Lue keskustelun säännöt.
Nykymies ei uskalla sanoa omaa mielipidettään naiselle, kertoo asiantuntija iltiksessä
17.05.2017 |
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/201705162200133676_lz.shtml
Nykymies hännystelee ja peesailee naista ja piiloutuu naisen mielipiteiden taakse. Nykymies ei uskalla sanoa omaa mielipidettään, ei osaa olla suoraselkäinen. Siksi parisuhteet heikkenee ja seksuaalinen jännite niistä hiipuu. Naiset haluaisivat, että mies olisi Mies ja ottaisi kantaa, mutta mies vässyköi. Omankin kokemukseni mukaan näin on. Vaikka anelisin polvillani, että mies sanoisi oman (oikean) mielipiteensä johonkin asiaan eikä vain myötäilisi minua ja minun mielipidettä niin ei, miehestä ei saa mitään irti. Pah.
Kommentit (1120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri pitkäaikaisesta tyttöystävästä keskustelun innoittamana. Silmiä avaava ketju naisista.
No niin, hyvä sinulle. Kunpa useammat miehet ymmärtäisivät tehdä näin tämän iän ikuisen valittamisen sijaan.
Minä taas en tunne yhtäkään miestä, joka valittaisi omasta puhumattomuudestaan. Yleensä se valitus tulee näiden miesten vaimoilta ja tyttöystäviltä.
Valittavat senkin edestä sitten kun se vaimo lopulta lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...
Onko tämä jokin yllätys?Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.
Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?Johtusko se siitä, että miehiltä ei yleensä paremmin kysellä mielipiteitä tai sit niillä ei ole painoarvoa. Nää "kunnolliset ja terveet" parisuhteet ei välttämättä sitä ole, kun aletaan tonkimaan pintaa syvemmältä. Kaikki vaan näyttää ulospäin hyvältä.
Toiseks tää on aika jännä kuvitelma naisilta, että täällä kirjoittelisi miehistä vaan se pohjasakka. Näinkö paljon arvostetaan miehiä vai yrittääkö naiset väistellä totuutta tällä keinoin?Ei tuo kirjoittaja puhunut mistään pohjasakasta vaan ihmetteli samaa mitä minäkin, että miksi miehet haluavat olla suhteessa, joissa heillä on paha olla. Ja vaimolle ei edes voi sanoa, että on paha olla, koska vaimo suuttuu. Ihmisellä on vain yksi elämä, miksi se pitää pilata olemalla suhteessa, jossa he eivät ole onnellisia. Voi olla, että vaimokaan ei ole onnellinen. Toisen vaan pitäisi saada suu auki ja kertoa rehellisesti, miltä tuntuu. Parhaimmillaan se on uuden alku heille yhdessä.
Niinpä.
Minä olin parisuhteessa juuri tällainen kuin tässä on kuvailtu. Halusin asioiden menevän juuri niin kuin olin ajatellut. Halusin jauhaa asioista lähes loputtomiin. Suunnittelin matkoja vain ilmoitusluonteisena asiana. Painostin miestä puhumaan jne. Mies sanoi, että olen kamala. Yritin parantaa käytöstäni, mutta en pystynyt parantamaan tarpeeksi ja kuulin edelleen että olin kamala. Mies teki myös pari isoa virhettä. Sanoin, että nyt ei auta enää mikään muu kuin ero. MUTTA kaikesta kamalasta, mitä olin tehnyt 11 vuoden aikana, ero oli miehen mielestä kamalinta. Mies huusi ja raivosi, miten voin tehdä hänelle näin. Sanoin, että mikä järki jatkaa, kun hän ei selvästikään ole kanssani onnellinen tai edes tyytyväinen.
En vieläkään ymmärrä, miten vaikeaa miehelle oli erota, vaikka oli tehnyt vuosien aikana varsin selväksi, että elämä kanssani oli kärsimystä. Miksi hän sitten olisi halunnut jäädä siihen kärsimykseen? Voisiko joku eroa viimeiseen asti vastustava (mies?) kertoa tähän vastauksen?
Koska nykyään tavismiehelle uuden puolison hankkiminen on keskimäärin miljoona kertaa vaikeampaakuin naiselle. Kumppanin kanssa asuessa saa säännöllisesti seksiä ja pystyy jakamaan kodin työt. Kun nämä kaksi asiaa on vastakkain eikä mies lähde "etsimään onnea uudesta parisuhteesta" niin voit kuvitella miten vaikeaa uuden puolison hankkiminen tavismiehelle on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri pitkäaikaisesta tyttöystävästä keskustelun innoittamana. Silmiä avaava ketju naisista.
No niin, hyvä sinulle. Kunpa useammat miehet ymmärtäisivät tehdä näin tämän iän ikuisen valittamisen sijaan.Minä taas en tunne yhtäkään miestä, joka valittaisi omasta puhumattomuudestaan. Yleensä se valitus tulee näiden miesten vaimoilta ja tyttöystäviltä.
Miten niin omasta puhumattomuudestaan? Miksi heidän siitä pitäisikään valittaa tai kuka näin on olettanut tai väittänyt? Kuitenkin tässäkin ketjussa on aika paljon valitusta naisten käytöksestä, mutta jostain syystä ero ei ole heille vaihtoehto.
Naisista on tullut hirviöitä, muuta ei ole nykymiehelle tarjolla. En keksi muuta kun miehet ottaa ulkomaalaisen naisen, suomalaisen naisen taru on tullut tiensä päähän.
Vierailija kirjoitti:
Naisista on tullut hirviöitä, muuta ei ole nykymiehelle tarjolla. En keksi muuta kun miehet ottaa ulkomaalaisen naisen, suomalaisen naisen taru on tullut tiensä päähän.
Siitä sitten vaan, jokainen etsii omaa onneaan, hienoa jos sen löytää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...
Onko tämä jokin yllätys?
Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.
Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?
Johtusko se siitä, että miehiltä ei yleensä paremmin kysellä mielipiteitä tai sit niillä ei ole painoarvoa. Nää "kunnolliset ja terveet" parisuhteet ei välttämättä sitä ole, kun aletaan tonkimaan pintaa syvemmältä. Kaikki vaan näyttää ulospäin hyvältä.
Toiseks tää on aika jännä kuvitelma naisilta, että täällä kirjoittelisi miehistä vaan se pohjasakka. Näinkö paljon arvostetaan miehiä vai yrittääkö naiset väistellä totuutta tällä keinoin?
Ei tuo kirjoittaja puhunut mistään pohjasakasta vaan ihmetteli samaa mitä minäkin, että miksi miehet haluavat olla suhteessa, joissa heillä on paha olla. Ja vaimolle ei edes voi sanoa, että on paha olla, koska vaimo suuttuu. Ihmisellä on vain yksi elämä, miksi se pitää pilata olemalla suhteessa, jossa he eivät ole onnellisia. Voi olla, että vaimokaan ei ole onnellinen. Toisen vaan pitäisi saada suu auki ja kertoa rehellisesti, miltä tuntuu. Parhaimmillaan se on uuden alku heille yhdessä.
Niinpä.
Minä olin parisuhteessa juuri tällainen kuin tässä on kuvailtu. Halusin asioiden menevän juuri niin kuin olin ajatellut. Halusin jauhaa asioista lähes loputtomiin. Suunnittelin matkoja vain ilmoitusluonteisena asiana. Painostin miestä puhumaan jne. Mies sanoi, että olen kamala. Yritin parantaa käytöstäni, mutta en pystynyt parantamaan tarpeeksi ja kuulin edelleen että olin kamala. Mies teki myös pari isoa virhettä. Sanoin, että nyt ei auta enää mikään muu kuin ero. MUTTA kaikesta kamalasta, mitä olin tehnyt 11 vuoden aikana, ero oli miehen mielestä kamalinta. Mies huusi ja raivosi, miten voin tehdä hänelle näin. Sanoin, että mikä järki jatkaa, kun hän ei selvästikään ole kanssani onnellinen tai edes tyytyväinen.
En vieläkään ymmärrä, miten vaikeaa miehelle oli erota, vaikka oli tehnyt vuosien aikana varsin selväksi, että elämä kanssani oli kärsimystä. Miksi hän sitten olisi halunnut jäädä siihen kärsimykseen? Voisiko joku eroa viimeiseen asti vastustava (mies?) kertoa tähän vastauksen?Koska nykyään tavismiehelle uuden puolison hankkiminen on keskimäärin miljoona kertaa vaikeampaakuin naiselle. Kumppanin kanssa asuessa saa säännöllisesti seksiä ja pystyy jakamaan kodin työt. Kun nämä kaksi asiaa on vastakkain eikä mies lähde "etsimään onnea uudesta parisuhteesta" niin voit kuvitella miten vaikeaa uuden puolison hankkiminen tavismiehelle on.
Niin. Eli kerrohan vielä miksi miehille on niin vaikeaa olla sinkkuna. Minäkin olen ollut tässä kaksi ja puoli vuotta sinkkuna eikä minulla ole mitään pakottavaa tarvetta hankkia kumppania, jos mitään superyksilöä ei satu tulemaan vastaan. Tiedän, että samaa takkuamista se taas olisi, joten ehkä parempi kuitenkin näin. En halua parisuhdetta pelkästään säännöllisen seksin tai kotitöiden takia. Haluan parisuhteen vain, jos joku oikeasti minua tarpeeksi kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisista on tullut hirviöitä, muuta ei ole nykymiehelle tarjolla. En keksi muuta kun miehet ottaa ulkomaalaisen naisen, suomalaisen naisen taru on tullut tiensä päähän.
Siitä sitten vaan, jokainen etsii omaa onneaan, hienoa jos sen löytää :)
Jep, aion yrittää saada myös kaverit tajuamaan missä mennään, yritän saada heidätkin eroamasn. Ehkä se on jopa joku tänne kirjoittavista josta erotaan.
:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisista on tullut hirviöitä, muuta ei ole nykymiehelle tarjolla. En keksi muuta kun miehet ottaa ulkomaalaisen naisen, suomalaisen naisen taru on tullut tiensä päähän.
Niin, kun miehelle se sinkkuus ei ole mikään vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri pitkäaikaisesta tyttöystävästä keskustelun innoittamana. Silmiä avaava ketju naisista.
No niin, hyvä sinulle. Kunpa useammat miehet ymmärtäisivät tehdä näin tämän iän ikuisen valittamisen sijaan.
Ja näin sanoo nainen palstalla, jossa on päivittäin kymmeniä ja taas kymmeniä naisten valituksia siitä omasta miehestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...
Onko tämä jokin yllätys?Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.
Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?Johtusko se siitä, että miehiltä ei yleensä paremmin kysellä mielipiteitä tai sit niillä ei ole painoarvoa. Nää "kunnolliset ja terveet" parisuhteet ei välttämättä sitä ole, kun aletaan tonkimaan pintaa syvemmältä. Kaikki vaan näyttää ulospäin hyvältä.
Toiseks tää on aika jännä kuvitelma naisilta, että täällä kirjoittelisi miehistä vaan se pohjasakka. Näinkö paljon arvostetaan miehiä vai yrittääkö naiset väistellä totuutta tällä keinoin?Ei tuo kirjoittaja puhunut mistään pohjasakasta vaan ihmetteli samaa mitä minäkin, että miksi miehet haluavat olla suhteessa, joissa heillä on paha olla. Ja vaimolle ei edes voi sanoa, että on paha olla, koska vaimo suuttuu. Ihmisellä on vain yksi elämä, miksi se pitää pilata olemalla suhteessa, jossa he eivät ole onnellisia. Voi olla, että vaimokaan ei ole onnellinen. Toisen vaan pitäisi saada suu auki ja kertoa rehellisesti, miltä tuntuu. Parhaimmillaan se on uuden alku heille yhdessä.
Niinpä.
Minä olin parisuhteessa juuri tällainen kuin tässä on kuvailtu. Halusin asioiden menevän juuri niin kuin olin ajatellut. Halusin jauhaa asioista lähes loputtomiin. Suunnittelin matkoja vain ilmoitusluonteisena asiana. Painostin miestä puhumaan jne. Mies sanoi, että olen kamala. Yritin parantaa käytöstäni, mutta en pystynyt parantamaan tarpeeksi ja kuulin edelleen että olin kamala. Mies teki myös pari isoa virhettä. Sanoin, että nyt ei auta enää mikään muu kuin ero. MUTTA kaikesta kamalasta, mitä olin tehnyt 11 vuoden aikana, ero oli miehen mielestä kamalinta. Mies huusi ja raivosi, miten voin tehdä hänelle näin. Sanoin, että mikä järki jatkaa, kun hän ei selvästikään ole kanssani onnellinen tai edes tyytyväinen.
En vieläkään ymmärrä, miten vaikeaa miehelle oli erota, vaikka oli tehnyt vuosien aikana varsin selväksi, että elämä kanssani oli kärsimystä. Miksi hän sitten olisi halunnut jäädä siihen kärsimykseen? Voisiko joku eroa viimeiseen asti vastustava (mies?) kertoa tähän vastauksen?Koska nykyään tavismiehelle uuden puolison hankkiminen on keskimäärin miljoona kertaa vaikeampaakuin naiselle. Kumppanin kanssa asuessa saa säännöllisesti seksiä ja pystyy jakamaan kodin työt. Kun nämä kaksi asiaa on vastakkain eikä mies lähde "etsimään onnea uudesta parisuhteesta" niin voit kuvitella miten vaikeaa uuden puolison hankkiminen tavismiehelle on.
Se on jännää, että meille tavisnaisille miehen hankkiminen on niin helppoa, että senkun menee ulos ja napsii mukaan haluamansa, mutta silti miehet eivät siinä diilissä saa naista. Jotenkin omalla laskuopilla kun se menee niin, että aina kun nainen pääsee parisuhteeseen miehen kanssa niin mieskin pääsee parisuhteeseen. Juu juu, tietyissä ikäluokissa on enemmän miehiä kuin naisia, mutta kun nyt puhutaan ihmisten muuttumisesta parisuhteen aikana ja eroamisesta vuosien ja jopa vuosikymmenien suhteesta, niin puhutaan ikäluokista joissa naisia ja miehiä on yhtä paljon. Ja silti tosiaan naiset senkun poimivat miehiä tuosta vaan mutta miehet ne vaan joutuvat olemaan vasten tahtoaan yksin. Hassua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...Onko tämä jokin yllätys?
Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?
Johtusko se siitä, että miehiltä ei yleensä paremmin kysellä mielipiteitä tai sit niillä ei ole painoarvoa. Nää "kunnolliset ja terveet" parisuhteet ei välttämättä sitä ole, kun aletaan tonkimaan pintaa syvemmältä. Kaikki vaan näyttää ulospäin hyvältä.Toiseks tää on aika jännä kuvitelma naisilta, että täällä kirjoittelisi miehistä vaan se pohjasakka. Näinkö paljon arvostetaan miehiä vai yrittääkö naiset väistellä totuutta tällä keinoin?
Ei tuo kirjoittaja puhunut mistään pohjasakasta vaan ihmetteli samaa mitä minäkin, että miksi miehet haluavat olla suhteessa, joissa heillä on paha olla. Ja vaimolle ei edes voi sanoa, että on paha olla, koska vaimo suuttuu. Ihmisellä on vain yksi elämä, miksi se pitää pilata olemalla suhteessa, jossa he eivät ole onnellisia. Voi olla, että vaimokaan ei ole onnellinen. Toisen vaan pitäisi saada suu auki ja kertoa rehellisesti, miltä tuntuu. Parhaimmillaan se on uuden alku heille yhdessä.
Niinpä.Minä olin parisuhteessa juuri tällainen kuin tässä on kuvailtu. Halusin asioiden menevän juuri niin kuin olin ajatellut. Halusin jauhaa asioista lähes loputtomiin. Suunnittelin matkoja vain ilmoitusluonteisena asiana. Painostin miestä puhumaan jne. Mies sanoi, että olen kamala. Yritin parantaa käytöstäni, mutta en pystynyt parantamaan tarpeeksi ja kuulin edelleen että olin kamala. Mies teki myös pari isoa virhettä. Sanoin, että nyt ei auta enää mikään muu kuin ero. MUTTA kaikesta kamalasta, mitä olin tehnyt 11 vuoden aikana, ero oli miehen mielestä kamalinta. Mies huusi ja raivosi, miten voin tehdä hänelle näin. Sanoin, että mikä järki jatkaa, kun hän ei selvästikään ole kanssani onnellinen tai edes tyytyväinen.En vieläkään ymmärrä, miten vaikeaa miehelle oli erota, vaikka oli tehnyt vuosien aikana varsin selväksi, että elämä kanssani oli kärsimystä. Miksi hän sitten olisi halunnut jäädä siihen kärsimykseen? Voisiko joku eroa viimeiseen asti vastustava (mies?) kertoa tähän vastauksen?
Koska nykyään tavismiehelle uuden puolison hankkiminen on keskimäärin miljoona kertaa vaikeampaakuin naiselle. Kumppanin kanssa asuessa saa säännöllisesti seksiä ja pystyy jakamaan kodin työt. Kun nämä kaksi asiaa on vastakkain eikä mies lähde "etsimään onnea uudesta parisuhteesta" niin voit kuvitella miten vaikeaa uuden puolison hankkiminen tavismiehelle on.
Niin. Eli kerrohan vielä miksi miehille on niin vaikeaa olla sinkkuna. Minäkin olen ollut tässä kaksi ja puoli vuotta sinkkuna eikä minulla ole mitään pakottavaa tarvetta hankkia kumppania, jos mitään superyksilöä ei satu tulemaan vastaan. Tiedän, että samaa takkuamista se taas olisi, joten ehkä parempi kuitenkin näin. En halua parisuhdetta pelkästään säännöllisen seksin tai kotitöiden takia. Haluan parisuhteen vain, jos joku oikeasti minua tarpeeksi kiinnostaa.
On ihan helvetin raivostuttavaa, kun yksi mies kirjoittaa täällä kaikkien puolesta. Voin kertoa, että en kaipaa naista elämääni, varsinkaan jotain kpäätä ulisemaan ja nalkuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisista on tullut hirviöitä, muuta ei ole nykymiehelle tarjolla. En keksi muuta kun miehet ottaa ulkomaalaisen naisen, suomalaisen naisen taru on tullut tiensä päähän.
Siitä sitten vaan, jokainen etsii omaa onneaan, hienoa jos sen löytää :)
Jep, aion yrittää saada myös kaverit tajuamaan missä mennään, yritän saada heidätkin eroamasn. Ehkä se on jopa joku tänne kirjoittavista josta erotaan.
:)
Noo en välttämättä yrittäisi tunkea toisten parisuhteiden väliin, saattavat olla jopa onnellisia vaikket sinä olekkaan.. Mutta teet toki niinkuin parhaaksi näät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri pitkäaikaisesta tyttöystävästä keskustelun innoittamana. Silmiä avaava ketju naisista.
No niin, hyvä sinulle. Kunpa useammat miehet ymmärtäisivät tehdä näin tämän iän ikuisen valittamisen sijaan.Ja näin sanoo nainen palstalla, jossa on päivittäin kymmeniä ja taas kymmeniä naisten valituksia siitä omasta miehestään.
No ei ole. Minä olen tässäkin ketjussa kertonut parissakin kommentissa omasta ex-suhteestani, josta olen eronnut. Olen tuo, joka kertoi olleensa juuri tässä ketjussa mainittu nipottava, nalkuttava, loputtomasti jauhava nainen, josta mies ei kuitenkaan olisi halunnut erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...Onko tämä jokin yllätys?
Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?
Johtusko se siitä, että miehiltä ei yleensä paremmin kysellä mielipiteitä tai sit niillä ei ole painoarvoa. Nää "kunnolliset ja terveet" parisuhteet ei välttämättä sitä ole, kun aletaan tonkimaan pintaa syvemmältä. Kaikki vaan näyttää ulospäin hyvältä.Toiseks tää on aika jännä kuvitelma naisilta, että täällä kirjoittelisi miehistä vaan se pohjasakka. Näinkö paljon arvostetaan miehiä vai yrittääkö naiset väistellä totuutta tällä keinoin?
Ei tuo kirjoittaja puhunut mistään pohjasakasta vaan ihmetteli samaa mitä minäkin, että miksi miehet haluavat olla suhteessa, joissa heillä on paha olla. Ja vaimolle ei edes voi sanoa, että on paha olla, koska vaimo suuttuu. Ihmisellä on vain yksi elämä, miksi se pitää pilata olemalla suhteessa, jossa he eivät ole onnellisia. Voi olla, että vaimokaan ei ole onnellinen. Toisen vaan pitäisi saada suu auki ja kertoa rehellisesti, miltä tuntuu. Parhaimmillaan se on uuden alku heille yhdessä.
Niinpä.Minä olin parisuhteessa juuri tällainen kuin tässä on kuvailtu. Halusin asioiden menevän juuri niin kuin olin ajatellut. Halusin jauhaa asioista lähes loputtomiin. Suunnittelin matkoja vain ilmoitusluonteisena asiana. Painostin miestä puhumaan jne. Mies sanoi, että olen kamala. Yritin parantaa käytöstäni, mutta en pystynyt parantamaan tarpeeksi ja kuulin edelleen että olin kamala. Mies teki myös pari isoa virhettä. Sanoin, että nyt ei auta enää mikään muu kuin ero. MUTTA kaikesta kamalasta, mitä olin tehnyt 11 vuoden aikana, ero oli miehen mielestä kamalinta. Mies huusi ja raivosi, miten voin tehdä hänelle näin. Sanoin, että mikä järki jatkaa, kun hän ei selvästikään ole kanssani onnellinen tai edes tyytyväinen.En vieläkään ymmärrä, miten vaikeaa miehelle oli erota, vaikka oli tehnyt vuosien aikana varsin selväksi, että elämä kanssani oli kärsimystä. Miksi hän sitten olisi halunnut jäädä siihen kärsimykseen? Voisiko joku eroa viimeiseen asti vastustava (mies?) kertoa tähän vastauksen?
Koska nykyään tavismiehelle uuden puolison hankkiminen on keskimäärin miljoona kertaa vaikeampaakuin naiselle. Kumppanin kanssa asuessa saa säännöllisesti seksiä ja pystyy jakamaan kodin työt. Kun nämä kaksi asiaa on vastakkain eikä mies lähde "etsimään onnea uudesta parisuhteesta" niin voit kuvitella miten vaikeaa uuden puolison hankkiminen tavismiehelle on.
Niin. Eli kerrohan vielä miksi miehille on niin vaikeaa olla sinkkuna. Minäkin olen ollut tässä kaksi ja puoli vuotta sinkkuna eikä minulla ole mitään pakottavaa tarvetta hankkia kumppania, jos mitään superyksilöä ei satu tulemaan vastaan. Tiedän, että samaa takkuamista se taas olisi, joten ehkä parempi kuitenkin näin. En halua parisuhdetta pelkästään säännöllisen seksin tai kotitöiden takia. Haluan parisuhteen vain, jos joku oikeasti minua tarpeeksi kiinnostaa.
Palstalla on lukemattomia ketjuja, joissa MGTOW-miehet ovat omista ajatuksistaan kertoneet,
mutta YLLÄTYS YLLÄTYS, nämä miehet on haukuttu naisten toimesta maanrakoon "et ole koskaan pillua saanutkaan, mikropenis"-länkytyksin. Mitä se mahtaakaan kertoa teistä naisista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisista on tullut hirviöitä, muuta ei ole nykymiehelle tarjolla. En keksi muuta kun miehet ottaa ulkomaalaisen naisen, suomalaisen naisen taru on tullut tiensä päähän.
Siitä sitten vaan, jokainen etsii omaa onneaan, hienoa jos sen löytää :)
Jep, aion yrittää saada myös kaverit tajuamaan missä mennään, yritän saada heidätkin eroamasn. Ehkä se on jopa joku tänne kirjoittavista josta erotaan.
:)
Ai hyvä isä, että nämä on hauskoja. Joku jonne uskoo oikeasti voivansa nyt säikäyttää "palstamamman". "Minäpä erosin omasta tyttöystäväni kun te naiset olette noin kamalia ja nyt yllytän myös teidän miehenne eroamaan teistä" :-DDD
Arvaa mitä. Jos mieheni olisi niin lapsellinen, että eroaisi minusta luettuaan vauvapalstalta jonkun keskusteluketjun tai koska hänen kaverinsa yllyttäisi häntä siihen, niin vilkuttaisin hänelle iloisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan paljonkin naisia, jotka sanovat, etteivät halua lapsia, mutta sitten haluavatkin? Vai onko siinä joku väärinymmärrys, että nainen on tarkoittanut, että ei vielä halua lapsia. Mutta jos tosi nuorena mennään yhteen, niin onhan se tietysti ymmärrettävää, että mieli muuttuu niiltä teinivuosilta.
Minun exä sanoi seurustelun alkuvaiheessa, että lapsiluku on täynnä, eikä halua enempää lapsia. Minä menin vasektomiaan, että ehkäisyasiat tulisi selkeemmäksi, niin sain kuulla "mitäs jos mulle vielä tuleekin vauvakuume" ja puheet yhteisestä lapsesta alkoivat.
Ihan syystä on exä. Mieti, jos olisi valehdellut muutaman vuoden sulle ja sitten paljastanut mielipiteensä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...Onko tämä jokin yllätys?
Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?
Johtusko se siitä, että miehiltä ei yleensä paremmin kysellä mielipiteitä tai sit niillä ei ole painoarvoa. Nää "kunnolliset ja terveet" parisuhteet ei välttämättä sitä ole, kun aletaan tonkimaan pintaa syvemmältä. Kaikki vaan näyttää ulospäin hyvältä.Toiseks tää on aika jännä kuvitelma naisilta, että täällä kirjoittelisi miehistä vaan se pohjasakka. Näinkö paljon arvostetaan miehiä vai yrittääkö naiset väistellä totuutta tällä keinoin?
Ei tuo kirjoittaja puhunut mistään pohjasakasta vaan ihmetteli samaa mitä minäkin, että miksi miehet haluavat olla suhteessa, joissa heillä on paha olla. Ja vaimolle ei edes voi sanoa, että on paha olla, koska vaimo suuttuu. Ihmisellä on vain yksi elämä, miksi se pitää pilata olemalla suhteessa, jossa he eivät ole onnellisia. Voi olla, että vaimokaan ei ole onnellinen. Toisen vaan pitäisi saada suu auki ja kertoa rehellisesti, miltä tuntuu. Parhaimmillaan se on uuden alku heille yhdessä.
Niinpä.Minä olin parisuhteessa juuri tällainen kuin tässä on kuvailtu. Halusin asioiden menevän juuri niin kuin olin ajatellut. Halusin jauhaa asioista lähes loputtomiin. Suunnittelin matkoja vain ilmoitusluonteisena asiana. Painostin miestä puhumaan jne. Mies sanoi, että olen kamala. Yritin parantaa käytöstäni, mutta en pystynyt parantamaan tarpeeksi ja kuulin edelleen että olin kamala. Mies teki myös pari isoa virhettä. Sanoin, että nyt ei auta enää mikään muu kuin ero. MUTTA kaikesta kamalasta, mitä olin tehnyt 11 vuoden aikana, ero oli miehen mielestä kamalinta. Mies huusi ja raivosi, miten voin tehdä hänelle näin. Sanoin, että mikä järki jatkaa, kun hän ei selvästikään ole kanssani onnellinen tai edes tyytyväinen.En vieläkään ymmärrä, miten vaikeaa miehelle oli erota, vaikka oli tehnyt vuosien aikana varsin selväksi, että elämä kanssani oli kärsimystä. Miksi hän sitten olisi halunnut jäädä siihen kärsimykseen? Voisiko joku eroa viimeiseen asti vastustava (mies?) kertoa tähän vastauksen?
Koska nykyään tavismiehelle uuden puolison hankkiminen on keskimäärin miljoona kertaa vaikeampaakuin naiselle. Kumppanin kanssa asuessa saa säännöllisesti seksiä ja pystyy jakamaan kodin työt. Kun nämä kaksi asiaa on vastakkain eikä mies lähde "etsimään onnea uudesta parisuhteesta" niin voit kuvitella miten vaikeaa uuden puolison hankkiminen tavismiehelle on.
Niin. Eli kerrohan vielä miksi miehille on niin vaikeaa olla sinkkuna. Minäkin olen ollut tässä kaksi ja puoli vuotta sinkkuna eikä minulla ole mitään pakottavaa tarvetta hankkia kumppania, jos mitään superyksilöä ei satu tulemaan vastaan. Tiedän, että samaa takkuamista se taas olisi, joten ehkä parempi kuitenkin näin. En halua parisuhdetta pelkästään säännöllisen seksin tai kotitöiden takia. Haluan parisuhteen vain, jos joku oikeasti minua tarpeeksi kiinnostaa.
Palstalla on lukemattomia ketjuja, joissa MGTOW-miehet ovat omista ajatuksistaan kertoneet,
mutta YLLÄTYS YLLÄTYS, nämä miehet on haukuttu naisten toimesta maanrakoon "et ole koskaan pillua saanutkaan, mikropenis"-länkytyksin. Mitä se mahtaakaan kertoa teistä naisista?
Niin no, nuo miehet kyllä ovat ensin haukkunut kaikki naiset lihaviksi lehmiksi ja h*oriksi, että miten tuohon pitäisi sitten vastata? "varmasti olet mukava ihminen."
Keskustelu ajautui taas siihen, että täällä on yksi mies joka on julistanut itsensä miesten ylimmäksi edustajaksi ja kirjoittaa kaikkien puolesta. Tämä 1 mies = 2,5 milj miespuolista yksilöä Suomessa, kukaan ei ole hänelle mandaattia antanut kirjoittaa muiden miesten puolesta, hän tekee sen silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...Onko tämä jokin yllätys?
Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?
Johtusko se siitä, että miehiltä ei yleensä paremmin kysellä mielipiteitä tai sit niillä ei ole painoarvoa. Nää "kunnolliset ja terveet" parisuhteet ei välttämättä sitä ole, kun aletaan tonkimaan pintaa syvemmältä. Kaikki vaan näyttää ulospäin hyvältä.Toiseks tää on aika jännä kuvitelma naisilta, että täällä kirjoittelisi miehistä vaan se pohjasakka. Näinkö paljon arvostetaan miehiä vai yrittääkö naiset väistellä totuutta tällä keinoin?
Ei tuo kirjoittaja puhunut mistään pohjasakasta vaan ihmetteli samaa mitä minäkin, että miksi miehet haluavat olla suhteessa, joissa heillä on paha olla. Ja vaimolle ei edes voi sanoa, että on paha olla, koska vaimo suuttuu. Ihmisellä on vain yksi elämä, miksi se pitää pilata olemalla suhteessa, jossa he eivät ole onnellisia. Voi olla, että vaimokaan ei ole onnellinen. Toisen vaan pitäisi saada suu auki ja kertoa rehellisesti, miltä tuntuu. Parhaimmillaan se on uuden alku heille yhdessä.
Niinpä.Minä olin parisuhteessa juuri tällainen kuin tässä on kuvailtu. Halusin asioiden menevän juuri niin kuin olin ajatellut. Halusin jauhaa asioista lähes loputtomiin. Suunnittelin matkoja vain ilmoitusluonteisena asiana. Painostin miestä puhumaan jne. Mies sanoi, että olen kamala. Yritin parantaa käytöstäni, mutta en pystynyt parantamaan tarpeeksi ja kuulin edelleen että olin kamala. Mies teki myös pari isoa virhettä. Sanoin, että nyt ei auta enää mikään muu kuin ero. MUTTA kaikesta kamalasta, mitä olin tehnyt 11 vuoden aikana, ero oli miehen mielestä kamalinta. Mies huusi ja raivosi, miten voin tehdä hänelle näin. Sanoin, että mikä järki jatkaa, kun hän ei selvästikään ole kanssani onnellinen tai edes tyytyväinen.En vieläkään ymmärrä, miten vaikeaa miehelle oli erota, vaikka oli tehnyt vuosien aikana varsin selväksi, että elämä kanssani oli kärsimystä. Miksi hän sitten olisi halunnut jäädä siihen kärsimykseen? Voisiko joku eroa viimeiseen asti vastustava (mies?) kertoa tähän vastauksen?
Koska nykyään tavismiehelle uuden puolison hankkiminen on keskimäärin miljoona kertaa vaikeampaakuin naiselle. Kumppanin kanssa asuessa saa säännöllisesti seksiä ja pystyy jakamaan kodin työt. Kun nämä kaksi asiaa on vastakkain eikä mies lähde "etsimään onnea uudesta parisuhteesta" niin voit kuvitella miten vaikeaa uuden puolison hankkiminen tavismiehelle on.Niin. Eli kerrohan vielä miksi miehille on niin vaikeaa olla sinkkuna. Minäkin olen ollut tässä kaksi ja puoli vuotta sinkkuna eikä minulla ole mitään pakottavaa tarvetta hankkia kumppania, jos mitään superyksilöä ei satu tulemaan vastaan. Tiedän, että samaa takkuamista se taas olisi, joten ehkä parempi kuitenkin näin. En halua parisuhdetta pelkästään säännöllisen seksin tai kotitöiden takia. Haluan parisuhteen vain, jos joku oikeasti minua tarpeeksi kiinnostaa.
Palstalla on lukemattomia ketjuja, joissa MGTOW-miehet ovat omista ajatuksistaan kertoneet,
mutta YLLÄTYS YLLÄTYS, nämä miehet on haukuttu naisten toimesta maanrakoon "et ole koskaan pillua saanutkaan, mikropenis"-länkytyksin. Mitä se mahtaakaan kertoa teistä naisista?
Itse asiassa kukaan ei noihin ketjuihin ole tullut mitään mikropenisjuttuja sanomaan. Se länkytys on ihan vain omassa päässäsi. Niissä ketjuissa ihmetellään, miksi määrittelet itsesi naisten kautta ja mainostat tätä ominaisuuttasi naisille, vaikka sehän on ristiriidassa sen edustamasi ajatusmaailman kanssa. Sinä toivot, että naiset katkeroituisivat sinulle sinun valinnastasi, joten tämä toiveesi heijastuu myös siihen tulkintaasi näistä viesteistä. Sinulle on monta kertaa sanottu niissä ketjuissa, että okei, heippa, pidä hauskaa, mutta sinä alat jauhamaan, että nyt naiset suuttuivat.
Minä taas en tunne yhtäkään miestä, joka valittaisi omasta puhumattomuudestaan. Yleensä se valitus tulee näiden miesten vaimoilta ja tyttöystäviltä.