Tulisiko tällainen äitienpäivä kyseeseen teillä?

Jokainen äiti viettäköön päivänsä miten lystää. Joulut menee aina autossa, kun pitää revetä joka suuntaan, ettei oma väki ja miehen puoli vain suutu. Kun itse tulen kenties joskus äidiksi, en aio istua kokopäivää mummoloissa serkusten mekastaessa ja syöden ylimakeaa vatsa turvoksissa (ettei vaan syömättömyydellä loukkaa ketään). Mieluummin jakaisin juhlinnan kahdelle päivälle, että voisi keskittyä yhteen äitiin kerrallaan.

Mikä ettei, tuohan kuulostaa kivalta. En minäkään halua mitään seremonioita.

Meillä mies menee lasten kanssa anoppilaan, johon minua ei kutsuta. Olen yksin kotona ja syön edellisen päivän jämiä. Celebrate! Anopin äitiys on aina mennyt edelleni, minkäs sille mahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen äiti viettäköön päivänsä miten lystää. Joulut menee aina autossa, kun pitää revetä joka suuntaan, ettei oma väki ja miehen puoli vain suutu. Kun itse tulen kenties joskus äidiksi, en aio istua kokopäivää mummoloissa serkusten mekastaessa ja syöden ylimakeaa vatsa turvoksissa (ettei vaan syömättömyydellä loukkaa ketään). Mieluummin jakaisin juhlinnan kahdelle päivälle, että voisi keskittyä yhteen äitiin kerrallaan.

Ai että vain mummoihin pitää keskittyä, ei sinuun, joka olet tuoreempi äiti? Kuulostaa minusta vähän kurjalta.

Minä vietin mielelläni äitienpäivää, kun lapset olivat pieniä. Heidän omatekoiset korttinsa ja lahjansa olivat ihania. Mutta kun he olivat jo melkein aikuisiässä, sanoin, etten enää vietä k.o. päivää. Se on minusta pienten lasten äideille, ja jos he saavat aikanaan lapsia, minä en halua vääntäytyä äitienpäivän keskiöön, vaan poikani vaimolle ja tyttärellemme tulee antaa etusija nuorina äiteinä.

Ap

Jokainen tavallaan, ei äitienpäivän vietosta mitään virallisia ohjeita ole olemassa. Mutta mitä se äitienpäivän pönötys on? Itse tykkään viettää äitienpäivää, saan lasten tekemät kortit, ehkä kukkia ja pienen lahjankin. Syödään vähän parempi lounas. Onko tämä sitä pönötystä?

Meillä mies menee jo aamuvarhain töihin. Minä hoidan lapsia. Siinäpä se. Viime vuonna saatiin ihana aurinkoinen piknik-päivä. Lohduttaudun vähän sillä, että ei tuolla ulkona varmaan tarkenisikaan.

Hyi miten keijo keskiverto meininkiä. Oliko uuden vuoden lupauksesi myös, että et tee mitään lupauksia. Tylsiä ihmisiä.

Itse saan yleensä viettää äitienpäivää juuri toivomallani tavalla. Aamulla mies tekee aamiaista nuorimman lapsen kanssa. Teinit heräilee kun heräilee, toinen on yleensä tehnyt jonkun kortin, toinen onnittelee  - jos muistaa. Olisi tietenkin kiva, jos teinitkin panostaisi sen verran, että tulisivat yhteiselle aamiaiselle...

Sitten lähdemme anoppilaan ja sen jälkeen minun vanhempien kanssa syömään. Yleensä on ollut oikein mukava päivä.

Lahjaksi olen saanut yleensä kukkia ja lasten tekemiä kortteja. Nämä riittävät oikein hyvin.

Sopisi mulle. Lapsi on vielä sen ikäinen että innostuu ja haluaa juhlia.... täytyy se hänelle suoda.

On ne kyllä olleet iskän kanssa äitienpäivänä reissussakin, silloin mulle soitettiin aamupäivällä ja annettiin koordinaatit lahjan luo. Ja lahjathan on sitten näitä tarha-/kouluaskarteluja, en kaipaa muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen äiti viettäköön päivänsä miten lystää. Joulut menee aina autossa, kun pitää revetä joka suuntaan, ettei oma väki ja miehen puoli vain suutu. Kun itse tulen kenties joskus äidiksi, en aio istua kokopäivää mummoloissa serkusten mekastaessa ja syöden ylimakeaa vatsa turvoksissa (ettei vaan syömättömyydellä loukkaa ketään). Mieluummin jakaisin juhlinnan kahdelle päivälle, että voisi keskittyä yhteen äitiin kerrallaan.

Ai että vain mummoihin pitää keskittyä, ei sinuun, joka olet tuoreempi äiti? Kuulostaa minusta vähän kurjalta.

Minä vietin mielelläni äitienpäivää, kun lapset olivat pieniä. Heidän omatekoiset korttinsa ja lahjansa olivat ihania. Mutta kun he olivat jo melkein aikuisiässä, sanoin, etten enää vietä k.o. päivää. Se on minusta pienten lasten äideille, ja jos he saavat aikanaan lapsia, minä en halua vääntäytyä äitienpäivän keskiöön, vaan poikani vaimolle ja tyttärellemme tulee antaa etusija nuorina äiteinä.

Ap

Olet täysin oikeassa, miten en oo tullut edes ajatelleeksi! On tosiaan hassua, että minä, lapseton kolmekymppinen, kierrän anoppilan ja lapsuuden kotini kauheella kiireellä joku ryppyinen kukkapuska kourassa. Eikös äitienpäivä ollut lapsille suunnattu päivä, jolloin kouluikäiset saivat muistaa äitiään. Meillä vain on ollut tapana kiertää mummolat, eikä sitä ole koskaan kyseenalaistettu. Lisäksi kun äidin anoppi alkoi vanheta ja kutsujen järjestäminen vaati valtavasti energiaa, kaikki voivottelivat mutta silti menivät sinne ruokittaviksi. Nykyään sinne menee jo lapsenlapset lapsineen, itse en ole aikoihin halunnut vaivata ja laittanut kortin postiin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies menee lasten kanssa anoppilaan, johon minua ei kutsuta. Olen yksin kotona ja syön edellisen päivän jämiä. Celebrate! Anopin äitiys on aina mennyt edelleni, minkäs sille mahtaa.

Äitienpäivä yksin. Mitä luksusta! Miksi syöt edellisen päivän jämiä?

Osta kaappiin jotain hyvää, vuokraa hyvä leffa ja nauti! Tai tilaa ruokaa kotiin. Lenkkeile.

Itselle tuollainen päivä olisi nautinto. Toki siihen kuuluu lasten tekemät kortit ja se kun he yhdessä tekee aamupalan sänkyyn 😊

Kerrohan ap, mitä on äitienpäiväpönötys? Me käydään mummolassa kahvilla ja sen jälkeen kaupungilla leffassa, varmaankin myös syömässä. Lapset saa päättää paikan eli luultavasti menemme mäkkäriin. Onko pönötystä?

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies menee lasten kanssa anoppilaan, johon minua ei kutsuta. Olen yksin kotona ja syön edellisen päivän jämiä. Celebrate! Anopin äitiys on aina mennyt edelleni, minkäs sille mahtaa.

Ja tottakai täytyy marttyyrinä kotona murjottaa. Jos meillä tilanne olisi tuo, olisin ostanut kotiin lemppariherkkujani ja pullon hyvää skumppaa. Ja nämä herkut syönyt sohvalla katsoen jotain hyvää elokuvaa/sarjaa.

Juhlitaan todellakin! Ei meillä juhlita uskonnollisia juhlia juurilaan ja elämä on aika kuivakkaa ilman juhlaa. Tietty jos muutenkin vetää joka viikko herkkuja niin asia on eri. Meillä saa juhlia ja kiittää elämästä! :) Hyvä meidän perhe <3 Jokaista juhlitaan vuorollaan. Myös nimipäivät, valmistumiset ja muut onnistumiset :) käydään yhdessä esim. ulkona syömässä. Paljon mukavampaa kun on syy juhlia, eikä mihinkään mäkkärin autokaistalle.

Suomalaisten kyynisyyden ja tylsyyden näkee juuri tässä muten juhlatkin pitäis poistaa ja aina olla vaan tasasen harmaata. Ulkomailla naiset valmistaa juhlapäivinä isot ateriat

Suomimamma ja -iskä rönöttää rapulassa sohvalla ja kertoo miten junttia on jotku juhlat :D

Minusta äitienpäiväpönötys on sitä, että päivästä tulee teennäinen hössötys. Pitää ehtiä omalle äidille, anoppilaan, mummoloihin, kova aikataulu, että kaikkialle ehditään. Kun niin monia äitejä perheissä, jossa vaikkapa kaksi aikuisiässä olevaa tytärtä lapsineen, joita siis itseään juhlitaan ja jotka kiirehtivät myös vanhemmilleen, appivanhemmilleen, isovanhemmilleen, jotkut hautausmaallekin, ristiin rastiin ajellaan... ihan absurdia, kun se leviää joka suuntaan useimmilla.

Menen vanhimman ja nuorimman lapseni kanssa koiranäyttelyyn 😊 luultavasti saan myös jonkun kortin koululaisilta. Kakkua olisi mukava syödä kun tullaan kotiin.

Kaikkein parhain lahja olisi jos koti olisi siisti kun tulen kotiin mutta turha toivo. Pienen vauvan kanssa kun en ole innostunut vielä kovin siivoilemaan.

Ongelma on siinä, että päivänsankari on samalla juhlija että juhlittava. Tuskin hän saa oman aamiaisensa ja korttinsa, kun hänen täytyy rientää onnittelukäynnille oman äitinsä ja mummonsa, anoppinsa ja anoppinsa äidin luo... sillä kai miehenkin äitiä ja mummoa halutaan muistaa yhtä hyvin ja he odottavat ainakin miestä ja lapsia sinne. Eli päivästä tulee todella hektinen, ei mikään äidin hemmottelupäivä.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen äiti viettäköön päivänsä miten lystää. Joulut menee aina autossa, kun pitää revetä joka suuntaan, ettei oma väki ja miehen puoli vain suutu. Kun itse tulen kenties joskus äidiksi, en aio istua kokopäivää mummoloissa serkusten mekastaessa ja syöden ylimakeaa vatsa turvoksissa (ettei vaan syömättömyydellä loukkaa ketään). Mieluummin jakaisin juhlinnan kahdelle päivälle, että voisi keskittyä yhteen äitiin kerrallaan.

Onpa hyvä, että ajattelet tuota jo etukäteen. Itse en tajunnut. Äitienpäivät menivät aina niin, että aamupäivästä alkaen käytiin miehen mummon, miehen äidin ja minun äidin luona. Rankka päivä ja lapset riehui liiasta makeasta. Kun esikoinen oli viimeistä vuotta kotona, päätin, että tämän äitienpäivän haluan viettää oman perheen kanssa ihan miten haluan. Anoppi ja äiti suuttuivat. En ymmärrä miksi, sillä kävimme heidän luonaan lauantaina.

Itse en ole äiti enkä tulekaan äidiksi koska kohtu poistettiin joulukuussa. Vähän siksi jopa masentaa koko äitienpäivä. No ajateltiin silti käydä tervehtimässä sunnuntaina omaa äitiä ja miehen äitiä ja miehen mummoa (kaikki asuvat 25 kilsan säteellä meidän kodista). Ei mitään sen kummempaa hömpötystä, ekana mennään mun porukoille puolenpäivän aikaan koska äiti lupasi laittaa hirvikeittoa, stten iltapäivästä käväistään kahvilla anoppilassa ja isoanoppilassa. Lahjaksi ajattelin hakea kukkia kaikille tms. Jokainen viettäköön päivää omalla tyylillään.

Silloin juhlittiin enemmän kun olin vielä lapsi, käytiin ravintolassa syömässä yleensä.

N32

Vierailija kirjoitti:

Kerrohan ap, mitä on äitienpäiväpönötys? Me käydään mummolassa kahvilla ja sen jälkeen kaupungilla leffassa, varmaankin myös syömässä. Lapset saa päättää paikan eli luultavasti menemme mäkkäriin. Onko pönötystä?

No ei teillä olekaan. Mutta useilla ei ole vain tuota yhtä mummolaa, vaan on elossa nyös anoppi ja miehen isoäiti, jolloin niitä paikkoja tulee huomattavasti enemmän. Ja jos sinulla ja miehelläsi on myös sisaruksia lapsineen, hekin ovat noissa paikoissa kylässä samaan aikaan eli aikamoista hulinaa se on monilla.