. Samoin minä 2 lapsen äiti alalla, jossa on pitkät työpäivät. Ei ole haitannut työnsaantia, vaan sain juuri kaksi työtarjousta.

Olen jopa kertonut, että toivon enemmän tasapainoa työn ja perheen välille. Tätä on pidetty terveenä merkkinä jaksamisen näkökulmasta. Perhe kun myös antaa voimaa kun koko elämä ei ole sen työn varassa.

Ei kannata, koska ei sitä kuitenkaan uskota. Ajattelevat vain, että mielensä se muuttaa kuitenkin. Parempi olla puhumatta asiasta mitään.

Pitäisin omituisena ja tilanteeseen sopimattomana ilmoituksensa.

Ei ne usko jos sanot. Juuri tuo että ajattelevat että ihan varmasti muutat mielesi.

Vierailija kirjoitti:

No jaa. Kannattaako ottaa riski ja laittaa haastattelija miettimään onko tuo hullu tai onko hänessä muutakin jyrkkyyttä. Suurin osa kun kuitenkin haluaa lapsia ja yhteiskunta on rakennettu sen varaan.

Yhteiskunta ehkä, työelämä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tuota työnhaun ammattilaiselta ja sanoi, ettei lasten teko nykyään ole enää "punainen vaate" työelämässä. Eli hänen mukaansa ei tarvitse sanoa. Ja entä sitten, kun olet sanonut ettet hanki lapsia ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi raskaana. Muutin mieleni, enkä sano asiasta mitään. Ei koskaan tiedä, mitä on tulossa.

Tulihan se sieltä: "muutin mieleni" velalle kerrottuna. :)

Niin siis muutin mieleni sen suhteen, etten kerrokaan lapsien hankkimisen ajankohdista. Ennen olisin sanonut, ettei ainakaan kahteen vuoteen ole lasta tulossa, mutta kun puheltiin ammattilaisen kanssa niin päädyttiin siihen, että on parempi olla kertomatta. Perhesuunnitelmani ovat edelleen samat, ainakin yritetään parin vuoden päästä.

Kerran sanoin - pidin aiheellisena, kun hain töitä toiselta paikkakunnalta ja kerroin, että asuisin viikot työpaikkakunnalla. Mainitsin, että perheytyminen ei ole suunnitelmissa, vaikka olenkin pitkässä parisuhteessa, ja huoneen lämpötila laski saman tien pakkasen puolelle. Joko arvelivat, että valehtelen tai sitten pitivät tätä ihan hirveän omituisena ajatuksena. Joka tapauksessa oli helppo huomata, että vuorovaikutus tyssäsi siihen, vaikka joitain asioita sen jälkeenkin vielä keskusteltiin.

Tästä on parikymmentä vuotta aikaa. Jos olisivat ottaneet, saattaisin olla siellä vieläkin töissä. Lapsia ei ole.