Mikä on kauneinta mitä Sinulle on ikinä sanottu?
Kerro, mikä on kauneinta, mitä Sinulle on ikinä sanottu!
Kommentit (87)
Kamalaa, en muista. 😖 Sen muistan, että joku sanoi jotain ja ajattelin että tuo on kauneinta mitä mulle on sanottu, tuo täytyy painaa mieleen. Hyvinpä toimi...
6-vuotias tyttären poika sanoi, kun näki rollaattorivanhuksen, että sitten, kun olet noin vanha, niin minä työnnän sinua.
"Sää oot kaunis".
Juuri ennen kuin rakastelimme ensimmäisen kerran 17 -vuotiaina ala-asteikäisenä elämäni rakkauden kanssa.
Tämä tapahtui 90 -luvulla ja se oli hänelle (ainakin kuulemma) ensimmäinen kerta.
Myöhemmin 1999 tyhmyyttäni petin ja jätin hänet. Hän oli elämäni mies. Äärettömän mukava, komea. Hän kuoli viime vuonna.
En tiedä onko kauneinta, mutta ainakin vähään aikaan kun allapäin oleva kaveri sanoi että olin hänelle kuin aurinko.
Vierailija kirjoitti:
"Sulla on kaunis sielu".
Joo,ihan ok, muttei yhtä kaunis kuin Sulla.
Nukutuksesta herättelemäni mies kysyi, oletko sinä se enkeli 😇
"Olet kaikkeni. Rakastan sinua niin paljon"
Poikaystäväni 2 kuukauden seurustelun jälkeen.
Toinen on
"Ihanaa, kun olet siinä"
Sama henkilö kun pidin häntä sylissä erittäin rankan työviikon päätteeksi.
Tunne on molemminpuolinen ❤
Kyllä aika kärkeen menee se, kun olin menettänyt työpaikkani, jossa en ehtinyt edes kauan olla - en omaa syytäni, vaan osaston lakkauttamisen vuoksi ja muiden osastojen paikat olivat täytetty aikaisemmin tulleilla, kokeneemmilla. 6-vuotias nuorempi poikani hihkaisi: Kivaa, meillä on nyt oma äiti hoitamassa koko kesän! Tuo pyyhkäisi harmit pois aika nopeasti.
90-vuotias rakas mummuni sanoi minulle kun olin viimeisilläni raskaana, että olet sä sitten komea nainen. Ja mummuni suusta se oli suurista suurin kehu toiselle naiselle. Vahvat ja voimakkaat naiset olivat hänestä komeita, muut korkeintaan kauniita.
Nuorimmaiseni sanoi 2-vuotiaana ihan hiljaa nukkumaan mennessään, että äiti, mä lakastan sua.
Oppilaani sanoi viimeisenä koulupäivänään, että jos hänestä tulisi opettaja, hän haluaisi olla just tollanen ope.
Pieni poikani katsoi mua ihaillen ja sanoi "äiti sinä oot sitte kaunis". Sulatti sydämen.
Ukkini sanoi nimeni kuolinvuoteellaan tavalla, jota en koskaan unohda, niin täynnä lempeyttä, rakkautta ja rauhaa. Sanoin vain nimeni ja hymyili. Minä vastasin, että kaikki on hyvin. En silloin vielä tiennyt, että ne olivat hyvästit. Ehkä ukki tiesi.
Itken... :(
(En raskaana, ehkä siis esivaihdevuosihöyryissäni vain.)
Nimi muutettu. Olimme leirillä, jonka tarkoitus oli antaa keinoja selviytyä arjesta sairauteni kanssa. Yhden tehtävän yhteydessä mies sanoi kaikkien edessä "Mä oon vähän niin kuin tämä kivi tässä kuvassa. Tässä toisessa kuvassa on sateenkaari, se kuvastaa Maijaa. Maija tuo mun elämään iloa.". Olin ihan häkeltynyt liikutuksesta ja vieläkin tulee lämmin tunne kun muistelen.
Vierailija kirjoitti:
Itken... :(
(En raskaana, ehkä siis esivaihdevuosihöyryissäni vain.)
Nää on kyllä liikuttavia. Ei minulle ole koskaan sanottu näin ihania asioita, tai sitten en muista niitä.
Minä rakastan sinua. Olet elämäni rakkaus. Olet kaunis, sisältä ja ulkoa. Ja lisäksi mies aina sanoo miten hyvältä tunnun (olen pienikokoinen) kun rakastelemme, tästä sanoo lähes aina;)
Olin otettu, kun mieheni työkaveri kehui miehelleni (olimme vain kätelleet ja tervehtineet) seuraavana päivänä sanoi miehelleni työpaikan saunaillassa, että onpas hänellä nuori ja nätti vaimo, että nyt ymmärtää miksi mieheni haluaa aina olla kotona, kun on tuollainen vaimo odottamassa siellä (on kutsunut useasti miestäni viettämään heille kotiin poikien peli-iltaa, pelien, kaljoittelun & saunomisen merkeissä).
Plastiikkakirurgi sanoi ohimennen minulle kasvoissa olevan luomenpoiston yhteydessä, että minulla on täydelliset huulet, että ne ovat juuri sellaiset luonnostaan kuin hänen asiakkaansa täyteaineilla haluaisivat, kehui myös niiden muotoa ja täydellistä symmetrisyyttä. :) Kielsi vielä erikseen, että en saa tehdä niille mitään (en kyllä tekisikään).
Tärkeintä on kuitenkin ollut se, kun lapseni ovat sanoneet että olen rakkain ja ihanin äiti. Ja että lapseni ovat iloisia, ja tasapainoisia, auttavaisia. Kaikki muu himmenee sen rinnalla.
"Sä näytät nuorelta, mutta oot sä oikeesti vanha." Tämä tapahtui buddhalaisessa keskuksessa.
Mieheni sanoi, kun stressasin joskus vikojani ääneen: "Mä rakastan sua just tommosena kun oot. En mä helppoo suhdetta kaipaa, tässä on just hyvä." Mieheni on sanonut myös näin: "Sä oot semmoinen persoona, että onnistut aina yllättämään. Musta on kiinnostavaa elää ja katsella sua päivästä toiseen."
Aina välillä näitä hymyillen fiilistelen. Voi kunpa kaikki osais puhua toisilleen noin kauniita sanoja. Jotenkin niiden kauneimpien kuultujen asioiden henkilökohtaisuus on se, joka itseä eniten koskettaa.
Minulle todettiin lääkärissä että lasten saanti on minun kohdalla mahdotona. Itkuhan siinä pääsi, enemmän ehkä miehen puolesta joka on todella lapsirakas ja haaveissa lapsia. Kotona olin ihan paniikissa ja itkuinen kun mies ihmetteli mikä on. Lopulta sain kerrottua kohtalon ja olin ihan varma että mies jättää.
Mies halasi tiukasti, istutti sohvalle ja sanoi vain "ymmärrätkö kuinka monta lasta tuolla on kurjissa oloissa ja jotka tarvitsevat kodin. Annetaan se sitten sellaiselle. Sinusta haluan lapsilleni äidin, oli oma tai ei."
Pienen pojan sitten adiptoimme muutamaa vuotta myöhemmin :)