###ENSIKOT vko13###

[color=purple] Ensin Fiolle! Mulla tuli pientä vuotoa ihan samaan aikaan kuin sullakin ja pelotti ihan kamalasti. Sitten tuli samaan myös kipuja, niin käytiin polilla ultrassa. Kaikki oli hyvin! Mut kätilö, joka ultrasi silloin, sanoi, et keltarauhasrakkula puhkeaa usein just noina päivinä ja sen puhekamisesta voi tulla sekä kipua että vuotoa. Jos sulla voisi olla sama juttu? Ja haluan muiden tavoin myös vielä sanoa, että vuotoja voi tulla nyt ja myöhemminkin ja ovat usein vaarattomia. Koita pitää mieli positiivisena ja pian saat taas vahvistusta, että masussa on kaikki kunnossa!

Sit neuvolajutut... Kuultiin syke ekan kerran. Pienen sydän pamppaili 160krt/minuutissa, uskomatonta! Kokeet oli ok ja painonnousukin ihan hyvä. Vähän neuvolan täti mulle puhui unen tärkeydestä ja stressin välttämisestä. Välillä on ollut töissä aika kiirettä ja ylitöitä on tullut. No kerroin, et olen jo ilmoittanut, että ylityöt ym. saa mun kohdalta jo jäädä ja että muutenkin otan rennommin niin töissä kuin kotonakin.

Liikuntagallupiin vastailin jo aiemminkin, mut kerronpa vielä lisää. Mulla on ollut raskautumisen jälkeen vähän vaikeaa löytää sellaista hyvää, alhaisemmalla syketasolla tehtävää jumppaa. Aiemmin kävin spinningissä ym. mut ne tuntuu liian hurjilta. Kävelylenkit on toki kivoja, mut tekisi mieli vähän muutakin tehdä. Tällä viikolla kokeilin yhtä tanssituntia, mut sielläkin tuli vähän turhan paljon hyppyjä. No pitää vaan kokeilla eri tunteja, josko se uusi oma-tunti sieltä löytyisi!

Mukavaa viikon jatkoa!

Sippu ja pikku-tikru 14+5

Liikunta kysymykseen:

Mulla jäi liikunta alussa totaalisesti karmeen väsymyksen myötä eli ei siis yksinkertasesti jaksanutkaan aatella liikuntaa, kun imuroiminenkin teki tiukkaa. Aattelin sitten, että jos toisella kolmanneksella, no miten kävikään...ei ole vieläkään tullut aloitettua mitään. Kävelylenkkejä teen aina silloin tällöin. Ja toisaalta oon aatellut ett' nyt jos lähtis kuntosalille niin oisko se sitten liikaa näin pitkän levon jälkeen...



Onko teillä muilla työmotivaatio yhä tallella? Mulla nimittäin on totaalisesti nollassa ja suorastaan hatuttaa käydä töissä. Ja sitten kun hatuttaa, niin tulee mieleen että äidin mielentila vaikutta lapseen... niin onpas kiva.



Muuten on olo ollut suht hyvä ja maha kasvaa huimaa vauhtia, onneksi kuitenkin vielä rajoissa. Seuraava neuvola ois parin viikon päästä että kuulin hemppa tulokset. Viimeksi nimittäin oli aika alhaset ja epäilen että oisivat laskeneet edelleen.



Toinen kysymys: Oottako nähneet oottoaikana enemmän painajaisia kuin tavallisesti? Itse olen nähnyt nyt melkein joka yö jonkinmoisen, mutta loppuyö onneksi ollut jo jotain mukavempaa =)



Vihdoinkin täältä pääsee pois ulkoilmaan =)



Niki 19+3

Millinenkin ilmoittautuu tähän päivään¿



Hurjan monella ensikolla on ollut ongelmia raskautumisen kanssa! Kyllä saa itse taas olla onnellinen kuinka helposti tärppäsi¿ eli meillä kyllä ehkäistään kun pikku kakkosta ei kyllä ihan perään haluta. Tämä raskaus tärppäsi toisesta kierrosta pillereiden jälkeen ja ihan totaalisella tulee jos on tullakseen -meiningillä. Ovista en edes huomannut¿ ja kiertokin oli ihan totaalisen epäsäännöllinen. Oli vaan tuloksia tuottanut Espanjan matka ;)



Queenille onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! =)



Pepsi, tuttua on nuo nivusten repimiset¿ aina kun aivasti tai niisti niin nivusissa repäisi oikein kunnolla. Nyt ei enää vähään aikaan oo sitä ollut.



Sippuliinille onnittelut sykkeen kuulumisesta! On se jumpsutus aina vaan niin ihanaa =)



Hihii¿ mun liikuntamotivaationi on ihan nolla. =D tunnustan¿



Neuvolassa kävin tänään ja samalla oli myös viimeinen neuvolalääkäri.



Rv 35+5

RR 112/68

Paino 67,6 (painon muutos viikossa 1,131!!!!!!) alusta painoa tullut 11,1kg

Sf-mitta 33cm

Vauvelin syke 150 (olikin vauhti päällä)

Ja lääkärissä¿ vihdoinkin mullakin on jotain alkanut tapahtua!!! Edes vähän jotain¿ kanava lyhentynyt kolmesta kahteen senttiin ja kohdun ulkosuu auki.



[color=red]pikku-milli & paco 35+5[/color]

[color=darkblue]Niki kyseli painajaisista... Mä olen nähnyt raskausaikana enemmän painajaisia kuin varmaan koko elämäni aikana aiemmin! Lähes joka yö joku kuolee ja verta lentää. Mun unissa on ollut sarjamurhajia ja vaikka mitä salaliittoteorioita, enkä todellakaan ymmärrä, miten sellaiset on päässeet mun alitajuntaan.

Sitten yksi ilta, kun miehen kanssa käytiin vähän erimielisyyksiä läpi, niin seuraavana yönä näin unta, että hänellä oli monta vaimoa ja oikein kunnon haaremi...

Jostain kyllä luin, että raskausaikana näkee enemmän unia, mutta miksi just painajaisia?!

=) Sippu

Mä oon nähnyt unia tosi tosi paljon. Useamman unen voin muistaa vielä aamulla samlta yöltä. Joitain painajaisiakin, tosin niissä yleensä on ollut jotain " pelottavia" eläimiä (karhuja, leijonia yms.), mutta mitään ei ole tapahtunut. Viime yönä näin unta että vauva oli syntynyt. Meillä ei ollut vielä valmiina läheskään kaikkia tarvikkeita kun olin sanonut miehelle koko ajan että kyllä tässä vielä on aikaa. Tais olla pieni vinkki toi uni, ettei kaikkea tarvis jättää viime tippaan..



Joku kyseli työmotivaatiosta.. Opiskelen enkä käy töissä ollenkaan. Koulussa voisin istua pidempiäkin päiviä (nyt on tosi vähän tunteja), mutta kotona tehtäviä juttuja/tenttiin lukemista en jaksais yhtään. Ei vaan kiinnosta eikä jaksa keskittyä. No tänään onneksi sain nyt kiireisimmät hommat valmiiksi ja seuraava eräpäivä taitaa olla vasta huhtikuun lopussa (eli voi taas vitkutella rauhassa).



Viime viikolla tunsin tosi paljon supistuksia. Ihan kivuttomia onneksi, mutta kyllä sekin vähän stressikäyrää nosti. Tällä viikolla tai oikeastaan lauantaista asti ei ole tuntunut oikeastaan mitään. Jotenkin outoa, mutta tietysti hyvä asia ettei tarvi stressata.. Pitää jutella huomenna neuvolan tädin kanssa asiasta (onpahan jotain puhuttavaa, kun mun " täti" on kovin hiljainen).



Meillä kyllä otetaan ehkäisy käyttöön synnytyksen jälkeen. Olis tarkoitus välillä valmistua ja ehkä tehdä hetki töitäkin. Pillereitä oon syönyt useamman vuoden, mutta nyt viimeksi olin mukana ehkäisylaastaritutkimuksessa. Tosta tutkimuksesta sai ilmaiset laastarit puolen vuoden ajan. Laastarit sopikin vielä pillereitä paremmin mulle ja niihin taidan palata.



Jenni (22+5)

Unohdin tuohon uniasiaan vastata. Mulla on ollut jos mahdollista vieläkin vilkkaampi unimaailma kuin normaalisti. Nään siis kyllä muutenkin paljon unia ja vilkkaita sellaisia, mutta nyt ne on ihan mahdottomia =D Painajaisia oon nähnyt vähän kausiluontoisesti. Viime viikolla yhtenä yönä olin jossain sodassa mukana ja ammuskelin jotain keskiaikaisesti pukeutuneita ukkeleita ja seuraavana yönä sitten heittelin ninjatähdillä jotain japanilais-/kiinalaissotureita. Monesti ne unet on just sellasia, että mä ite tapan massoittain ihmisiä... kaikissa meissä asuu pieni lehmä, mun kohdalla se lehmä vaan taitaa olla sarjamurhaaja.



Sitten oon nähnyt kyllä myös paljon mukavia unia ja paljon vauvaunia. Mielenkiinnolla odotan kun joskus ihan alkuraskaudessa näin unen, että meille syntyi poika 14.4... ja silloin ei vielä oltu saatu ultrassa sukupuoliveikkaustakaan

Niki kyseli painajaisista, mä oon aina nähny tosi paljon unia mutta nyt oon alkanu näkemään painajaisiakin mitä en yleensä juurikaan näe. Viime yönäkin näin ihan karmeeta unta jossa paljastu että mies oli pettäny mua ja se vielä käyttäyty ihan törkeesti siinä unessa..ja oikeesti se on maailman kiltein mies eikä oo onneks tarvinnu ikinä ajatellakaan tollasia;) Mutta mulla oli kyllä ihan sama juttu ennen häitä,näin mitä ihmeellisimpiä painajaisia..eli kait sen stressi tai elämänmuutokset meikäläisellä laukaisee.



Viime yönä sattu muutenki ihme juttu, heräsin ihan kamalaan kipuun pari tuntia nukahtamisen jälkeen, jotenki selkään ja kylkiin pisti niin ettei hengittämään kunnolla pystyny saati sitte liikkumaan! Pelästyin ihan kamalasti ja kokeilin masuakin mutta ei se kovalta tuntunu..eikä mahassa tuntunu muutenkaan yhtään oudolta.Hetken jo aattelin että mitähän tässä tekis ku mies oli töissä ja puhelinki toisessa huoneessa, ku ei oikeesti voinu liikkua siltä kivulta..siinä sitte varmaan puolisen tuntia ähräsin ja sain viimein hivutettua jalat lattialle ja siitä itteni jotenki ylös, kävelin ihan tönkkönä irvistellen ees taas ja kohta se kipu helpotti kokonaan..aamulla oli sitte ihan normaali olo? ..ja ihan takuulla en oo eläissäni niin kovaa kipua tuntenu. Ehkä maha oli painanu johonki hermoon tai jotain.



Fio: No nyt multa on luumut loppu ja alko tehdä niitä taas mieli:) Ne kyllä saa mulla mahan ihan kamalan turvoksiin ku hotkin niitä hirveet määrät.



Pikku-Milli: Eipä taida sullakaan enää tolkuttoman kauan mennä niin pääset tositoimiin, aika menee nopsaan,,muistan vielä ku olit rv 20 ja jotain:)



Noniin,piti vaan lukea nopsaan muiden kirjotuksia eikä kirjotella mutta näin taas kävi;)



Queen rv21+0

Ei ei ei - älkööt vanhat tutu säikähtäkö, en ole siirtymässä tänne puolelle!



Tulin vain onnittelemaan uusia (tai ei enään niin uusia) Plussia! Varsinkin FIORELLA -- ONNEA IHAN MIELETTÖMÄN PALJON!!! Ja ihania odotuspäiviä kaikille muillekin!



Oon@ - ikuinen kuumeilija

Oli ihan pakko tulla pikaisesti kirjottamaan eilisestä rakenneultrasta ennen töihin lähtöä.



Olin aivan hermona ennen sitä lääkäriä kun en ole selviä liikkeitä vielä tuntenut, paitsi että eilen aamulla ennen kun herättiin ja mies laittoi kätensä vatsalle niin tunsin kolme hentoa potkua, ihanaa!! Ja sitten koko viikon on kävely tuottanut tuskaa, aivan valtava kipu aina sillon aivan alavatsan alla molemmin puolin....



Mutta se kätilö joka tutki oli ihana, sanoi että se on hyvä että tunnet sitä kipua vaikka se ikävää onkin, mutta se kertoo että kohtu kasvaa ja kaikki on hyvin. Ja kaikki oli hyvin. Siellä se pikkuinen viuhto ja heilui edestakas ja vilkutteli meille, vaikka muuten ei todellakaan ollut " valokuvaus" tuulella, joten kotiintuomisena yksi kuva. :( Muttta pääasia että kaikki oli hyvin. Ja sit koko kotimatkan ajan tunsin pieniä potkuja, taisi pikkuinen tykätä ruoasta jota käytiin ultran jälkeen syömässä. ;-)



Sukupuolta en kysynyt vaikka etukäteen olin vannonut että haluan tietää, mutta kätilö ei yhtään vihjaissut mitään joten en sit kysellyt. Pääasia että kaikki muut asiat oli kunnossa.



Että tämmöistä täällä. Nyt onkin jo kiire valmistautumaan töihin lähtöön.



kristall 21+0

Käyn kyllä joka päivä lukemassa kaikkien turinnoinnit täällä, mutta kun omassa navassa ole vielä paljoa kertomista niin kirjoittelut vielä vähäisempiä.



Odottelua ja omien voimien tutkailua... Väsymys painaa ja vatsaa nippailee välillä. Mökö taitaa pedata itselleen kämppää siellä :D Tänään menossa rv 5+6 ja huomena aloitetaan uusi viikko :O) Hitaasti etiäpäin.



Sain aikaisin aamulla viestin kaveriltani, että heille syntyi tyttövauva eilen illalla, 52cm ja 4295g. Aikamoiset mitat :D Täytyy varmasti mennä katsomaan.



Mukavaa päivää kaikille



- JP & mökö rv 5+6 -

Taitaa melkein joka päivä joku olla ultrassa tai sydänääniä kuuntelemassa :) On se niin kivaa! Meitä on aika monta ja monessa eri vaiheessa ollaan, mikä elävöittää hyvin tätä pinoa :)



Meillä meni yö valvoessa :/ Oksettava olo ei enää ole, eli se kesti vain ma-ti, mut muuten on kuumeinen olo, vaikka kuumetta ei ole nostanu. Kurkku hieman kipeä, yskittää ja nenä tukossa. Pertti-Irmeli pyörii mahottomasti, mikä tekee kans olosta aika tuskaisen ajoittain. Ei ole mitään pieniä potkuja vaan kunnon muljahduksia... Liekkö tämä ettii jo uloskäyntiä... Taas en ole yhtään varma miten päin Pertsa on, kun pyörii niin mahottomasti.



Anoppi ja appi kokelaat lähtivät just kohti pohjosta ajeleen... Eli olivat vain tämän yhden yön. Oikeastaan en olis jaksanu seurustellakkaan pitempään, ku yöllä en juuri nukkunu ja olo on mikä on. Tulevat sitten viimeistään kesäkuussa ristiäisiin, jos ei sit innostu heti Pertsan syntymän aikoihin tuleen, kun kyseessä kuitenkin ensimmäinen lapsen lapsi heille :)



Unista oli ollu puhetta... Mie nähny kans paljon unia, yleensä unessa karhuja, sotilaita, portaita ja polkupyörällä ajoa :D Enempi pelottavia, painajaisomaisia unia. Unikirjasta olen välillä yrittäny kattella löytyskö niille mitään järkeä. Monesti pelottavat asiat meinaavat sit kuitenki hyvää, että ei kannata säikähtää :) Eivät ole suoraan verrattavissa esim tulevaan.



Mut jos tämä riittäisi tällä kertaa, jos vaikka illemmalla uudestaan :)

Hyviä vointeja kaikille :)



Nim. Hymiöitä tuhlaava Lisa & Pertti -Irmeli 35+2

Alkaa jo hieman huolestuttaan... :/

Omaa napaa taas täälläkin..pitäis leipoa mutta kun ei osaa päättää mitä! On se hankalaa..vois raahautua kauppaan niin ei tarvis miettiä, tekis vaan kaikkea mitä huvittaa=)



Eilen alko sitten siivouksen päätteeksi kunnon nippailu mahassa, mutta eipä vaan mitään " oikeeta" tapahdu. Nyt meni taas hermot, ei jaksa enää...yli mennään, se on jo selvää. Kun ei tuo vaan niin kauheesti ehtis enää kasvaa...

Mies sai eilen viestiä jonkun tutun lapsen syntymästä ja tuumas vaan että ..kele, kyllä se näköjään on niin että kaikki muut pääsee synnyttämään ennen meitä. No sitähän mä oon sanonut..toisaalta herttaista, kun tuleva isukkikin oottaa jo niin kovin! Yritti tuossa mahalle kuiskailla koska ois sopivin aika tulla ulos mutta eipä tuo pieni jääräpää taida kuunnella. Kun ei oo kuunnellut tähänkään asti=D Mulla alkaa olla niin vuorimainen olo jo, ettei malttais oottaa..ja pelottaa lukea sellasista jotka on menneet viikoille 43-44 asti, täällä kun sitä käynnistelyä ei suosita! En kyllä halua niin pitkään odottaa...EN!!!



Noista unista, näin pitkin syksyä ja talvea sellasia unia joissa enimmäkseen mies petti tai oli ainakin ihastunut toiseen. Ja niitä missä minä petin, mutta niissä oli aina ihan hirveä katumus päällä ja heräsin aika usein omaan itkuun..nyt ei oo mitään hämärämpää näkynyt enää viime aikoina, tai en oikeestaan muista enää uniani. Sen verran sikeesti tulee nukuttua..



Täytyy alkaa hommiin, mulla on paha tapa löytää koko ajan jotain mikä ois tehtävä just tänään, vaikka oikeasti - mikä kiire tässä on?! mutta minkäs sitä itelleen voi..

Toivottavasti Iglulle ei tosiaan ole mitään ikävää tapahtunut, täälläkin on pari päivää häntä jo kaipailtu=/





-Ankka & 39+5 (EIIIIIII...nyt jo!!)

Voi kökkö tota lumisadetta... ARGH!!!!



Josko nyt varovaisesti uskallan kertoa... en oo aiemmin uskaltanut, mutta kun väki alkaa olla huolissaan. Bongasin nimittäin suljetulta yahoo-palstalta kuulumiset, että iglulle on syntynyt tyttö ja kaikki siellä nyt jo on ilmeisesti hyvin. Iglu saa itse kertoa lisää kun pääsee linjoille... ja toivon mukaan ei mua listi kun täällä kerroin.



Mulla onkin tänään oikein menopäivä tänään =) Parin tunnin päästä singahdan tampesteriin tapaamaan toukokuisia mammoja ja illalla mennään miehen kanssa teatteriin ja ehkä sen jälkeen syömään.



[color=red]pikku-milli & paco 35+6[/color]

Soittelin tuossa aikaa alkuraskauden ultraan ja päätin kysyä muutamasta paikasta, jotta mihin pääsis ekana ja minkälaisia viikkoja ne suosittelee olevan kasassa.

Eka paikassa sanottiin, että kannattais olla 7. tai 8. viikolla, niin varmemmin näkyis jotain...

(Tämä vastaus vastas aikalailla mun odotuksiakin...) Aikaa löytyi niin, että olisin silloin rv 8+5.



Toka vastaus oli, että aikaa löytyy muutama päivä aiemmin. Ja silloin olisin rv 7+6.

Mutta ei oikein osannut sanoa, että kuinka pitkällä olisi hyvä olla... (ihmeellistä, ettei lääkärikeskuksen sairaanhoitajaa ole asiasta valistettu...)



Kolmannessa paikassa sanottiin, että 5. ja 6. viikolla ei välttämättä vielä näy oikein mitään. Mutta varmistettuaan asian, sanoi, että olis kuulemma hyvä odottaa viikolle 10-11.

Aika lailla heitteli vastaukset, kun kuitenkin kaikissa on kyse yksityisestä lääkärikeskuksesta.



Esim. www.tekay.fi sivuilla raskauskiekon mukaan sydänäänet pitäis olla todettavissa rv 5+5. Tiedän, että on syytä malttaa vähän pitemmälle, mutta ei kai nyt sentään 10 viikkoa...

Mulla on nyt sitten kaksi aikaa toistaiseksi. Silloin 7+6 ja 8+5, joista jälkimmäisen meinaan perua... mutta vasta sen jälkeen, kun olen käynyt siinä ensimmäisessä. Ainakin, jos se perutaan, niin on pian uus aika...



Millä viikoilla te muut olette käyneet?



Muuten taitaa olla kaikki täällä ennallaan. Nautitaan vielä suhteellisen oireettomista ajoista, vaikka välillä toivoisikin enemmän merkkejä pikkuisen olemassa olosta. Toisaalta onhan se mukava, että vielä on pystynyt touhuilemaan lähes entiseen malliin...



-cactus- rv 4+6

Meillä kävi näin... mulla ei itellä ollu oikeestaan mitään havaintoo siitä minkälainen kierto oli ollut kun meillä tärppi tuli jo toisesta kierrosta pillereiden jälkeen. Mentiin sitten alkuraskauden ultraan kun viikkoja luultiin olevan 8+, mutta kääk eipä siellä näkynytkään mitään muuta kuin ruskuaispussi. Saatiin sitten tuulimunaepäily niskaan ja uusi aika kahden viikon päähän. Uudessa ultrassa sitten jo pieni ihana vauvan alku sykkeineen näkyikin ja silloin sitten ultran mukaan viikkoja oli 8+3. Eli meillä ei mitään näkynyt vielä 6+3, mutta sitten taas toisilla on näkynyt jo silloinkin.



Mutta kyllä tuolloin 7+ jo pitäis näkyä jos siis tiedätte varmaksi että niitä viikkoja on sen verran. Monissa paikoissa sitä myöhäisempää ajankohtaa suositellaan varmaankin juuri sen takia, että jos ei tarkkaa hedelmöitysajankohtaa tiedä niin ei sitten pääsisi käymään noin kun meille kävi.

Ääääh, väsyttää, oksettaa, menkkamaisen kipeä maha ja lisäksi muutenki koko ajan kiskoo johonki suuntaan että hyvä jos vielä uskaltaa liikkua ja kurkotella yhtään mitään. Ja koko aika kiukututtaa mutten tiedä miksi.. :(



Oli oikein helpottavaa kuulla suita Sippun juttuja. Taas tuntuu että kyllä kaikki on kohdallaan. Varsinki ku tämä minun kohtu tällä lailla oireilee että kiskoopi koko ajan johonki suuntaan.



Oikeastaan olo on oikein turvallinen ja sen vuoksi uskaltauduttiinki jo kertomaan tädilleni ja miehellensä ( kun pitävät minua melkein kuin omana lapsenaan..) ja olivat todella yllättyneitä. Suorastaan olivat aluksi shokissa, mutta sitten alkoi jo hälinä vaatteista ja rattaista ja mistä lie kaikesta :)



Ja tänään aikomus on kertoa miehen vanhemmille ( jotka muuten repeää liitoksistaan kun kuulevat kun ovat jo niin odottaneet että koska....) sekä myöskin omalle isälleni ja hänen naisystävälleen.. Se oikeastaan jännittää eniten kun isäni on aina ollut hirmu ylisuojeleva minua kohtaan... Toivottavasti osaa iloita meidän puolesta :)



Ankka: HUi kun sulla on jo niin jännät paikat! Minusta tuntuu etten ikinä pääse tuohon vaiheeseen.. No, kuiten kyllä se tulee ulos ja piankos se alkaa yks kaks tapahtumaan niin että heilahtaa.



Oli ollu keskustelua tuosta liikunta puolesta.. Minun täytyy myöntää että tähän asti olen lusmuillu kyllä aivan liikaa vaikka meillä onki 2 koiraa, mutkun niitten liikunta on menny siihen et ollaan jossain metsässä ja ne pääsevät irti juoksemaan, niin ei siinä menossa oikein emäntä meinaa saada tarpeeksi liikuntaa. Nyt kun tämä raskaus ilmeni, niin ajattelin alkaa oikealla lailla kävelyttämään hauvat lyhyessä narussa että oppivat jollakin lailla vaunujen kans sitten kulkemaan :) Taka-ajatuksia kaikessa :)



Kamala kun piti taas nopeasti poiketa mutta tuli taas melkonen romaani.. ÄÄH.



Oon@ oli piipahtanut " kylässä" :) Ihana kun muistit minut! KYllä tavallaan tuntuu että nyt jos koskaan olen oikeasti ansainnu ne onnittelut :) Mieki piän peukkuja että sie sen miehen löydät, ja jos et löydä ei lapsen saaminen silti mahdottomuus ole ;)



näin tänään! Voikaa oikein hyvin ja paksusti!



Fio ja Rae rv 6+4

hirmuisen väsymyksen kourissa täällä pikaisesti viestin cactukselle: minä kävin ensiavun ultrassa kipujen takia rv 6+2, huonolla ultralla näkyi ruskuaispussi ja lääkäri epäili, että hyvällä tahdolla myös syke. Rv 7+0 käytiin lapsettomuuspolin hyvässä ultrassa ja siellä näkyi selkeä syke. Kasvu on tuossa vaiheessa hurjaa, eli 6+2 oli 2,3 mm, 7+0 jo 8,2 mm. Suosittelen aikaisintaan rv 7+0 jälkeen, koska sitä ennen on melko epätodennäköistä vielä. Tekayn sivuilla minustakin annetaan melko aikainen päivä sykkeen näkymiselle. Ja se riippuu tosiaan paljon ultrauslaitteen tarkkuudesta.



Nyt pakenen toimistolta remppatyömaalle ja sit nukkumaan...



-Osse ja Santeri 8+1

Paino on noussut 4,8 kg ekasta käynnistä (7+3). Huh, miten paljon! Tosin se taitaa kaikki olla tossa keskivartalolla, kun vaatteet ei muuten tunnut " pienentyneen" . Terkkari ei sanonut siitä mitään, joten eipä kai tuo haittaa (tosin tuo ekan käynnin paino on ihan normaalipainon alarajalla). Yli 10 kilon painonnousua siis odotellessa, jos ei kuitenkaan yli 15 kg tulis.. Hemoglobiini olikin paljon parempi kuin odotin. Rautatabletit oli nostanut sen jo 125:een. Rautaa joudun jatkamaan vielä toistaiseksi kuitenkin. Verenpaine oli alhaalla (niinku se on ollut aina).



Äitiysraha ja -pakkaus hakemuslaput on nyt kourassa. En vaan tiedä koska ne pitäis laittaa Kelaan. Kai mahdollisimman pian. Mulle on aika sama kumpi äitiyspakkaus tulee (ensin halusin tän vuotisen, mutta eipä niissä niin isoa eroa ole..) ja kuitenki alottaisin äitiysloman jo sen 50 päivää ennen laskettua aikaa (eli kesäkuun alkupuolella).



Huomenna mulla on vapaapäivä.. Ihanaa! Lainasinki kirjastosta ison pinon leffoja (kävin naapurikaupunginosan kirjastossa, missä on tosi hyvä valikoima dvd-leffoja) ja sit vois leipoa jotain viikonlopuksi.. Ja jos jaksaisin lähteä keskustaan, vois ostaa jotain etnisestä ruokakaupasta (tietysti vinkkinä miehelle, että ois sen vuoro tehdä ruokaa..), kun ei olla niissä pitkään aikaan käyty.



Jenni 22+6

Mie suunnittelin kans alunperin alottavani sen varhennettuna eli 50pv ennen lasketua aikaa, mutta Kelalla minua neuvottiin suoraan, että ei kannata niin tehä, sillä se on pois loppupäästä. Eli äitiysloma on vain sen 105 päivää, alotti sen sit varhennettuna tai ei. Kelalla kehottivat suoraan ottamaan sairaslomaa juuri ennen äitiysloman alkua sen verran mitä täydellä palkalla voi olla (riippuu tes:istä), meillä se oli 28pv.



No minun tapauksessa minun ei ite sitä s.lomaa tarttenu juuri pyytääkkään, kun lääkäri oli sen jo päättänyt puolestani ihan vain sen takia, että olen yöhoitaja ja töissä yksin.



Ihan vain vinkkinä ajattelin kertoa teille tällasen mahollisuuden...



Lisa & Pertti-Irmeli 35+2