Mikä on ollut hirvein "tutustumisleikki", johon olet aikuisena joutunut?

Vierailija kirjoitti:

Missä pakotetaan aikuiset leikkimään? Muualla kun häissä?

Työpaikalla, työnantajan määräyksestä on pakko. Vaikka työpaikan virkistyspäivässä. Ei voi kieltäytyä.

Perehdytyspäivät on huonosti järjestetty. Toivottavasti näistä uusia opiskelijoita nöyryyttävistä ensimmäisen viikon kiusaamispäivistä päästään äkkiä eroon!

Tampereella kiusataan ja nöyryytetään opiskelijoita. Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen Ammattikorkeakoulu ovat samaa yliopistoa. Ammattioppilaitoksissa ja lukioissa voi olla omat perehdytyspäivät.

KOULUVÄKIVALTAA. Pahimmillaan opiskelija joutuu kärsimään sekä kouluaikana että vapaa-ajalla henkistä, fyysistä ja jopa seksuaalista väkivaltaa. https://yle.fi/uutiset/3-11672836

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun tutustumispäivät. Nämä pitäisi kieltää välittömästi lailla! Tutustumispäivät ovat nöyryyttävyydessään omaa luokkaansa. Suoranaista kouluväkivaltaa!

Onhan se aika koomista, kun ensimmäinen viikko mennään tuutoreitten ja opettajien johdolla täyttä tyhjäkäyntiä luokassa ja salissa ja pihoilla pyöritään piirileikkiä ja muuta humppaa ja letkajenkkaa. Hii-O-Hoi! Tutustumista perheelliselle ja työssäkäyvälle aikuisopiskelijalle, jolla perhe odottaa innolla äitiä kotona. Ihan mau-mau-mahtavaa!

Ammattikorkeakoulussa leikitään ensimmäinen viikko sisällä ja leikitään myös ulkona. Mennään piirileikkiä. Lässytetään välillä. Mennään taas piirileikkiä. Lässytetään lisää. Mennään suunnistusta. Vedetään improvisaatiota, pantomiimia ja muuta teatteriesitystä.

Tulinkohan minä teatterikouluun? Ei kun ammattikorkeakouluun. Amk-opiskelijoita pidetään yleisesti ihan vi#un tyhminä! Kytätään aikuisten ihmisten poissaoloja ja tekemisiä kellon kanssa. Raapustat nimesi läsnäololistaan jopa kolme kertaa saman luennon aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esittele itsesi etunimelläsi ja samalla kirjaimella alkavalla adjektiivilla. Esim.olen tomera Terttu. Kiva kun alkukirjain on S.

Saija sukkela/sähäkkä/säihkyvä/suuri. Mikä tuossa oli vaikeaa?

Sydämellinen, sitkeä, säväyttävä, sukelteleva, suloinen, sielukas, salaperäinen, synnitön, sanoinkuvaamaton, seikkaileva, säästeliäs, suurenmoinen, sanavalmis... Ole ihan reippaasti vaikka Seksikäs Satu . Tuohan on ihan pelkkää leikkiä eikä sillä oikeasti ole tosiaan mitään väliä minkä adjetiivin valitset.

Ei hitto näitä banaaninsyöntejä haaroista ja toisten vartalon päällä kierimisiä. Osallistuuko näihin varatutkin ihmiset? En ole edes seurustellut mitenkään erityisen mustasukkaisten miesten kanssa, mutta en usko että kukaan heistä olisi tykännyt jos olisin syönyt yhtään mitään toisten miesten haaroista.

Puhumattakaan siitä kuinka epämiellyttävää itselle on tulla painostetuksi noin seksuaaliviritteiseen toimintaan työkavereiden kanssa.

Kävin pari työkkärin kurssia viime talvena. Koko ajan piti esitellä iseään ja kertoa "jokin yllättävä juttu" itsestään. Saman kurssinkin aikana esiteltiin ja esiteltiin, kun opettajat vaihtuivat. Naurettavaa. Ei nyt tosin teamsissa voitu mitään banaaninimemisjuttuja tehdä mutta pelkästään tuo itsensä esitteleminen vei kurssista varmaan 20%.

Test

Ois kauhee keksiä itsestään joku yllättävä juttu, koska tuntuu että aina kun ihmiset on yllättyneet jostain muhun liittyvästä asiasta, se on ollut jotain tosi henkilökohtaista. Kai sit pitäis tyyliin valehdella, että osaan puhua sujuvasti seitsemää kieltä.

99% tänne kirjoittaneista on juuri niitä, jotka todellisuudessa menevät riemusta kiljuen mukaan joka hemmetin tutustumisleikkiin saadakseen nauraa kavereidensa kanssa sille "Pirjo-pullerolle", joka nolaa itsensä kaikissa leikissä. Myöntäkään pois vaan...

Vierailija kirjoitti:

Ois kauhee keksiä itsestään joku yllättävä juttu, koska tuntuu että aina kun ihmiset on yllättyneet jostain muhun liittyvästä asiasta, se on ollut jotain tosi henkilökohtaista. Kai sit pitäis tyyliin valehdella, että osaan puhua sujuvasti seitsemää kieltä.

No ihan hyvin voit valehdella. Sano vaikka, että sulla oli lapsena lemmikkipöllö. 

Vierailija kirjoitti:

Ois kauhee keksiä itsestään joku yllättävä juttu, koska tuntuu että aina kun ihmiset on yllättyneet jostain muhun liittyvästä asiasta, se on ollut jotain tosi henkilökohtaista. Kai sit pitäis tyyliin valehdella, että osaan puhua sujuvasti seitsemää kieltä.

Elämä on täynnä yllätyksiä, miten reagoit yllättävään tapahtumaan esim. työelämässä? Jos jokin kysymys tuntuu liian henkilökohtaiselta voit ihan hyvin sanoa jotain ympäripyöreää tai vaikka valehdella. Voit myös nätisti sanoa senkin, että nyt tuli hieman liian henkilökohtainen kysymys ja skippaat tämän vastauksen. 

Vierailija kirjoitti:

"Kerro mistä olet saanut jonkun arvistasi."

Ei ehkä muille niin hirveä, mutta minulle henkilökohtaisesti se oli painajainen, koska hyvin pitkälti ainoat arvet mitä minulla on, ovat joko viiltelyarpia tai tulleet siitä kun yritin parikymppisenä itsemurhaa. :/

Siinä sitten yritin hihoja tiukasti alaspäin nykien ja kädet hikoillen sönköttää ja mumista jotain, että kaaduin pyörällä. Voi luoja.

Olisit kirjoittanut noista mainitsemisistasi asioista, niin paljon kuin haluat. Koska selvästi häpeät noita asioita, sitä suuremmalla syyllä niitä pitäisi lähteä purkamaan.

Vierailija kirjoitti:

99% tänne kirjoittaneista on juuri niitä, jotka todellisuudessa menevät riemusta kiljuen mukaan joka hemmetin tutustumisleikkiin saadakseen nauraa kavereidensa kanssa sille "Pirjo-pullerolle", joka nolaa itsensä kaikissa leikissä. Myöntäkään pois vaan...

Tän ketjun perusteella 99% tänne kirjoittaneista on kyllä niitä, jotka on pakotettu menemään tutustumisleikkiin ja olisivat mieluummin jossain muualla. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en suostu tuollaisiin. Ryhdyn mieluummin tosikoksi ja ilonpilaajaksi.

Hyvää loppuelämää vaan sitten sinulle.

Me muut kyllä valitsemme useimmin mieluummin iloisen ja kivan elämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en suostu tuollaisiin. Ryhdyn mieluummin tosikoksi ja ilonpilaajaksi.

Hyvää loppuelämää vaan sitten sinulle.

Me muut kyllä valitsemme useimmin mieluummin iloisen ja kivan elämän.

Niin valitsen minäkin ja siihen ei kuulu pupuhyppelyt työpaikalla eikä työkavereiden päällä kieriminen.

Vierailija kirjoitti:

Ai kauheeta, tää ketju on ihan hirvee ja mullakin on kokemuksia yhdestä työkkärin järjestämästä kurssista, jonne oli pakko osallistua. Yhtenä päivänä sinne tuli joku kouluttaja joka pisti meidät, toisilleen tuntemattomat ihmiset kierimään toistemme päällä niin, että toinen meni makaamaan maahan selälleen ja toinen sitten lähti kierimään hänen ylitseen varpaista kohti päätä. Tämän jälkeen seisottiin ringissä silmät kiinni ja haisteltiin toisiemme käsiä ja piti kertoa mille ne haisee. Esim mulle sanottiin, että mun kädet haisee "lämpimältä". Ite otin nää jutut silloin huumorilla, mutta kun jälkikäteen miettii, niin onhan nää aika traumatisoivia ja ihmisarvoa alentavia. En näe tässä mitään logiikkaa, miten tälläiset kurssit parantaa jonkun mahdollisuuksia päästä kouluun tai työllistyä. :/

Yök. Diagnosoituna "bakteerineurootikkona" en olisi moiseen yksinkertaisesti pystynyt vaan luikkinut mäkeen. Toki ehkä sitten olisi tullut karenssi ja määräys kuntouttavaan, kun "vammani" olisi tullut TE:n tietoisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli amk:ssa ryhmäytymisleiri, jossa myös yövyttiin yksi yö. Kumpanakin päivänä oli tutustumisleikkejä ja "hauskaa" yhdessäoloa aamusta iltaan. Olen entinen koulukiusattu ja hyvin introvertti luonne, joten minulle tuo kokonaisuus oli yksinkertaisesti aivan liian intensiivinen, kun edes illaksi ja yöksi ei päässyt omaan rauhaan. Olin kuitenkin tyytyväinen, että olin rohjennut osallistua, enkä jättäytynyt pois jonkin tekosyyn varjolla.

Toisena päivänä meidän piti keksiä toisillemme intiaaninimet. Siellä oli valmiita vaihtoehtoja, suurin osa ihan kivoja. Sitten tuli minun vuoroni! "Sun intiaaninimi vois olla 'Yksin pilvessä ' koska et koskaan puhu mitään! Ei millään pahalla, lol, mutta kun oot oikeesti tosi hiljanen koko ajan!!"

Joo, kiitos tästä. Lopputulos oli, että suurin piirtein kaikki pitivät minua leirin lopuksi outona, koska olin liian "hiljainen ". En ollut enää tyytyväinen siitä, että osallistuin vaan päätin, että en koskaan enää osallistu mihinkään vastaavaan tapahtumaan.

Mun mielestä on järkyttävää, miten usein hiljaisesta luonteesta tehdään pilkkaa negatiiviseen sävyyn.

Ei ole leikki, mutta tämä tapahtui ysiluokan juhlagaalassa, johon oli kokoontunut kaikki koulun ysit ja luokanvalvojat syömään ja seuraamaan ohjelmanumeroita.

Siellä jaettiin palkintoja ja missinauhoja "vuoden vitsiniekka, vuoden kaunotar, vuoden urheilullinen" ja niin edespäin. Kaikissa muissa palkinnoissa ja saatepuheissa oli positiivinen sävy, kunnes tuli "vuoden hiljainen hiiri" palkinto. Siinä palkinnoksi annettiin hiiripehmo, jolta oli suu teipattu umpeen. Puheessa piikiteltiin ujoudesta ja tuppisuuna olemisesta sekä siitä, miten suurin osa oppilaista ei sen takia tunne tätä ihmistä ollenkaan ja hän on "näkymätön kuin haamu, hajuton ja mauton kuin hiiri". Muistihan puheen pitäjä lisätä loppuun perus lausahduksen: "ei pahalla". Tämän vastakohtapalkinto oli "vuoden ekstrovertti", joka puolestaan sai niin ylistävän puheen kuin voi olla ja häntä kuvailtiin puheessa "ihmiseksi, jota ei voi olla rakastamatta".

Mikä pahinta, hiiripalkinto meni hyvälle ystävälleni, jolle oli hyvin nöyryyttävää hakea palkinto salin edestä tuollaisen puheen jälkeen. Tunnelma oli kiusallinen, harva edes taputti. Osa yleisöstä nauroi. Hän meni vessaan itkemään tapahtuneen jälkeen. Suutuin gaalan suunnittelijoiden tilannetajuttomuudesta todella. Kävin heti kysymässä tiukasti luokanvalvojien pöydästä, että miten tuollainen "palkinto" oli mennyt edes läpi, sillä he olivat tarkastaneet kaikki ennalta. Vastauksena oli, ettei heille ollut tullut tuollaista tarkastettavaksi, vaan se oli ilmeisesti lisätty jälkeenpäin. Tuntuu tätä kirjoittaessa edelleen pahalta, sillä ystäväni on mitä kultaisin ihminen eikä olisi ansainnut jo muutenkin vaikeiden yläkouluvuosien päätteeksi tuollaista nolausta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsellista ja älytöntä käyttää näitä l"eikkien tutustutaan." Lapsille, mut ei aikuisille. Normaali esittely riittää.

Paitsi, etteivät tällaiset tutustumisleikit välttämättä sovi lapsille yhtään sen paremmin kuin aikuisillekaan. Ujot, introvertit, mielellään syrjemmälle vetäytyvät lapset kärsivät tällaisesta toiminnasta ihan yhtä paljon kuin aikuisetkin. Itse inhosin kaikkea tällaista leikkitoimintaa jo lapsena ja inhoan yhä. 

Tää on niin pitkä ketju etten ole kaikkia jaksanut lukea, sori siitä. Olin joskus 80-luvulla töissä yhdessä helsinkiläisessä hotellissa ja meillä oli pikkujoulut. Sinne oli laitettu pitkä pöytä, joka oli verhoiltu kankaalla ja tehty reiät vessanpytyn renkaille. Sitten arvottiin joku, jonka piti suudella kaikkea mitä pytystä nousee, kun nostaa kannen. Tietysti se osu muhun. Reikiä taisi olla 6 ja ensin sieltä nousi jotain ananaksia, kenkää, sun muuta, ja vikassa luukussa oli yks mun duunikaveri. Hupitoimikunta oli tän junaillut, ja ehkä manipoloinut, mutta niitä pussausvalokuvia sitten yhteen ääneen kovasti naurettiin. Olipa hauskaa 😒

Joo, voi ei :D Vaikka olen päiväkodissa töissä ja siis työkseni leikin, niin nämä tutustumisleikit on kyllä supernoloja ja ahdistavia. Tosin, eipä näihin varmaan voi pakottaa, että jos joskus vielä yritetään, niin poistun vaikka vessaan just sopivasti tai yksinkertaisesti sanon, että en osallistu.

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin pitkä ketju etten ole kaikkia jaksanut lukea, sori siitä. Olin joskus 80-luvulla töissä yhdessä helsinkiläisessä hotellissa ja meillä oli pikkujoulut. Sinne oli laitettu pitkä pöytä, joka oli verhoiltu kankaalla ja tehty reiät vessanpytyn renkaille. Sitten arvottiin joku, jonka piti suudella kaikkea mitä pytystä nousee, kun nostaa kannen. Tietysti se osu muhun. Reikiä taisi olla 6 ja ensin sieltä nousi jotain ananaksia, kenkää, sun muuta, ja vikassa luukussa oli yks mun duunikaveri. Hupitoimikunta oli tän junaillut, ja ehkä manipoloinut, mutta niitä pussausvalokuvia sitten yhteen ääneen kovasti naurettiin. Olipa hauskaa 😒

Hyi helvetti, eiköhän tuossa tule joku hygienia-asiatkin vastaan ja ei todellakaan voi pakottaa ketään ihmistä suutelemaan.