Kuvaile ärsyttävä työkaveri
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5454 kirjoitti:
Se on kans ärsyttävää, kun ihan satunnaisia asioita " pitäisi vaan tietää". Eikä kukaan kerro, paitsi se "huomauttaa joka asiasta"-tyyppi, sekin vasta jälkikäteen, kun haluaa löytää jotakin vikaa toisen tekemistä töistä, ja koska haluaa vain päästä kertomaan, kuinka hän itse asian olisi tehnyt.
Tätä tapahtuu varmasti monella työpaikalla, ei opeteta perusasioita kunnolla, tai tieto on joiltain osin puutteellista, perehdytystä ei ole tai perehdyttäjän tieto/taitotaso ei riitä perehdytykseen. Kerrotaan vähän kaikesta, sieltä täältä jotain, ja työntekijä ei opi. Tässä asetetaan uusi työntekijä tosi hankalaan asemaan. Jos kyseessä on työntekijä joka syystä tai toisesta ei näe tärkeäksi asian kertomista, niin missä on vika? Tuota tiedon pimitystä voidaan käyttää huonossa tapauksessa todella törkeästi väärin toista ihmistä kohtaan. Pitäisi olla henkilö, joka varmistaa, että opastus/perehdytys tapahtuu oikein, ja asiat on opetettu oikein, ja että asiat on vielä paperilla mitä opetettu, ei tule epäselvyyksiä sitten myöhemmin.
Olet oikeassa,ihankuin omasta suustani.
Voi sattua vakavia vahinkoja henkilöille ja tuotannolle,jos perehdytys puuttuu,tai ei ohjata oikein,tiedon-taidon puuttuessa
Joo, siis motivaatio kärsii, stressitaso nousee kellä tahansa siinä vaiheessa, kun asia on opetettu puolivillaisesti, niin sehän on ihan kamala tunne työntekijälle, vielä siihen työkaverit, jotka ei vain viitsi vaivautua opettamaan. Jos työpaikan yleinen ilmapiiri on, että kaikkien vastuulle kuuluu opastaa asioissa, että se kuuluu työhön, niin ongelmat vähenisi. Nimetty perehdyttäjä on varmaan selkein uudelle työntekijälle. Jos yleinen ilmapiiri on, että ei kiinnosta kertoa, niin kuka siitä hyötyy. Silti työnantajan vastuulla nämä on.
En tiedä, olenko mä vähän höperö, mut mua inhottaa kuunnella, kun uusi kysyy jotakin,vastataa, että pitäis tietää,tai ihan suoraan kysynyt että voiko kertoa uudelleen, kun ei muista, siihen tietysti vastataan miksi et muista ja nää pitää oppia jnejne Sit jos tulee tilaisuus, otan sen uuden mukaani, ryhmääni ja kerron, selitän ja vaikka näytän miten, kerron myös miksi niin täytyy tehdä. Ja jos tulee ongelma, tulee kysymään minulta, vaikka olisi kuinka typerä kysymys tai mikä vain. Vastaan jos osaan...Paras palaute on kun uusi työntekijä oli jo tehnyt päätöksen lähteä, Sanoi, että olisi lähtenytkin, ellen minä olisi kertonut asioita. Muut olivat vaan olleet että nyt töihin siitä, eikä mitään kysymyksiä, kyllä sä tiedät, kun käytät järkees. Ja välillä armotonta haukkumista, etkö sä tätäkään osaa, sun pitää kysyä jos et osaa.... (kyseessä olevia asioita ei oikein voi mitenkään pohtimalla keksiä, kyllä ne jonkun on kerrottava)
Kuulostaa todella paskamaisilta työkavereilta!
Jos tuossa olisikin kaikki, niin ihan hyvin olisi asiat... puhutaan seläntakana, haukutaan uudet ihmiset joita ei vielä ole edes tavattu, yritetään vetää muutkin noihin riitoihin, jokainen joka ei ole samaa mieltä on h**** p*******, k****** jne, vingutaan työkaveri tekemään jotakin ja haukutaan kun hän tekee niin, työaikaa ja työnjohtoa käytetään lähinnä ratkaisemaan se, kuka on oikeassa, ja kyllähän näitä riittää. Saan ihan jatkuvasti turhaan riidellä vaikka mistä turhasta,en viitsi sen vuoksi enää tätä asiaa aiheeksi töissä nostaa.
Ja ei satu kovin usein nuo uudet taloon jäämään, jotenka siinä taas nähtiin että olivat oikeassa siinä että ei ketään työnteko kiinnosta, mokomat työtä hakevat laiskat ääliöt jotka vielä harrastuksissaankin työpäivän jälkeen käyvät. Parempi kun lähtivät... Huh huh, peiliin on katsottu viimeksi vuonna...?
Työkaveri ja esimies (tässä tapauksessa molemmat miehiä, tällaisia naisiakin on) kertovat keksimiään rivoja ja kaksimielisiä juttuja asiakkaista ja muistakin lähes päivittäin.
Työkaveri haukkuu jatkuvasti asiakkaita.
Ah tuo loputtoman utelias ja touhukas kaikkien auttaja! Hänellä jää omat hommat kesken noin sata kertaa päivässä, sillä hänen keskittymiskykynsä ei kertakaikkiaan riitä suorittamaan yhtä hommaa kerralla loppuun. Kyseessä siis siivooja. Imuri keskellä ison salin lattiaa - joo, sehän tiedetään kuka sitä hommaa aloitti. Pesuämpäri ja kylmenneet pesuvedet jollain hyllyllä, toinen samanlainen setti ikkunalaudalla. Tiedämme kuka aloitti aamupäivällä touhukkaana hommat...
Sen sijaan että tekisi niitä omia töitään rauhassa loppuun, hän singahtelee ihan joka puolelle taloa "auttamaan" muita. Syynä ei ole auttamisenhalu vaan pohjaton, pohjaton uteliaisuus. Tämä uteliaisuus ei tunne mitään rajoja: riippumatta osastosta tai jostain hierarkiasta, hän tunkee paikalle, kyselee ja ilmoittaa että minäpä teen tämän. Jättääkseen sen sitten kesken kun tulee jotain muuta tähdellistä jossain toisessa päässä taloa.
Lukuisat kerrat esimies sanonut hänelle, että lopettaa toisten asioihin sekaantumisen ja keskittyy omiin hommiinsa. On pidetty jopa osastopalaveria vain hänen takiaan, että miten häiritsevää se on. Sen palaverin jälkeen se pysyi hiljaa omissa oloissaan ehkä viikon, sitten olikin jo taas vauhti päällä.
Sillä on ihan varmasti joku kirjainyhdistelmä-diagnoosi. Oma lapsensa on sanonut että äidillä on joku kirjainyhdistelmä, mutta se ei ainakaan ole ÄO. Tämän kertoo itse suureen ääneen, että ajatelkaa miten vitsikästä, hihii...
Aivan järjettömän rasittava.
Suhteilla vanhoilla päivillään piti pelastaa jonnekin työelämään, kun avioeron myötä helppo ja hyvinpalkattu duuni appiukon firmassa loppui siihen. No meidän pomohan sen sitten pelasti.
Täysin tietämätön mistään työhön liittyvästä eikä paljon kiinnotakaan. Tärkeämpää on pelata kaikki mahdolliset vedonlyönnit ja kisat mitä jalkapalloon liittyy. Siinähän se päivä kuuluukin.
Ei osaa firman ohjelmaa käyttää kuin ehkä ihan perussivun avata. Ei osaa mitään lakeja tai säädöksiä jotka työtä ja päätöksiä sääntelevät.
Ei osaa lukea eikä täyttää resurssikalenteria, omaa kalenteriaan täyttelee mitä sattuu muistamaan. Teeskentelee hajamielistä, että saisi luistettua tehtävistä. Lähtee lomalle sillä tavalla liukuvasti että jättää jo kuukautta aikaisemmin paperit pinoon ja tekemättä, että eihän niitä nyt ennen lomaa/sen aikana/eikä loman jälkeenkään hötkyillä.
Ei yksinkertaisesti edes avaa kaikkia meilejä saatika liitteitä koska niistä kuulemma voi tulla virus. Väittää että meidän atk-tuki olisi tämmöisen määräyksen antanut...
Ei oikeastaan kiinnosta palaakaan koko duuni, eikä osaa eikä ymmärrä omaa osuuttaan siinä, että miten se vaikuttaa muihin työntekijöihin taikka yhteistyökumppaneihin. Niin tyhjä rekrytointi ettei mitään määrää.
Puhuu toisista muka kuiskaten pahaa toisessa huoneessa varmistaen että varmasti toinen kuulee. Ilkeä. Jos on vanhempi työntekijä, antaa toiselle töitänsä tehtäväksi vaikka ei ole pomo. Nuori uusi tai määräaikainen ei uskalla kieltäytyä vaikka tietää että ne työt eivät kuuluisi hänen tehdä vaaan tuon toisen. Tytöttelee.
Koetan tehdä täyttä keskittymistä vaativia kirjauksia tietokoneella, kun tämä työkaveri ilmestyy paikalle ja alkaa jauhaa kuntosalijutuistaan tai siitä, millaisen tukan laittaisi ensi viikolla kampaajalla, näyttää puhelimestaan kuvia kummilapsestaan, vaikka tuijotan tietokonetta ja enintään hymähtelen jutuille. Ellei hän ole aktiivisesti minun kimpussani, kuulen hänen äänekkään kälätyksensä ja naurunremakkansa toimiston toisesta päästä. Eli ihmiset, joiden on oltava koko ajan äänessä ja jotka keskittyvät kaikkeen muuhun kuin työntekoon häiriten samalla muita.
Kun on kauemmin ollut talossa, voi tulla "neuvomaan" mitä tehdä, vaikka juuri työnjohtaja käski minun tehdä niin kun olin tekemässä.
Neuvominen=mee pois siitä, kun mä näytän miten...
Pitää huolen toisten työajoista ja siitä mitä aikoo tehdä=ällistyy, kun ei tiennyt mun lähtevän jo nyt?
Ehdottaa, etten osaa omia työvälineitäni valita, olenhan vain viisi vuotta työtä tehnyt.
Kaikkeen on parempi tapa ja hän kertoo sen mielellään ja usein
Vierailija kirjoitti:
Onko monilla käynyt mielessä, että joskus näillä saikuttajillakin voi olla oikea syy mistä te ette tiedä?Kuten joku sairaus, ja on niitä muitakin syitä, voidaanhan siellä työpaikalla kiusata tms.
Niinpä, kaikkia syitä ei huudella julkisesti, ja vaikka "saikuttaja" sen avoimesti kertoisikin, niin se voidaan silti kääntää häntä vastaan. Eräällä työkaverilla taannoisessa työpaikassa oli (varmasti on vieläkin) paha suolistosairaus, jonka vuoksi hän ei ajoittain kykene töihin. Pomo tietää asian ja on työkaveri joillekin muillekin kertonut. Joskus kahvihuoneessa alkoi sitten toinen vanhempi työntekijä hänen taas poissaollessaan päivittelemään, että "tekosyy mikä tekosyy, että muka p*skat tulee housuun, en kai minäkään tänne tykkää tulla mutta tuo on jo naurettavaa". Kiehutti.
Vierailija kirjoitti:
Toki en hyväksy itse myöskään sitä, että jäädään saikulle ilman oikeaa syytä, toisaalta ei se ole minulta myös poiskaan mitenkään.
Nykyisessä työpaikassani taas se yhdenkin työntekijän poissaolo tosiaan on pois muilta. Työt tehdään "urakkana" ja päivittäin on hoidettavana kiinteä määrä asiakkaita, mitään ei voi siirtää seuraavalle päivälle. Sijaisia on useimmiten mahdotonta saada, etenkään, jos ilmoitus sairauspoissaolosta tulee edellisenä iltana, saati samana aamuna. Sairastajia ymmärretään ja esim. kuumeisina töihin tulevat työkaverit koetetaan patistaa kotiin parantelemaan itseään. Ketään "saikuttajaa" en itse tiedä, enkä ymmärrä, miten kukaan kehtaisi sellaista meidän työpaikalla tehdä. Kaikki kun tietävät, miten hirveä työpäivä on kaikilla paikallaolijoilla, jos yksikin vahvuudesta puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen oma-aloitteeton kiisseli,joka vaan ameebana istuu ja kaikki pitäis puolesta tehdä.Näitä on työpaikalla muutamia.
Oma-aloitteeton kiisseli :D Tuli hyvät mielikuvat ilmeettömästä liikkumattomasta ihmisestä paikallaan, no talk, is no walk :D :D !!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko monilla käynyt mielessä, että joskus näillä saikuttajillakin voi olla oikea syy mistä te ette tiedä?Kuten joku sairaus, ja on niitä muitakin syitä, voidaanhan siellä työpaikalla kiusata tms.
Niinpä, kaikkia syitä ei huudella julkisesti, ja vaikka "saikuttaja" sen avoimesti kertoisikin, niin se voidaan silti kääntää häntä vastaan. Eräällä työkaverilla taannoisessa työpaikassa oli (varmasti on vieläkin) paha suolistosairaus, jonka vuoksi hän ei ajoittain kykene töihin. Pomo tietää asian ja on työkaveri joillekin muillekin kertonut. Joskus kahvihuoneessa alkoi sitten toinen vanhempi työntekijä hänen taas poissaollessaan päivittelemään, että "tekosyy mikä tekosyy, että muka p*skat tulee housuun, en kai minäkään tänne tykkää tulla mutta tuo on jo naurettavaa". Kiehutti.
Vierailija kirjoitti:
Toki en hyväksy itse myöskään sitä, että jäädään saikulle ilman oikeaa syytä, toisaalta ei se ole minulta myös poiskaan mitenkään.
Nykyisessä työpaikassani taas se yhdenkin työntekijän poissaolo tosiaan on pois muilta. Työt tehdään "urakkana" ja päivittäin on hoidettavana kiinteä määrä asiakkaita, mitään ei voi siirtää seuraavalle päivälle. Sijaisia on useimmiten mahdotonta saada, etenkään, jos ilmoitus sairauspoissaolosta tulee edellisenä iltana, saati samana aamuna. Sairastajia ymmärretään ja esim. kuumeisina töihin tulevat työkaverit koetetaan patistaa kotiin parantelemaan itseään. Ketään "saikuttajaa" en itse tiedä, enkä ymmärrä, miten kukaan kehtaisi sellaista meidän työpaikalla tehdä. Kaikki kun tietävät, miten hirveä työpäivä on kaikilla paikallaolijoilla, jos yksikin vahvuudesta puuttuu.
Ok, miten tuo voi olla mahdollista? Oletteko ilmoittaneet tuosta eteenpäin? Eikö mitään varallaololistaa, tai paikkaa/firmaa mistä työntekijä tulee? No tuota systeemiä pitää kehittää kaikesta huolimatta.
Sanoisisin mikäli sikäli vaan voi, niin suoraan henkilölle, että "sairaus on sellainen että ei hön voi itse siihen vaikuttaa", "nämä ei kuulu meille", "ei ole hänen vikansa", tai vaihtaa aihetta tai kysyä työntekijältä joka noin purkaa suuttumustaam, että mikä häntä tympäsee niin paljon...kääntää aihepiirin siis häneen itseensä takaisin. Jos on ihan kunnon seurat meneillään, ja selkeä kiusaamistarkoitus, eikä normaali keskustelu tehoa, niin ilmoittaisin suoraan eteenpäin. :)
Semmoinen joka hokee kokoajan että on kiire eikä "ehdi" edes syömässä käydä mutta röökillä ehtii kuitenkin ainakin kerran tunnissa ja sitten tullaan kamalanhajuisina takaisin terrorisoimaan koko ympäristöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen oma-aloitteeton kiisseli,joka vaan ameebana istuu ja kaikki pitäis puolesta tehdä.Näitä on työpaikalla muutamia.
Oma-aloitteeton kiisseli :D Tuli hyvät mielikuvat ilmeettömästä liikkumattomasta ihmisestä paikallaan, no talk, is no walk :D :D !!!
Osa näistä kiisseleistä ei oikeasti vaan sovellu juuri sille tietylle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Kun on kauemmin ollut talossa, voi tulla "neuvomaan" mitä tehdä, vaikka juuri työnjohtaja käski minun tehdä niin kun olin tekemässä.
Neuvominen=mee pois siitä, kun mä näytän miten...
Pitää huolen toisten työajoista ja siitä mitä aikoo tehdä=ällistyy, kun ei tiennyt mun lähtevän jo nyt?
Ehdottaa, etten osaa omia työvälineitäni valita, olenhan vain viisi vuotta työtä tehnyt.
Kaikkeen on parempi tapa ja hän kertoo sen mielellään ja usein
Tiedän tämän ihmistyypin, kokemusta on. Se voi olla äärimmäisen rasittavaa, minua myös siis ohjeistettu tekemään jotain, vaikka työaika loppu tai pompotettu. Kivaa se ei ole, ei tehnyt mieli ärjyä vastaankaan, olin niin yllättynyt, että sieltä se nyt tulee ja mitähä taas.
Esimies, joka ei vastaa meileihin, jolla ei ole aikaa, joka ei ole helposti lähestyttävä. Jatkuu...Esimies, joka ei todellisuudessa tiedä alaistensa työnteosta hevonkukkua, mutta silti olettaa heidön siitä suoriutuvan hänen mitoittamalla aikataululla..Esimies, joka on liian vakava, ja saa sinut pikemminkin hermostumaan, kuin rentoutumaan ja vielä esimies joka ei anna arvoa työntekijälle. Esimiehen kuuluu puhutella työntekijöitänsä kunnioittavasti, ei alentavaan sävyyn tai syyttää alaista asiasta mistä alainen ei mitään tiedä.
Työkaveri tulee krapulassa töihin. Tästä ei seuraa hänelle käytännössä mitään, muiden työntekijoiden huomautuksista huolimatta. Kyseinen työkaveri on lähiesimiehen hyvä kaveri. Lähiesimies kieltää kertomasta asiasta mitään henkilöstöpäällikölle.
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen joka hokee kokoajan että on kiire eikä "ehdi" edes syömässä käydä mutta röökillä ehtii kuitenkin ainakin kerran tunnissa ja sitten tullaan kamalanhajuisina takaisin terrorisoimaan koko ympäristöä.
Voi ei, tämä ihmistyyppi! Hirveä kiire, mitään ei ehdi kunnolla, asiakkaita ei ehdi millään viedä päiväsaliin syömään tai kävelyttää käytävällä. Niin, hirveä kiire katsomaan televisiota taukotilaan. Kyseessä oli leppoisin työpaikka, jossa itse olen koskaan ollut.
Liian utelias työkaveri, joka yrittää udella mahdollisimman paljon toisten täysin töihin kuulumattomia asioita.
Sellaiset ihme kiirepirkot jotka ei ehdi tehdä mitään ylimääräistä koska kiirekiirekiire ja on "niin hirveesti hommia" vaikka niitä on saman verran tai jopa vähemmän kuin muilla. Sitten lopulta aletaan nakittaa omia hommia muille koska "en ehdi tehdä kaikkea" ja lopulta otetaan saikkua, jolloin muille selviää että niitä töitä ei olla edes aloitettu mistä ollaan kolme viikkoa vaahdottu ettei kerkeä edes vessassa käydä kun on niin kiire.