Lue keskustelun säännöt.
Naisella on todella selvät viiltelyjäljet käsivarsissa - kannattaako jatkaa tapailua?
13.05.2017 |
Ollaan jonkun aikaa tapailtu, mutta vasta nyt näin nuo viiltelyjäljet vähän vahingossa tavallaan. On siis aina aiemmin pitänyt pitkähihaisia (ehkä tarkoituksella). Onko tapailun jatkaminen oma kuopan kaivamista vai pitäisikö katsoa mihin tämä johtaa? Emme ole jutelleet noista viiltelyjäljistä tai ko. aiheesta ollenkaan, en edes tiedä miten ottaa asia puheeksi.
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään ihmistä, en naista enkä miestä, joka olisi viillellyt itseään. Täällä av:lla heitä tuntuu kuitenkin olevan pilvin pimein tai sitten tänne on kirjottanut ne muutamat viiltelijät viiteen kertaan viiltelyistään. Sairasta se heidän touhu on joka tapauksessa, ihan sama minulle ovatko he vanhoja vai tuoreita viiltelijöitä. Ja se, että he nyt rääkyvät olevansa tosi tosi terveitä, on ihan uskomatonta sontaa. Vain he itse siihen ehkä uskovat, yksikään toinen ihminen ei usko, ei edes heidän lähisukulainen. Jokainen elää kuitenkin niin kuin elää, niin myös ap, joten hän tekee omat arvoonsa asiasta.
Oudointa on selittely, kuinka tuollainen toiminta on aivan tavallinen pikkujuttu. Joku taisi jopa väittää, että puolet luokasta sitä teki. Järkyttävää, puhutaan kuitenkin raa'asta väkivallasta itseä kohtaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko tää keskustelu oikeasti vielä jatkua ja vielä linjalla "viiltely viittaa mt-ongelmiin" kun kyse oli niistä ARVISTA! Ne eivät tämän hetken todellisuudessa viittaa YHTÄÄN MIHINKÄÄN.
Mt ongelmista ei ikinä parane. EI IKINÄ!
Minä en halua elämääni ihmistä joka katsoo ongelmien ratkaisuksi itsensä viiltelyn.
Minun elämässäni on tapahtunut kaikkea paskaa:
Oma perheenjäsen hakkasi minua koko lapsuuteni
Faija oli juoppo (ei se joka hakkasi)
Mutsi totaallinen narsisti (ei se joka hakkasi)
Minut on yritetty tappaa
Minulla on suurta kipua aiheuttava sairaus ollut aina sekä pari muuta sairautta
Minä olen ollut koko laman ajan töissä-työtön-töissä-työtön..... Joka mm. tuhosi avioliittoni
Asunnossani oli kosteusvaurio ja puolis asuntoa korjattiin ja jouduin asumaan väliaikaisasuntoon joka sekin meni heti remonttiin
Minulla on kuollut paljon läheisiä sukulaisia
Minulla on kuollut rakkaita lemmikkejä (olen erittäin eläinrakas)
Minun kotiin on tehty asuntomurto joka teki oloni omassa kodissa turvattomaksi
Minun toinen aviomieheni on kuollut
jne.... lista jatkuu
Mitä tuollainen ihminen joka viiltelee itseään olisi tehnyt noissa tilanteissa? Viillellyt itseään? Yrittänyt tappaa itsensä?
Ongelmat ei ratkea sellaisella vaan ongelmat vaan pahenee. Miksi ottaa elämään ihminen joka ei voi sietää vastoinkäymisiä vaan rupeaa vastoinkäymisissä vahingoittamaan itseään?
OLET TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ. Mt-ongelmista nimenomaan voi parantua, kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko tää keskustelu oikeasti vielä jatkua ja vielä linjalla "viiltely viittaa mt-ongelmiin" kun kyse oli niistä ARVISTA! Ne eivät tämän hetken todellisuudessa viittaa YHTÄÄN MIHINKÄÄN.
Mt ongelmista ei ikinä parane. EI IKINÄ!
Minä en halua elämääni ihmistä joka katsoo ongelmien ratkaisuksi itsensä viiltelyn.
Minun elämässäni on tapahtunut kaikkea paskaa:
Oma perheenjäsen hakkasi minua koko lapsuuteni
Faija oli juoppo (ei se joka hakkasi)
Mutsi totaallinen narsisti (ei se joka hakkasi)
Minut on yritetty tappaa
Minulla on suurta kipua aiheuttava sairaus ollut aina sekä pari muuta sairautta
Minä olen ollut koko laman ajan töissä-työtön-töissä-työtön..... Joka mm. tuhosi avioliittoni
Asunnossani oli kosteusvaurio ja puolis asuntoa korjattiin ja jouduin asumaan väliaikaisasuntoon joka sekin meni heti remonttiin
Minulla on kuollut paljon läheisiä sukulaisia
Minulla on kuollut rakkaita lemmikkejä (olen erittäin eläinrakas)
Minun kotiin on tehty asuntomurto joka teki oloni omassa kodissa turvattomaksi
Minun toinen aviomieheni on kuollut
jne.... lista jatkuu
Mitä tuollainen ihminen joka viiltelee itseään olisi tehnyt noissa tilanteissa? Viillellyt itseään? Yrittänyt tappaa itsensä?
Ongelmat ei ratkea sellaisella vaan ongelmat vaan pahenee. Miksi ottaa elämään ihminen joka ei voi sietää vastoinkäymisiä vaan rupeaa vastoinkäymisissä vahingoittamaan itseään?
OLET TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ. Mt-ongelmista nimenomaan voi parantua, kokonaan.
Älä viitsi jankuttaa. Mt ongelmista ei todellakaan voi parantua. Siksi ympäri maailmaa mielenterveysongelmaiset ei pääse moneen erittäin vaativaan ja henkisesti raskaaseen työhön ollenkaan.
Tämäpä on ollut mieltäylentävää luettavaa näin maanantaiaamuna :D olen siis jonkun mielestä ikuisesti tasapainoton, huono äitiehdokas, viiltämässä mieheni kaulavaltimoa auki, jne., koska minulla on ollut mt-ongelmia ja olen myös viillellyt itseäni. Kumma kyllä, tämä ei ole mitenkään rajoittanut minun elämääni aikuisiällä suhdemarkkinoilla. Olen aina ollut asiasta avoin. Miehiä on riittänyt, insinööreistä taiteilijoihin ja alusvaatemalleihin. Koskaan ei ole kävellyt vastaan tyyppiä joka olisi historiani takia halunnut lopettaa suhteen kanssani. Ja en kyllä usko että niin tynnyrissä kasvaneen tapauksen kanssa ikinä suhdetta yrittäisinkään, sillä itse arvostan avoinmielisyyttä ja syvällisyyttä, sekä elämänkokemusta, mitä ilmeisesti ei piisaa tällaisilla ihmisillä jotka kuvittelevat että mt-ongelmaiset ovat jotain rajatilaporukkaa jotka elävät jotain erillistä elämää kaukana "normaaleista" ihmisistä. Muistuttaisin myös että erilaisissa mielenterveysongelmissa on myös tilastollisia vahvuuksia: masentuneet ovat usein keskimääräistä älykkäämpiä, pakko-oireiset ovat luonnostaan hyvämuistisia ja oppivaisia, bipolaariset ovat neljäkertaa tavanomaista taiteellisempia, ahdistuneisuushäiriöiset ovat yleensä empaattisia ja intuitiivisia. Nämä kaikki piirteet voivat olla jollekulle tärkeitä ominaisuuksia potentiaalisen kumppanin valinnassa.
Vastaavasti monet ns. "terveet" ihmiset voivat olla erittäin kylmäkiskoisia, vaikeita, ilkeitä, itsekkäitä. Vain ihmiseen oikeasti tutustumalla voi tietää millainen hän on, myös parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko tää keskustelu oikeasti vielä jatkua ja vielä linjalla "viiltely viittaa mt-ongelmiin" kun kyse oli niistä ARVISTA! Ne eivät tämän hetken todellisuudessa viittaa YHTÄÄN MIHINKÄÄN.
Mt ongelmista ei ikinä parane. EI IKINÄ!
Minä en halua elämääni ihmistä joka katsoo ongelmien ratkaisuksi itsensä viiltelyn.
Minun elämässäni on tapahtunut kaikkea paskaa:
Oma perheenjäsen hakkasi minua koko lapsuuteni
Faija oli juoppo (ei se joka hakkasi)
Mutsi totaallinen narsisti (ei se joka hakkasi)
Minut on yritetty tappaa
Minulla on suurta kipua aiheuttava sairaus ollut aina sekä pari muuta sairautta
Minä olen ollut koko laman ajan töissä-työtön-töissä-työtön..... Joka mm. tuhosi avioliittoni
Asunnossani oli kosteusvaurio ja puolis asuntoa korjattiin ja jouduin asumaan väliaikaisasuntoon joka sekin meni heti remonttiin
Minulla on kuollut paljon läheisiä sukulaisia
Minulla on kuollut rakkaita lemmikkejä (olen erittäin eläinrakas)
Minun kotiin on tehty asuntomurto joka teki oloni omassa kodissa turvattomaksi
Minun toinen aviomieheni on kuollut
jne.... lista jatkuu
Mitä tuollainen ihminen joka viiltelee itseään olisi tehnyt noissa tilanteissa? Viillellyt itseään? Yrittänyt tappaa itsensä?
Ongelmat ei ratkea sellaisella vaan ongelmat vaan pahenee. Miksi ottaa elämään ihminen joka ei voi sietää vastoinkäymisiä vaan rupeaa vastoinkäymisissä vahingoittamaan itseään?
OLET TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ. Mt-ongelmista nimenomaan voi parantua, kokonaan.
Älä viitsi jankuttaa. Mt ongelmista ei todellakaan voi parantua. Siksi ympäri maailmaa mielenterveysongelmaiset ei pääse moneen erittäin vaativaan ja henkisesti raskaaseen työhön ollenkaan.
Älä puhu paskaa. Ennuste toki riippuu sairaudesta, komorbiditeeteistä ja henkilön persoonan ominaisuuksista, mutta parantuminen on aina mahdollista. Onko sinulla tilastoa esittää siitä ettei psyykkisistä sairauksista voi toipua? Minulla on tilastoja siitä, että voi. Kts. Duodecimin terveyskirjasto ja esim. masennuksen hoitoennuste. Varhaisella puuttumisella ja asianmukaisella hoidolla voi etenkin nuoren ennuste olla todella hyvä. Toki on mahdollista että alttius säilyy läpi elämän, mutta siinä on tärkeää juuri se asioiden käsittely ja uusien toimintatapojen opettelu.
Mitä vaativaan työhön tulee, niin eihän tilanne todellakaan ole se, ettei psyykkisistä sairauksista kärsivä pääsisi johonkin työhön. Onhan Yhdysvalloissakin lääkäreiden mielenterveysongelmat suuri tabu ja siellä lääkäreiden itsemurhakuolleisuus on suurempaa kuin Suomessa muistaakseni vuoden 2003 tilaston mukaan. Ihmisiä hakeutuu alalle, mutta tukea ei saada, käy lopulta huonosti. Siksi stigman poistaminen on tärkeää ja avun hakemisen tulisi olla mahdollisimman helppoa. Kaikki hyötyvät kun tuomitsevat ja kovaan ääneen ilman faktoja meuhkaavat pysyvät hiljaa.
T. se pitkän terapian käynyt ja vaikeasta menneisyydest toipunut. Olen muuten akateemisen koulutuksen saanut ja toimin terveydenhuoltoalalla. Olen tehnyt töitä myös Yhdysvalloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mietit tuollaista, niin lopeta tapailu. Aloituksesi kertoo asenteellisuudestasi. Hän ansaitsee ymmärtävämmän, luotettavamman ja arvostavamman kumppanin. Omat jälkeni ovat yhdeltä ainoalta illalta, kun 15-vuotiaana riitaannuin isäni kanssa ja hain huomiota. Ja en saa niitä jälkiä millään pois (olen yrittänyt laseroida niitä kahdesti ym.). En mä haluaisi edes kumppania, joka tuomitsisi minut arpien vuoksi. Olisin mieluummin yksin.
Tässähän se vastaus AP:lle tuli. Tollasista asioista ei saa olla kiinnostunut eikä miettiä, että millasia ongelmia mielenterveysongelmat saattaa aiheuttaa suhteessa. Jätä tuo nainen, et voi päästä koskaan hänen nahkan sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko tää keskustelu oikeasti vielä jatkua ja vielä linjalla "viiltely viittaa mt-ongelmiin" kun kyse oli niistä ARVISTA! Ne eivät tämän hetken todellisuudessa viittaa YHTÄÄN MIHINKÄÄN.
Mt ongelmista ei ikinä parane. EI IKINÄ!
Minä en halua elämääni ihmistä joka katsoo ongelmien ratkaisuksi itsensä viiltelyn.
Minun elämässäni on tapahtunut kaikkea paskaa:
Oma perheenjäsen hakkasi minua koko lapsuuteni
Faija oli juoppo (ei se joka hakkasi)
Mutsi totaallinen narsisti (ei se joka hakkasi)
Minut on yritetty tappaa
Minulla on suurta kipua aiheuttava sairaus ollut aina sekä pari muuta sairautta
Minä olen ollut koko laman ajan töissä-työtön-töissä-työtön..... Joka mm. tuhosi avioliittoni
Asunnossani oli kosteusvaurio ja puolis asuntoa korjattiin ja jouduin asumaan väliaikaisasuntoon joka sekin meni heti remonttiin
Minulla on kuollut paljon läheisiä sukulaisia
Minulla on kuollut rakkaita lemmikkejä (olen erittäin eläinrakas)
Minun kotiin on tehty asuntomurto joka teki oloni omassa kodissa turvattomaksi
Minun toinen aviomieheni on kuollut
jne.... lista jatkuu
Mitä tuollainen ihminen joka viiltelee itseään olisi tehnyt noissa tilanteissa? Viillellyt itseään? Yrittänyt tappaa itsensä?
Ongelmat ei ratkea sellaisella vaan ongelmat vaan pahenee. Miksi ottaa elämään ihminen joka ei voi sietää vastoinkäymisiä vaan rupeaa vastoinkäymisissä vahingoittamaan itseään?
OLET TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ. Mt-ongelmista nimenomaan voi parantua, kokonaan.
Älä viitsi jankuttaa. Mt ongelmista ei todellakaan voi parantua. Siksi ympäri maailmaa mielenterveysongelmaiset ei pääse moneen erittäin vaativaan ja henkisesti raskaaseen työhön ollenkaan.
Älä puhu paskaa. Ennuste toki riippuu sairaudesta, komorbiditeeteistä ja henkilön persoonan ominaisuuksista, mutta parantuminen on aina mahdollista. Onko sinulla tilastoa esittää siitä ettei psyykkisistä sairauksista voi toipua? Minulla on tilastoja siitä, että voi. Kts. Duodecimin terveyskirjasto ja esim. masennuksen hoitoennuste. Varhaisella puuttumisella ja asianmukaisella hoidolla voi etenkin nuoren ennuste olla todella hyvä. Toki on mahdollista että alttius säilyy läpi elämän, mutta siinä on tärkeää juuri se asioiden käsittely ja uusien toimintatapojen opettelu.
Mitä vaativaan työhön tulee, niin eihän tilanne todellakaan ole se, ettei psyykkisistä sairauksista kärsivä pääsisi johonkin työhön. Onhan Yhdysvalloissakin lääkäreiden mielenterveysongelmat suuri tabu ja siellä lääkäreiden itsemurhakuolleisuus on suurempaa kuin Suomessa muistaakseni vuoden 2003 tilaston mukaan. Ihmisiä hakeutuu alalle, mutta tukea ei saada, käy lopulta huonosti. Siksi stigman poistaminen on tärkeää ja avun hakemisen tulisi olla mahdollisimman helppoa. Kaikki hyötyvät kun tuomitsevat ja kovaan ääneen ilman faktoja meuhkaavat pysyvät hiljaa.
T. se pitkän terapian käynyt ja vaikeasta menneisyydest toipunut. Olen muuten akateemisen koulutuksen saanut ja toimin terveydenhuoltoalalla. Olen tehnyt töitä myös Yhdysvalloissa.
Kyllä voi toipua ja elää oireetonta elämää, mut et siitä sairaudesta pääse eroon koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tyttäreni viilteli murrosiässä. Selvisi murrosiästä fiksuksi nuoreksi aikuiseksi jolla on asiat hyvin.
Mä en tahtoisi hänen seurustelevan sinun kaltaisesi kanssa. Sinä et ansaitsisi häntä.
Joten älä jatka.
Jos tyttö on viillellyt itseään teininä, 14-15 -vuotiaana, hän ei ole enää sama ihminen. Hänellä on menneisyydessään ollut vaikeaa. Mitä sillä on nyt merkitystä? Eikä tärkeintä ole se mitä hän on nyt?
Etkö itse ole teininä tehnyt jotain mitä et enää tekisi? Pettänyt seurustelukumppania? Kiusannut luokkakaveria? Kohdellut äitiäsi huonosti? Lintsannut koulusta? Käyttäytynyt muuten hölmösti?
Ei viiltely ole mikään tauti mistä ei parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ottaa selvää, että menneisyyden peikot on käsitelty ja pysyvästi takanapäin. Kenenkään henkilökohtaiseksi psykiatriksi ei pidä ryhtyä, koska sinusta eikä kenestäkään ole siihen. Vain ammattilainen, jolla ei ole henkilökohtaista suhdetta ihmiseen voi asiaa hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttäreni viilteli murrosiässä. Selvisi murrosiästä fiksuksi nuoreksi aikuiseksi jolla on asiat hyvin.
Mä en tahtoisi hänen seurustelevan sinun kaltaisesi kanssa. Sinä et ansaitsisi häntä.
Joten älä jatka.
Miksi loukkaannut? Pitäisikö ihmisten olla valmiita haukkaamaan enemmän kuin pystyvät nielemään? Selvittämättömät mielenterveysasiat eivät ole mikään pikku juttu. Ja siksi tämänkin palstan naiset ymmärtävät välttää kilttimiehiä, koska mielenterveysongelmathan heissä puistattaa. Viillellyt käsivarret ovat "red flag", mutta asiasta voi ottaa selvää keskustelemalla. Jos hoitamattomia asioita on, kannattaa toinen ohjata terapiaan, jos toinen ei suostu, niin sitten suhde kannattaa lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttäreni viilteli murrosiässä. Selvisi murrosiästä fiksuksi nuoreksi aikuiseksi jolla on asiat hyvin.
Mä en tahtoisi hänen seurustelevan sinun kaltaisesi kanssa. Sinä et ansaitsisi häntä.
Joten älä jatka.
Miksi loukkaannut? Pitäisikö ihmisten olla valmiita haukkaamaan enemmän kuin pystyvät nielemään? Selvittämättömät mielenterveysasiat eivät ole mikään pikku juttu. Ja siksi tämänkin palstan naiset ymmärtävät välttää kilttimiehiä, koska mielenterveysongelmathan heissä puistattaa. Viillellyt käsivarret ovat "red flag", mutta asiasta voi ottaa selvää keskustelemalla. Jos hoitamattomia asioita on, kannattaa toinen ohjata terapiaan, jos toinen ei suostu, niin sitten suhde kannattaa lopettaa.
Opettele sinä lukemaan. Tuon vastaajan tytär selvitti ongelmansa. Sinullekin suosittelisin samaa. Monilla on vakavia ongelmia tunne-elämän puolella, vaikka se ei näkyisi ulkopuolelle samalla tavalla, mitä viiltely. Nämä henkilöt tunnistaa leimaavasta puheesta ja rankasta arvostelusta. Yksi tällainen mieleltään ns. terve (omasta mielestään, ei ymmärrä masentuneita) päätyy parisuhteen pikkuriidan päätteeksi paiskomaan huonekaluja paskaksi lasten edessä ja oli ajaa huomattavaa ylinopeutta keskikaiteeseen, kun raivosi tomtomille. Lapset takapenkillä. Tämä henkilö puhuu mt-ongelmista ihan samalla tavalla, mitä nämä ei toivoa-tyypit.
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttäreni viilteli murrosiässä. Selvisi murrosiästä fiksuksi nuoreksi aikuiseksi jolla on asiat hyvin.
Mä en tahtoisi hänen seurustelevan sinun kaltaisesi kanssa. Sinä et ansaitsisi häntä.
Joten älä jatka.
Miksi loukkaannut? Pitäisikö ihmisten olla valmiita haukkaamaan enemmän kuin pystyvät nielemään? Selvittämättömät mielenterveysasiat eivät ole mikään pikku juttu. Ja siksi tämänkin palstan naiset ymmärtävät välttää kilttimiehiä, koska mielenterveysongelmathan heissä puistattaa. Viillellyt käsivarret ovat "red flag", mutta asiasta voi ottaa selvää keskustelemalla. Jos hoitamattomia asioita on, kannattaa toinen ohjata terapiaan, jos toinen ei suostu, niin sitten suhde kannattaa lopettaa.
Opettele sinä lukemaan. Tuon vastaajan tytär selvitti ongelmansa. Sinullekin suosittelisin samaa. Monilla on vakavia ongelmia tunne-elämän puolella, vaikka se ei näkyisi ulkopuolelle samalla tavalla, mitä viiltely. Nämä henkilöt tunnistaa leimaavasta puheesta ja rankasta arvostelusta. Yksi tällainen mieleltään ns. terve (omasta mielestään, ei ymmärrä masentuneita) päätyy parisuhteen pikkuriidan päätteeksi paiskomaan huonekaluja paskaksi lasten edessä ja oli ajaa huomattavaa ylinopeutta keskikaiteeseen, kun raivosi tomtomille. Lapset takapenkillä. Tämä henkilö puhuu mt-ongelmista ihan samalla tavalla, mitä nämä ei toivoa-tyypit.
Tässä ketjussa ei ollut kyse tämän henkilön tyttärestä, vaan tuntemattomasta naisesta, jolla on viiltelynjälkiä käsissään. Ja kuten sanoin, kannattaa selvittää onko asiat hoidettu. Jos ei ole, ne pitää hoitaa. Koska kukaan ei pysty puolisonsa psykiatriksi ryhtymään. Ns. terveitä voit olla sinä, minä, tämä tytär, ap, ihan ketä vaan, jos siitä merkkinä on leimaava ja arvosteleva puhe. Peili käteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa miettiä sitäkin, että vaikka nyt ei ole/olisi mitään ongelmia, niin jaksaisitko sitten ymmärtää esim. sitä, että joku tapahtuma/stressi tms. laukaiseekin sen viiltelyn takaisin?
Itse en ole niin vahva ihminen, että jaksaisin/osaisin välttämättä ymmärtää viiltelyä saati sitten tukea sitä ihmistä.
Muuten nyt tulee TV:ssä sarja Mignigth sun (ruotsalainen) jossa pääosan esittäjä joku rikostutkijanainen viiltelee/vahingoittaa itseään aina kun eräs menneisyyden tapahtuma tulee esille/mieleen.
En vain jaksa käsittää, vaikka onkin TV-sarja.
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttäreni viilteli murrosiässä. Selvisi murrosiästä fiksuksi nuoreksi aikuiseksi jolla on asiat hyvin.
Mä en tahtoisi hänen seurustelevan sinun kaltaisesi kanssa. Sinä et ansaitsisi häntä.
Joten älä jatka.
Miksi loukkaannut? Pitäisikö ihmisten olla valmiita haukkaamaan enemmän kuin pystyvät nielemään? Selvittämättömät mielenterveysasiat eivät ole mikään pikku juttu. Ja siksi tämänkin palstan naiset ymmärtävät välttää kilttimiehiä, koska mielenterveysongelmathan heissä puistattaa. Viillellyt käsivarret ovat "red flag", mutta asiasta voi ottaa selvää keskustelemalla. Jos hoitamattomia asioita on, kannattaa toinen ohjata terapiaan, jos toinen ei suostu, niin sitten suhde kannattaa lopettaa.
Opettele sinä lukemaan. Tuon vastaajan tytär selvitti ongelmansa. Sinullekin suosittelisin samaa. Monilla on vakavia ongelmia tunne-elämän puolella, vaikka se ei näkyisi ulkopuolelle samalla tavalla, mitä viiltely. Nämä henkilöt tunnistaa leimaavasta puheesta ja rankasta arvostelusta. Yksi tällainen mieleltään ns. terve (omasta mielestään, ei ymmärrä masentuneita) päätyy parisuhteen pikkuriidan päätteeksi paiskomaan huonekaluja paskaksi lasten edessä ja oli ajaa huomattavaa ylinopeutta keskikaiteeseen, kun raivosi tomtomille. Lapset takapenkillä. Tämä henkilö puhuu mt-ongelmista ihan samalla tavalla, mitä nämä ei toivoa-tyypit.
Tässä ketjussa ei ollut kyse tämän henkilön tyttärestä, vaan tuntemattomasta naisesta, jolla on viiltelynjälkiä käsissään. Ja kuten sanoin, kannattaa selvittää onko asiat hoidettu. Jos ei ole, ne pitää hoitaa. Koska kukaan ei pysty puolisonsa psykiatriksi ryhtymään. Ns. terveitä voit olla sinä, minä, tämä tytär, ap, ihan ketä vaan, jos siitä merkkinä on leimaava ja arvosteleva puhe. Peili käteen!
Peili käteen itsellesi. Vastaaja puhui omasta tyttärestään, ei ap:sta. Sinä vastasit vastaajalle, et ap:lle. Opettele lainaamaan viestejä oikein ja vastaamaan oikealle henkilölle.
Siitä olen samaa mieltä, että asiat pitää olla käsiteltynä. Leimaaminen ja tunnekylmä suhtautuminen kertoo siitä, että ihmisellä itsellään on aikamoiset defenssit päällä ja isoja ongelmia pääkopassa. Leimaajat eivät ole yhtään sen terveempiä mieleltään, kuin haukkumansa ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä sitäkin, että vaikka nyt ei ole/olisi mitään ongelmia, niin jaksaisitko sitten ymmärtää esim. sitä, että joku tapahtuma/stressi tms. laukaiseekin sen viiltelyn takaisin?
Itse en ole niin vahva ihminen, että jaksaisin/osaisin välttämättä ymmärtää viiltelyä saati sitten tukea sitä ihmistä.
Muuten nyt tulee TV:ssä sarja Mignigth sun (ruotsalainen) jossa pääosan esittäjä joku rikostutkijanainen viiltelee/vahingoittaa itseään aina kun eräs menneisyyden tapahtuma tulee esille/mieleen.
En vain jaksa käsittää, vaikka onkin TV-sarja.
Voi hyvänen aika...viihteellinen televisiosarja ei kerro oikeasta elämästä 😂. Nyt valoja tauluun.
Käyttäjä2594 kirjoitti:
nro #2 jatkaa...
olen samaa mieltä nro #14 kanssa...
Mutta joskus kannattaa muistaa että menneet on menneitä. Oletko itse putipuhdas pulmunen? et ole koskaan tehnyt mitään mikä kaduttaa? Jos arpia on enemmän, niin yleensä niille löytyy muu syy kun huomion haku. Ongelmat perhesuhteissa, koulukiusaaminen, traumaattiset kokemukset jne...
"Menneet ovat menneitä" ja "oletko itse putupihdas..." Mitä pahaa viiltelijä on tehnyt tai tekee muille? Eikö noin sanota silloin kun ihminen on vahingoittanut muita tai rikkonut lakia?Mieluimmin omaa itseen kohdistunut väkivalta kuin toisiin.
Voin kertoa, että fyysinen kipu helpottaa silloin kun psyykkinen (muiden aiheuttama) kipu käy sietämättömäksi.Kuinka tahansa, en suosittele parisuhdetta viiltäjän kanssa, koska tietenkin taustalla on epävakaa persoonallisuus ja on hänen itsensäkin kannalta parempi ettei ajaudu parisuhteseen ja perhe-elämään.Vähemmän onettomia ihmisiä.
Kylläpä porukka on pihalla. Siis osa näistä kirjoittajista. Kuka tahansa voi ajautua tilanteeseen, etti mieli murtuu ja aikuisenakin alkaa viiltelemään tai muuta. Että se tämänhetkinen terveydentila ei ole tae mistään. Kumpaankaan suuntaan. Minulla on ollut karseat kotiolot ja teini-iässä viiltely oli keino konkretisoida henkinen kipu, joka oli aivan valtavaa. Jäljet on edelleen, mutta viiltely loppui 16-vuotiaana. Aikuisena olen käynyt läpi pari kipeää eroa ja vaikeita tunteita, mutta en ole palannut viiltelyyn. Nauraisin päin naamaa ja vilkuttaisin hyvästiksi, jos joku minut jättäisi arpieni takia. Ihmiset ovat yllättyneitä kun näkevät arpeni tai kuulevat traumoistani tai siitä, että käyn terapiassa. Kyllä ihminen voi selvitä elämässä hyvin sekä hyvinä että pahoina päivinä, vaikka takana olisi rankempikin elämä. Moni mustavalkoista ajattelua edustava ei tiedä näistä asioista mitään eikä osaa ajatella objektiivisesti.
Merkitsevää tosiaan on, ovatko arvet tuoreita. Jos ovat, punnitse onko sinusta suhteeseen ihmisen kanssa, jolla juuri nyt on valtavan paha olla.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2594 kirjoitti:
nro #2 jatkaa...
olen samaa mieltä nro #14 kanssa...
Mutta joskus kannattaa muistaa että menneet on menneitä. Oletko itse putipuhdas pulmunen? et ole koskaan tehnyt mitään mikä kaduttaa? Jos arpia on enemmän, niin yleensä niille löytyy muu syy kun huomion haku. Ongelmat perhesuhteissa, koulukiusaaminen, traumaattiset kokemukset jne...
"Menneet ovat menneitä" ja "oletko itse putupihdas..." Mitä pahaa viiltelijä on tehnyt tai tekee muille? Eikö noin sanota silloin kun ihminen on vahingoittanut muita tai rikkonut lakia?Mieluimmin omaa itseen kohdistunut väkivalta kuin toisiin.
Voin kertoa, että fyysinen kipu helpottaa silloin kun psyykkinen (muiden aiheuttama) kipu käy sietämättömäksi.Kuinka tahansa, en suosittele parisuhdetta viiltäjän kanssa, koska tietenkin taustalla on epävakaa persoonallisuus ja on hänen itsensäkin kannalta parempi ettei ajaudu parisuhteseen ja perhe-elämään.Vähemmän onettomia ihmisiä.
Onpa mahtavaa, että sinä tunnet kaikki maailman viiltelijät ja heidän persoonallisuuden tilan! Vai että oikein epävakaa persoonallisuus eikä ansaitse parisuhdetta, perheestä puhumattakaan? Toivottavasti jonain päivänä sinulla on mt-ongelma ja alat ymmärtää näistä asioista edes jotain.
Riippuu naisesta. Minulla on takana pitkiä osastojaksoja, itsemurhayrityksiä, huumeiden käyttöä, vahva psyykelääkitys, lukuisia diagnooseja, olen yrittänyt viiltää ranteet auki ja olen melko arpinen tapaus muutenkin, lisäksi takana mustasukkaisuutta ja todella pahaa ahdistusta. Väittäisin että nykyisin olen keskimääräistä parempi kumppani. Miksi? Koska tuon lisäksi on takana pitkä psykoterapia, on ollut pakko käsitellä asioita yksin ja terapeutin kanssa ja oikeasti oppimaan keinoja säädellä omia tunteita. Jokainen myös kliinisesti terve ihminen hyötyisi psykoterapiasta, mutta luonnollisesti kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta.
Kun olen seurannut lähipiirin parisuhteita, niissä tuntuu nousevan esiin hyvin samanlaiset ongelmat. Mustasukkaisuutta, ripustautumista, tunteiden säätelyn ongelmia, vaille jäämisen kokemuksia, kommunikaatio-ongelmia ja ihmeellistä mutta luonnollista hiljaa itsekseen kyräilyä. Käytännössä: henkilö X kokee ettei saa tarpeeksi läheisyyttä ja yrittää kaikin keinoin saada sitä. Tunkee iholle 24/7, ripustautuu kumppaniinsa, kokee ettei toinen välitä tai rakasta koska ei näytä sitä kuten X olettaa että se näytetään. X näyttää rakkauden sanoin, siirappiromantiikalla ja hellällä kosketuksella. Lopulta hän kiukuttelee, nalkuttaa, epäilee pettämistä kun kokee ettei toinen välitä. Samaan aikaan henkilö Y kokee olonsa häkkieläimeksi. Hänelle välittämistä ei tuoda ilmi sanoin tai läheisyydellä, vaan arkisella huomioimisella. Y hämmentyy kun X huutaa kuinka toinen ei välitä, vaikka Y on aamulla laittanut toiselle valmiiksi auton lämpenemään, keittänyt kahvit ja teki aamupalan valmiiksi. Y ei lapsuudessaan saanut juurikaan fyysistä läheisyyttä eikä koskaan ole kokenut sitä kovin tarpeelliseksi. Lopulta riidellään joka päivä, eikä kumpikaan ymmärrä mitä toinen sanoo. Kumpikaan ei silti osaa kertoa mitä ajattelee tai miksi lopulta tuntee kuten tuntee. Seuraa riitaisa ero ja kaksi katkeraa ihmistä jotka eivät tunnetasolla koskaan kohdanneet.
Jos jotain olen joutunut opettelemaan, niin se on omista oikeuksista kiinni pitämistä, toisen oikeuksien kunnioittamista ja kommunikaatiota. Jos kumpikin viestii ymmärrettävästi mitä tarvitsee ja etenkin tietää mitä tarvitsee, niin parisuhde sujuu paljon paremmin. Väärinkäsityksistä tulleet riidat saadaan nopeasti selvitettyä, kun ne voidaan puhua. Ei tarvitse lähteä passiivisaggressiiviselle mykkäkoulu tai nalkutuslinjalle, vaan osaa rehellisesti kertoa mistä kiikastaa. Lisäksi ymmärtää mitä omien ja toisen tunteiden taustalla voi olla. Kun ymmärtää, pystyy säätelemään omaa käytöstään. Ymmärtää ettei toisen huono päivä ole henkilökohtainen loukkaus itseä kohtaan. Kun kunnioittaa itseään ja toista, elämä sujuu paremmin. Kun osaa säädellä tunteitaan eikä heittäydy niihin mukaan pää edellä on elämä sujuvampaa.
Omassa tapauksessa olen joutunut käsittelemään kaikki traumat, kaikki vaille jäämisen kokemukset, haitalliset uskomukset ja umpipaskat toimintamallit terapiassa. Se on tehnyt minusta tasapainoisen, onnellisen ja kaikkia kunnioittavan ihmisen. Osaan olla rationaalinen myös silloin kun pelissä on tunteita. Vaikka menneisyys oli mitä oli, niin nyt olen ollut onnellisesti naimisissa 15 vuotta. Lapset ovat tasapainoisia ja hyvinvoivia. Työssä pärjään hyvin enkä kuormitu liikaa. Parisuhde on tärkeä ja arvostan sitä. Kumppanin kanssa molemmat osataan kommunikoida ja mieltä nakertavat asiat selvitetään heti.
Eli ei, kysymykseesi ei voi antaa suoraa vastausta. Riippuu ihmisestä. Minun mieheni kysyi suoraan, että saako kysyä arvista ja siitä miksi ne tein. Kerroin hänelle. Olen kiitollinen siitä ettei hän juossut karkuun mutta olisin selvinnyt myös siitä jos olisi.