Lue keskustelun säännöt.
Miksi napostelet ja syöt välipaloja? Syötkö liian vähän ruokaa? Vai häh?
18.05.2017 |
Mä en ymmärrä välipaloja aikuisilla. Tai ymmärrän, jos esimerkiksi urheilet päivittäin tai teet fyysisesti raskasta työtä, tai sulla on joku sellainen sairaus joka edellyttää välipaloja. Näissä tapauksissa ymmärrän, että aterioiden välillä (lounas,päivällinen) tarvitaan lisää energiaa. Mutta kun välipaloja tuntuu syövän lähes jokainen aikuinen. Useammin ehkä naiset kuin miehet. Tämän havainnon olen siis tehnyt ihan työpaikallani. Yleisiä välipaloja ovat: voileivät, rahka, jugurtti, mysli, hedelmät, välipala/proteiinipatukka, valmispuuropussit.
Miksi te syötte välipaloja? Veikkaan että koska teillä on nälkä. Mutta miksi ette sitten syö tarpeeksi/kunnolla lounasta ja päivällistä? Mä en siis tajua miten ihmiset jaksaa koko ajan parin tunnin välein pupeltaa jotain syötävää.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Heh, ap järkyttyy mun ruokailusta nyt pahasti. :D esim eilen olen syönyt aamupalan (250g rahkaa ja pari desiä marjoja, ruisleipä päällisillä), välipalan banaani ja mandariini, lounaalla kanafilee ja bataattia, salaattiannos. Klo 13.30 töissä vielä 100g raejuustoa. Kotona söin ensin välipalana pari ruisleipää, päivälliseksi tein possun pihviä ja lämpimiä kasviksia. Iltapalaksi puuroa ja raejuustoa. Syön koska mulla on nälkä tosi usein ja tulee huono jollen syö. Syön lounaalla ja päivälliselläkin reilusti, ei silti auta. Oon hoikka, rasvaprosentti oli viime mittauksessa 19.
En mä järkyty, tosi moni syö noin :)
T.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et näköjään tiedä tarpeeksi.
Sekä parin aterian että yli viisi kertaa päivässä syöminen voivat molemmat olla yhtä terveellisiä. Ei ole sääntöä siitä, miten usein pitäisi syödä. On kuitenkin helpompaa saada kaikki tarvitsemasi ravintoaineet, kun syö useamman aterian päivässä.
Jos syöt vain kaksi ateriaa päivässä, molempien aterioiden tulisi olla terveellisiä, monipuolisia ja tasapainoisia, jotta saat varmasti kaikki tarvitsemasi ravintoaineet.
Jos haluaa syödä terveellisesti, ja syö vain 2 kertaa päivässä, aterioista tulee väkisinkin suuria ja energiapitoisia. Sellaisista aterioista tulee niin täyteen, että olo ei ole erityisen energinen. Jos aterioiden väli on pitkä, useimpien verensokeri ehtii laskea alas ennen seuraavaa ateriaa, ja olo menee vetämättömäksi.
Useimmille on helpointa syödä terveellisesti, kun nauttii kolme varsinaista ateriaa ja 1–4 välipalaa. Jos mielesi tekee välillä pitää paastopäivä, sille ei ole mitään esteitä. Paastoaminen silloin tällöin on OK ja saattaa jopa vaikuttaa myönteisesti terveyteen.
Ap: siksi, että se on terveellistä.
Ravitsemusasiantuntijat suosittelevat syömään 3-4 tunnin välein, koska siten verensokerin taso pysyy hyvänä ja se heijastuu toimintakykyyn ja jaksamiseen ja vähentää riskiä syöpöttelyyn.
Olennaista on kokonaiskalorisaanti, eli jos mietit kokonaisuutta ja pidät välipalat terveellisinä, et syö sen vähempää kaloreitakaan sillä, jos syöt vain 2-3 kertaa isosti päivässä versus että jos söisit 4-5 kertaa päivässä, mutta vähemmän kerralla.
Toisin sanoen lihomisen kannalta syömiskerrat eivät ratkaise, vaan se, miten paljon niistä eri kerroista kertyy kaloreita.
Vierailija kirjoitti:
Ap: siksi, että se on terveellistä.
Ravitsemusasiantuntijat suosittelevat syömään 3-4 tunnin välein, koska siten verensokerin taso pysyy hyvänä ja se heijastuu toimintakykyyn ja jaksamiseen ja vähentää riskiä syöpöttelyyn.
Olennaista on kokonaiskalorisaanti, eli jos mietit kokonaisuutta ja pidät välipalat terveellisinä, et syö sen vähempää kaloreitakaan sillä, jos syöt vain 2-3 kertaa isosti päivässä versus että jos söisit 4-5 kertaa päivässä, mutta vähemmän kerralla.
Toisin sanoen lihomisen kannalta syömiskerrat eivät ratkaise, vaan se, miten paljon niistä eri kerroista kertyy kaloreita.
Ravitsemusasiantuntijoiden suositus ei tee usein syömisestä automaattisesti terveellistä ja kaikille sopivaa tapaa. Verensokerin taso pysyy hyvänä, vaikka söisikin harvoin, se riippuu ruuan sisällöstä.
Lisää tietoa.
Aikuiset
Ateria-ajat ja tottumukset ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia ja yksilöllisiä. Päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen, sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee nälän tunnetta, tukee painonhallintaa sekä suojaa hampaita reikiintymiseltä. Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun
Lisää ruokavalioosi enemmän vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä ja marjoja! Juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä sekä sieniä tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli noin 5–6 annosta. Yksi annos tarkoittaa yhtä keskikokoista hedelmää, 1 desilitraa marjoja tai 1,5 desilitraa salaattia tai raastetta. Tästä määrästä marjoja ja hedelmiä tulisi olla noin puolet ja loput juureksia ja vihanneksia. Näistä osa olisi hyvä nauttia kypsentämättöminä ja osa käyttää ruokien raaka-aineina
Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä muita hyödyllisiä yhdisteitä. Palkokasvit eli pavut, linssit ja herneet puolestaan sisältävät melko paljon proteiinia, ja ne toimivat hyvänä proteiininlähteenä ruokavaliossa niin seka- kuin kasvissyöjille. Kasvisperäinen proteiini on myös ympäristöystävällinen valinta.
Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Kala on oiva proteiinin, monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde.
Pähkinät ja siemenet ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Suolaamattomia, sokeroimattomia tai muulla tavoin kuorruttamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä (esim. auringonkukan, seesamin, pinjan ja kurpitsan siemenet) voi nauttia lajeja vaihdellen noin 30 g (2 rkl) päivässä eli 200–250 g viikossa.
Täysjyväviljavalmisteissa on vähemmän energiaa kuin valkoisesta viljasta valmistetuissa elintarvikkeissa. Täysjyväviljavalmisteet sisältävät runsaasti kuitua, ja täysjyväviljan ravintoainetiheys on suurempi kuin valkoisen viljan. Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on noin 6 annosta naisille ja noin 9 annosta miehille. Vähintään puolet käytetystä määrästä tulisi olla täysjyväviljaa. Annos tarkoittaa 1 desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa tai -riisiä tai muuta täysjyvälisäkettä tai yhtä leipäviipaletta. Esimerkiksi lautasellinen puuroa vastaa kahta annosta.
Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 grammaa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmunien sopiva käyttömäärä on 2–3 kpl viikossa. Siipikarjan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina.
Jokaiselle nesteen tarve on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi fyysinen aktiivisuus, ympäristön lämpötila ja ikä. Useimmilla nesteen tarve tulee tyydytetyksi, jos juodaan janon mukaisesti. Ohjeellinen kaikkien juomien määrä päivässä on 1-1,5 litraa ruoan sisältämän nesteen lisäksi. Ruokajuomaksi suositellaan vettä, kivennäisvettä, enintään 1 % rasvaa sisältävää maitoa tai piimää. Sokeroituja juomia ei tule käyttää säännöllisesti, sillä sokerilla makeutettujen juomien käyttö on yhteydessä tyypin 2. diabeteksen riskiin ja ylipainoon. Lisäksi runsas sokeroitujen juomien kulutus heikentää hammasterveyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisää tietoa.
Aikuiset
Ateria-ajat ja tottumukset ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia ja yksilöllisiä. Päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen, sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee nälän tunnetta, tukee painonhallintaa sekä suojaa hampaita reikiintymiseltä. Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun
Lisää ruokavalioosi enemmän vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä ja marjoja! Juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä sekä sieniä tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli noin 5–6 annosta. Yksi annos tarkoittaa yhtä keskikokoista hedelmää, 1 desilitraa marjoja tai 1,5 desilitraa salaattia tai raastetta. Tästä määrästä marjoja ja hedelmiä tulisi olla noin puolet ja loput juureksia ja vihanneksia. Näistä osa olisi hyvä nauttia kypsentämättöminä ja osa käyttää ruokien raaka-aineina
Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä muita hyödyllisiä yhdisteitä. Palkokasvit eli pavut, linssit ja herneet puolestaan sisältävät melko paljon proteiinia, ja ne toimivat hyvänä proteiininlähteenä ruokavaliossa niin seka- kuin kasvissyöjille. Kasvisperäinen proteiini on myös ympäristöystävällinen valinta.
Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Kala on oiva proteiinin, monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde.
Pähkinät ja siemenet ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Suolaamattomia, sokeroimattomia tai muulla tavoin kuorruttamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä (esim. auringonkukan, seesamin, pinjan ja kurpitsan siemenet) voi nauttia lajeja vaihdellen noin 30 g (2 rkl) päivässä eli 200–250 g viikossa.
Täysjyväviljavalmisteissa on vähemmän energiaa kuin valkoisesta viljasta valmistetuissa elintarvikkeissa. Täysjyväviljavalmisteet sisältävät runsaasti kuitua, ja täysjyväviljan ravintoainetiheys on suurempi kuin valkoisen viljan. Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on noin 6 annosta naisille ja noin 9 annosta miehille. Vähintään puolet käytetystä määrästä tulisi olla täysjyväviljaa. Annos tarkoittaa 1 desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa tai -riisiä tai muuta täysjyvälisäkettä tai yhtä leipäviipaletta. Esimerkiksi lautasellinen puuroa vastaa kahta annosta.
Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 grammaa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmunien sopiva käyttömäärä on 2–3 kpl viikossa. Siipikarjan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina.
Jokaiselle nesteen tarve on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi fyysinen aktiivisuus, ympäristön lämpötila ja ikä. Useimmilla nesteen tarve tulee tyydytetyksi, jos juodaan janon mukaisesti. Ohjeellinen kaikkien juomien määrä päivässä on 1-1,5 litraa ruoan sisältämän nesteen lisäksi. Ruokajuomaksi suositellaan vettä, kivennäisvettä, enintään 1 % rasvaa sisältävää maitoa tai piimää. Sokeroituja juomia ei tule käyttää säännöllisesti, sillä sokerilla makeutettujen juomien käyttö on yhteydessä tyypin 2. diabeteksen riskiin ja ylipainoon. Lisäksi runsas sokeroitujen juomien kulutus heikentää hammasterveyttä.
Jostain kopsattu teksti täysin vailla omaa ajattelua :D:D
Vierailija kirjoitti:
Aloin käymään 4 - 5 kertaa viikossa salilla, ja lähes koko ajan on kiljuva nälkä, ei väliä kuinka paljon syön ruokaa lounaalla/päivällisellä. Tästä syystä rahkaa ja hedelmiä välipalaksi.
Mun mies käy nyt 6-7 kertaa salilla/vko, jätti iltaleivät pois lähes täysin (6 leipää >max 2) ja syö vain normaalin kotiruuan. Aika usein 2-3 munan munakkaita aamiaiseksi tai lounaaksi. Pähkinöitä syö joskus välipalaksi, treeneissä tavallista vettä pullossa eikä mitään keinojuomia.
Paino on pudonnut 17 kiloa joulun jälkeen joten saisi olla vähän nälkäisempi mutta sanoo ettei kaipaa mitään lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska mun pitää saada painoa nostettua, mutta liikuntakin on tärkeää. En saa syötyä kerralla niin paljon, että se riittäisi niin pitää syödä vähän ja useammin. Sairaus (syöpä) tiputti painon alle 40kg.
On terveellistä syödä 2-4h välein pieniä aterioita. Aineenvaihdunta pysyy käynnissä, verensokeri pysyy tasaisena, ei tarvi ahtaa itseään ähkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On terveellistä syödä 2-4h välein pieniä aterioita. Aineenvaihdunta pysyy käynnissä, verensokeri pysyy tasaisena, ei tarvi ahtaa itseään ähkyyn.
Älä höpsi.
Vierailija kirjoitti:
Koska mun pitää saada painoa nostettua, mutta liikuntakin on tärkeää. En saa syötyä kerralla niin paljon, että se riittäisi niin pitää syödä vähän ja useammin. Sairaus (syöpä) tiputti painon alle 40kg.
Tsemppiä sairauden nujertamiseen! Tai en tiedä jos olet jo syövän selättänytkin :) Jos et niin voimia ja jaksamista!
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työmatka 6km suuntaansa, jonka pyöräilen säästä riippumatta. Pakko syödä välipalaa tunti-pari ennen kotiinlähtöä. Vapaapäivinä sitten syön sen takia, että ateriarytmi pysyy samana.
Tätä mäkin olen aina ihmetellyt, tosin itse en harrasta pahemmin raskasta liikuntaa vaan lähinnä lenkkeilen vain koirien kanssa.
Ja mitä työkavereiden lounaita katson, niin eivät ne sen kevyempiä ole kuin omanikaan. Käytiin kerran pizzalla lounaalla ja silti lähes kaikki kaivoivat siinä kahden maissa rahkat ja jogurtit esiin :o
Keskimäärin 3 kertaa viikossa harrastan liikuntaa. Uintia, joogaa, pitkiä kävelylenkkejä maastossa. Joskus näinä liikuntapäivinä haukkaan aamupalan tai välipalan.
T.ap