Mitä mieltä? Pitkä teksti, nyt sen tiedät. Kaipaan asiallisia viestejä kiitos
Jätin miesystävän, koska olin suhteessa yksin murheideni kanssa, miesystävä KADEHTI (kyllä vain...) minua, mikä sitten ilmentyi piikittelynä ja ilkeyksien laukomisena. Miesystävä yritti myös musertaa itsetuntoni, koska en jatkuvasti nuoleskellut häntä ja yrittänyt vakuuttaa Häntä siitä, että hän on ainoa josta olen kiinnostunut. Kaikki tämä miesystävän ilkeä käytös johti siihen, että aloin aina raportoimaan miestä jos joku toinen mies katsoi, flirttaili tmv. Halusin näyttää, että kyllä minulle ottajia riittää, jos oma kohtelee kuin tiskirättiä.
Tästähän miesystävä luonnollisesti suuttui ja katkeroitui vain lisää. Umpikuja.
Eron jälkeen sain selville, että miesystävä oli ollut meidän suhteemme aikana deittisivustolla. Olen ikuisesti katkera itselleni, että luotin sokeasti, ettei mies tekisi sellaista ikinä enkä siis selvittänyt asiaa jo suhteen aikana. Oikeastaan ensimmäisen kerran mies jäi kiinni asiasta livenä, kun kivan illan jälkeen olin lähdössä kotiin ja näin hänen sulkevan deittisivun koneeltaan. Suutuin tietysti ja siitä syntyi iso show. Hän ei ole suostunut puhumaan asiasta sanaakaan. Ei silloin eikä nyt myöhemmin.
Toisaalta miesystävä epäili minua kaikesta (syy: ks. ylempää) ja väitti olleensa minun profiiliani etsimässä sivulla. Sen enempää ei asiasta ole puhunut eikä vastannut kysyttäessä kunnolla mihinkään. Voi kunpa olisin ollut vähän fiksumpi ja selvittänyt asian salapoliisityöllä suhteen aikana! :( Miksi luotin kuin idiootti?
Ex-miesystävä ei ole todellakaan mikään naistennaurattajatyyppi enkä tuntenut mitään jatkuvaa, liiallista mustasukkaisuutta hänen kanssaan. Toisinaan jotain pientä, mutta aina mies selitti asiat ja sitten olin ok. Hänen epäilynsä sen sijaan jatkuivat jatkumistaan.
Eksä on selkeästi todella katkera ja vihainen minulle asioista. Hän ei ole kertaakaan (!) sanonut minulle livenä että "jätä minut rauhaan, en rakasta sinua" tmv. Ei kertaakaan. Kysymyksiin ei vastaa. Haukkuu minua ympäriinsä (tiedän sen, todisteita on).
Nyt hän on saattanut käydä ulkona jonkun toisen kanssa, ellei se sitten ollut valhe sekin. Nyt on taas takaisin deittisivustolla, hahhah...
Olen miettinyt todella paljon... Pitäisikö meidän yrittää puhua asiat halki? Eivät tunteeni ole kuolleet mihinkään, vaikka välillä niin luulenkin. Miten edes voisin ehdottaa puhumista, kun eksä vihottelee eikä vastaa minulle... ja samaan aikaan käytös on todella katkeraa.
Toisaalta olen miettinyt, että tunsinko todellista eksää ollenkaan. Feikkasiko hän kaiken?
Voisinko enää tuntea samoja tunteita tietäen, että hän tapasi jonkun naisen? Jos tapasi. Jostain syystä ajatus ällöttää.
Ero ei tapahtunut viikko sitten, enkä ole mitenkään sekavassa mielentilassa, päinvastoin olen rauhallinen. Hukassa olen silti. En yksinkertaisesti tiedä mitä tehdä. Jollain tavalla uskon, että kaikesta huolimatta kuulumme yhteen. En vain tiedä.
Mitä minun pitäisi tehdä?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Todella sekavaa tekstiä ja vaikuttaa siltä, ettet ole itsekään ihan tasapainossa itsesi kanssa. Miksi haluaisit edes ylipäätänsä olla tämän miehen kanssa kun itse kirjoitat, että toinen kadehtii, on uskoton ja käyttäytyy huonosti? Miksi sinulla on yhä tunteita sellaista ihmistä kohtaan? Ei tuo ole rakkautta, vaan huono tapa, sisäisen tyhjiön täyttämistä, ego-boostausta, tai oksitosiini koukkua. Anna olla. Harvoin mies sanoo suoraan rumasti, vaan tekee juuri noin, että alkaa käyttäytyä ikävästi ja kuvittelee, että toinen tajuaa siitä kun ei enää kiinnosta. Varsinkin kuvailemasi kaltaiset keskenkasvuiset miehet usein lopettavat suhteen näin, joko rumasti kohtelemalla tai katoamistempun tekemällä.
Ei kyse ollut kiinnostuksen puutteesta vaan eksän kusipäisyydestä. Riidoissa eksä soitteli ja tekstaili aina perääni, minä halusin olla rauhassa enkä vastannut puheluihin. Totta kai eksässä oli myös hyvät puolensa, enkä tiedä täysin varmasti että jutteliko hän oikeasti muille suhteemme aikana deittipalstoilla vai yrittikö vain etsiä minua sieltä sivulta. Tiedän, ettei pitäisi miettiä, silti jossittelen. Onhan jotkut muutkin saaneet asiat korjattua puhumalla. En vain tiedä olisiko siinä mitään järkeä. Tuskin.
Minulla on useampi eksä, mutta jos otan vertailukohdaksi yhden fiksun ja asiallisen, päälle 30-vuotiaan eksäni, jonka kanssa erosimme pari vuotta sitten: kaipaan häntä varmaan aina jollain tasolla, olihan hän omalla tavallaan ihana. Toisaalta hänessä on liikaa puolia, joita en arvosta. En siis halua häntä elämääni, vaikka joitain asioita hänessä arvostan. Jos tämä eksä ottaisi uudestaan yhteyttä minuun, saattaisin jopa tavata hänet (jos saisin treffikutsun). Kuitenkin se olisi vain kevyttä huvittelua enkä edelleenkään haluaisi sitä ihmistä elämääni.
Kun ajattelen tätä tuoretta eksää, en ole lainkaan niin varma siitä, ettemme oikeasti kuulu yhteen. Jokin meitä aina yhdisti riitojenkin aikana. Tiedostan, että kaikki on vielä niin alussa ja ajatukseni ovat sekaisin. Silti sattuu, kun "ihana" ihminen muuttuu tuollaiseksi.
Niin mikä tuossa miehessä oli sellaista, että kannattaisi takaisin yrittää? Ja toisaalta, kyllä ap itsekin vaikutti melkoiselta ongelmakimpulta. Sori. Musta vähän nyt vaikuttaa siltä, että nämä kaksi ihmistä eivät ehdottomasti sovi yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella sekavaa tekstiä ja vaikuttaa siltä, ettet ole itsekään ihan tasapainossa itsesi kanssa. Miksi haluaisit edes ylipäätänsä olla tämän miehen kanssa kun itse kirjoitat, että toinen kadehtii, on uskoton ja käyttäytyy huonosti? Miksi sinulla on yhä tunteita sellaista ihmistä kohtaan? Ei tuo ole rakkautta, vaan huono tapa, sisäisen tyhjiön täyttämistä, ego-boostausta, tai oksitosiini koukkua. Anna olla. Harvoin mies sanoo suoraan rumasti, vaan tekee juuri noin, että alkaa käyttäytyä ikävästi ja kuvittelee, että toinen tajuaa siitä kun ei enää kiinnosta. Varsinkin kuvailemasi kaltaiset keskenkasvuiset miehet usein lopettavat suhteen näin, joko rumasti kohtelemalla tai katoamistempun tekemällä.
Ei kyse ollut kiinnostuksen puutteesta vaan eksän kusipäisyydestä. Riidoissa eksä soitteli ja tekstaili aina perääni, minä halusin olla rauhassa enkä vastannut puheluihin. Totta kai eksässä oli myös hyvät puolensa, enkä tiedä täysin varmasti että jutteliko hän oikeasti muille suhteemme aikana deittipalstoilla vai yrittikö vain etsiä minua sieltä sivulta. Tiedän, ettei pitäisi miettiä, silti jossittelen. Onhan jotkut muutkin saaneet asiat korjattua puhumalla. En vain tiedä olisiko siinä mitään järkeä. Tuskin.
Älä selitä.Koitat selvästi kaunistella exän käytöstä(valitettavasti)Tuskin sinua etsi sieltä deittisivustosta.Hyvin pelaavat miehet osaavat nuo selitykset.Älä ole tyhmä.Mies ei ole selvästi tarpeeksi kiinnostunut sinusta.Kannattaa vaan unohtaa tuollainen ja etsiä uusi mies.
Siirry eteenpäin ja unohda se mies. Tuli ihan paha olo kun luin noita selityksiäsi. Samaa harrastanut joskus itsekin eli vaikka kaveri oli täys p****, niin silti harrastin vastaavaa olihan se ihana -höpötystä. Ei ollut. Ja samaa sanon kertomasi perusteella sullekin.
Eron myötä on ihan luonnollista käydä kaikki tunneskaalat läpi ja sulla on nyt menossa kaipausvaihe jolloin päällimmäisenä hyvät puolet. Se menee ohi.