Olen huumeriippuvainen

Niin mäkin. Piristä tulee helvetin hyvä olo, joten miksi en käyttäisi sitä? Subua on parasta laskuihin.

Kokeilua pidemmälle menevän huumeidenkäytön taustalla on yleensä jonkin sortin mielenterveysongelma, kuten sinullakin masennus. Oletko hakenut tai saanut apua masennukseen? Miksi sinulle on määrätty bentsoja? 

Vierailija kirjoitti:

Huumeidenkäyttäjät, edes satunnaiskäyttäjät eivät tunnu saavan hoitavilta tahoilta minkäänlaista sympatiaa, se on "oma vika", syyllistetään ja käsketään lopettaa, vaikkei se niin yksinkertaista ole. Terveyskeskuksesta et apua saa. Tuntuu että apua saisi ehkä sitten kun on todella pahasti koukussa, ja sitten et ole enää ihminen ollenkaan, vaan pelkkä narkkari. Vaihtoehtona tuntuu olevan vain ajautuminen yhä syvemmälle päihdekoukkuun, kunnes ei enää melkein kykene huolehtimaan itsestään.

Tämä kohta paljastaa, että kyseessä on provo. Suomesta saa kyllä hyvin apua päihdeongelmiin ja se perustuu vielä vapaaehtoisuuden toisin kuin jenkkityylinen pakko"apu".

Kannattaa kypsytellä ajatusta lopettamisesta, ennemmin tai myöhemmin se joka tapauksessa tulee eteen, mitä aiemmin, sen parempi.

Sehän on selvää, että pidemmän päälle siitä ei mitään hyvää seuraa.

Kun muistelen omaa huuruista menneisyyttäni, kiitän Luojaa että olen vielä hengissä.

Kiperiä tilanteita on mahtunut roppakaupalla taipaleelle, överikuosaamista, väkivaltaa, tapaturmia..huh huh.

Joo, se on ihmeellistä miksi terveydenhoito alalle hakeutuu ylipäätään paljon sellasia ihmisiä jotka harrastaa työpaikalla kiusaamista ja sitten sairaille ihmisille ei löydy myöskään aina sympatiaa. Tälläinen ihminen on aivan väärällä alalla! hoitoalalla tulisi olla empaattinen. Päihderiippuvuuksissa on kyse myös henkisen puolen ongelmista, mielenterveysongelmista, halutaan jostain syystä paeta todellisuutta. Joten päihderiippuvuuden hoidossa on syytä keskittyä myös mielenterveyden hoitamiseen ja syyllistäminen että "oma vika" ei ole todellakaan mitään hoitoa! ihmiset jotka alkaa käyttämään huumeita ja samoissa piireissä ajaudutaan usein myös rikosten tekemisen pariin, niin omaavat monesti jo rikkinäisen lapsuuden. Vanhemmilla ollut päihderiippuvuus, kotona väkivaltaa, muunlaista lapseen kohdistuvaa välinpitämättömyyttä yms. Niin ei ihme jos lapsi joutuu tuollasta näkemään ja sairaassa ympäristössä kasvamaan, niin helpostihan siinä omakin mieli kieroutuu ja elämä menee pieleen. Lapsi on niin altis kaikille vaikutteille. Suurin osa lapsista jotka ovat hyvistä ja normaaleista perheistä, kotona rauhallista, saavat tarpeeksi rakkautta ja rajoja, niin pärjäävät monesti aikuisena myös elämässään paremmin, tämä on fakta, eikä yllätä yhtään.

Miksi olet/olit masentunut, haluatko kertoa siitä?

Haluaisin auttaa sinua. :)

webii nii kaikki paranee

Mitä on matalankynnyksen päihdekuntoutus? Varaat ajan päihdeklinikalle ja sanot haluavasi päihdekuntoutukseen. Luultavasti sitä siellä suositellaankin heti ekalla käynnillä. Kuinka matala sen kynnyksen oikein pitäisi olla?

Ota sitten huomioon, että päihdekilinikka ei tee erotelua alkoholin ja muiden aineiden välillä eikä tee päihdekuntoutuksetkaan. Niille alkoholi yksi päihde muiden joukossa, kuten se onkin, eikä sillä ole niissä hoidoissa erityisasemaa.

En ole siis koskaan mihinkään päihdekuntoutukseen hakenut, niin en tarkkaan tiedä, mitä siellä tapahtuu. Yritin netistä hakea tietoa, ja olen epävarma minkälaista tai mitä kautta apua kannattaisi hakea, kun en ole kuitenkaan minkään katkaisun tarpeessa sinänsä, vaan osaan huolehtia itsestäni jne.  

Lääkkeet on minulle määrätty nimenomaan masennukseen ja ahdistukseen, ja ahdistuslääkkeitä käytän yleensä 2x isomman annoksen, kuin reseptissä lukee. Myös nukkuminen joskus vaikeaa ilman bentsoja. Masennuksen syyt ovat minulla muualla kuin päihteissä, ja käyn terapiassa. Siellä ollaan vähän keskusteltu huumeongelmistani, mutta pääpaino kuitenkin masennuksen hoidolla, toki nämä kulkevat varmaan nykyään käsikädessä, myönnettäköön..

Löytyisiköhän a-klinikkasäätiön kautta apua?

Amfetamiinin käyttö ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa. Amfetamiinin jälkivaikutuksiin kuuluu masennus, joka taas helpottuu vähäksi aikaa kun ottaa lisää.

Ja edellinen siis ap..

Vierailija kirjoitti:

Ja edellinen siis ap..

Joku ehti väliin, no kuitenkin

Suosittelisin kans sitä päihdepolia ja jotain vertaistukiryhmiä jne. Siellä ei kukaan tuomitse ja henkilökunnassakin on usein kokemusasiantuntijoita osana tiimiä, jotka ovat entisiä käyttäjiä. Sitten on noita "olohuoneita", missä käyttäjät kokoontuu vapaasti ja paikalla on usein myös lääkäri tms akuuteissa terveyshuolissa (ja samalla ne jakaa puhtaita piikkejä jne käyttäjille). Harvoin ainakaan noihin matalan kynnyksen hommiin hakeutuvat ohjaajat ovat ilkeitä tms tuomitsevia, päin vastoin. Pääasiassa välttävät eriarvoistamista ja heittävät ronskia läppää asiakkaiden kanssa, eli ei ole mitenkään jähmeää ammattilainen-potilas vastakkainasettelua.. Jos et uskalla lääkäriin mennä, niin tepastele sellaiseen paikkaan juttelemaan ja kysy mitä vaihtoehtoja olisi?

Päihdepoli voisi olla kan hyvä paikka aloittaa, sillä ois hyvä kartoittaa millaista hoitoa tarvitset. Onko kyse vaan tuesta ja juttuseurasta, vai kaipaatko kenties terapiaa tai katkaisuhoitoa. Usein käyttäjät ovat moniongelmaisia huomaamattaan, esim fyysiset/mielenterveysongelmat, talousasioiden jne selvittäminen. Vaikka toki käsitin, että elät ns normaalia elämää lääkkeistä ja aineista huolimatta :)

Palvelurakenne on Suomessa tosi pirstaleinen, ja siksi voi tuntua vaikealta hakeutua mihinkään, mutta jostain sitä on lähdettävä ja sieltä sut ohjataan eteenpäin tarpeen mukaan. Haluisin myös muistuttaa, että kaikki sotealan 'ammattilaiset' katsovat riippuvaisia oman alan kautta, joten yleislääkärillä on mahdollisesti hyvin erilainen suhtautuminen asiakkaaseen mitä vaikka päihdetyötä tekemällä sosionomilla tai hoitsulla joka on alalle hakenut / halunnut erikoistua. Älä anna siis kokemuksesi lannistaa :)

Vierailija kirjoitti:

Löytyisiköhän a-klinikkasäätiön kautta apua?

Amfetamiinin käyttö ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa. Amfetamiinin jälkivaikutuksiin kuuluu masennus, joka taas helpottuu vähäksi aikaa kun ottaa lisää.

Hyvä vinkki. Siellä ainaki on vaikka mitä toimintaa, tukiryhmiä ja hankkeita

Onkohan kunnissa sitten niin suuria vaihteluita siinä, kuinka hyvin pääsee avun piiriin? Itse sain erittäin hyvää ja asiallista kohtelua päihdeklinikalta (alkoholisti olen, tällä hetkellä luojan kiitos raitis sellainen), haettiin maksusitoumukset katkolle pääsyyn ja autettiin sieltä suoraan 2kk kuntoutukseen, josta maksoin myös vain sen omavastuuosuuden. Olen 26-vuotias ja olin tosi motivoitunut pakonkin edessä katkaisemaan masennus-/itsetuhoisuus-/paniikkikohtaus/-kännikierteen ja ilmaisin sen selvästi ja myönsin olevani kädetön tilanteen suhteen ja valmis tekemään juuri niin kuin sanotaan.

Hyvin kävi ja elämä helpottui jo pelkästään siksi, että sain valehtelun, salailun, ongelmien peittelyn ja jatkuvan pelon "kiinni jäämisestä" loppumaan.

Millaista siis tarkemmin ottaen kohtelu on sun kohdallasi ollut? Mistä kaikkialta kysynyt? Myös mt-apua saa kyllä jos vaan on itsellä voimia sitä hakea/joku läheinen jeesaa ja puuhaa sitä puolestasi. Jälkimmäinen mulla. Äiti pelkäsi minun tekevän jotain peruuttamatonta itselleni kännissä ja muuten pahassa olossa, joten suorastaan pommitti ja vaati minun saada apua, jos ei se olisi onnistunut niin aina on yksityinen puoli, mutta toki älyttömän kallista "lystiä".

Hei kunpa saisit nyt vielä järjissäsi tuolle stopin. Säästyisit monelta pahalta. Näytä tosiaan se hätä ja motivaatio, liiottele vaikka, jotta sut otetaan tosissaan ja asiat liikahtaa eteenpäin. Voimia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä on matalankynnyksen päihdekuntoutus? Varaat ajan päihdeklinikalle ja sanot haluavasi päihdekuntoutukseen. Luultavasti sitä siellä suositellaankin heti ekalla käynnillä. Kuinka matala sen kynnyksen oikein pitäisi olla?

Ota sitten huomioon, että päihdekilinikka ei tee erotelua alkoholin ja muiden aineiden välillä eikä tee päihdekuntoutuksetkaan. Niille alkoholi yksi päihde muiden joukossa, kuten se onkin, eikä sillä ole niissä hoidoissa erityisasemaa.

Matalan kynnyksen paikat on just niitä aiemmin mainittuja "olkkareita" jne, minne voi mennä (paikasta riippuen) kuka tahansa ja saada siellä akuuttia tukea esim ohjauksen tai vertaistuen muodossa. On matalampi kynnys mennä vapaamuotoiseen paikkaan, missä ei ensimmäisenä kirjoiteta mihinkään tietokantaan kaikkia tietoja ja lyödä narkkarin leimaa otsaan.

Esim mielenterveyspuolella ihmiset saattaa mennä vaan hengaamaan ja osallistumaan vapaaehtoiseen toimintaan tai näkemään tuttuja koska muuten ei poistuisi päivisin kotoa. Paikasta ja kohderyhmästä riippuen sitten mitä siellä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Käsittääkseni usein toiminta on kolmannen sektorin järjestämää eli järjestöt ja yhdistykset ylläpitää niitä

www.nasuomi.org

Ehkäpä sullekin löytyis apua tuolta. Itselle löytyi :)