Voivatko häät olla rennot? (mieheni ei tahdo naimisiin)
Meillä on mieheni kanssa ristiriitatilanne. Hän suostuisi menemään naimisiin ilman häitä, mutta ei suostu häihin. Minä taas en tahtoisi naimisiin ilman hääjuhlia.
Mieheni perustelee tahtoaan kokemuksellaan siitä, ettei hän ole ollut yksissäkään häissä, joissa vähintään yksi ei olisi ryypännyt holtittomasti tai joissa ei olisi ollut jäykkää tai joissa ei olisi ollut kiusallisia hetkiä toisilleen vieraiden sukulaisten kesken tai joissa ei olisi syntynyt riitoja järjestelyistä esimerkiksi anopin kanssa tai joissa ei olisi ollut typeriä leikkejä tai joissa ei olisi arvosteltu ruokaa.
Hänen mielestään häät on typerä juhla, joka maksaa paljon, mutta on tunnelmaltaan huono ja tuntuu juhlaparistakin enemmän suoritukselta kuin rennolta yhdessäololta ja iloiselta juhlimiselta.
Nyt pitäisi keksiä miehelleni vastaväitteitä. Kertokaa kokemuksia hyvistä häistä.
Kommentit (76)
Onko ap jo selvittänyt syökö mies kaikki ruoat? Maksaako osansa kauppalaskusta? Imuroiko käskystä?
Hyppiikö aloittajan pillin mukaan kaikessa? Ennen kaikkea, ostaako aloittajalle tamponit, siteet , sidukat ja suklaat? Ettei tarvitse sitten tulevaisuudessa palstalla parkua.
Meillä oli tietääkseni onnistuneet häät, stressiä oli hääparilla mutta ei vierailla. Järjestettiin pelkät juhlat, mentiin edellisenä päivänä eli perjantaina pienellä piirillä maistraatissa vihille ja lauantaina oli pelkät juhlat.
Avain oli mennä kaikessa järjestelyssä vieraat edellä, ei mitään morsiamen prinsessailua ja hääparin odottelua mistään. Useampi kaaso niin ei yhdelle kasaantunut kaikki homma, erikseen pitopalvelun väkeä hoitamaan ruoka ja juoma. Vieraille heti skumppaa, viinit pöytään, ruokaa tunnin sisällä vieraiden tulosta. Vain vapaaehtoisia leikkejä ja niitäkin vähän (meillä oli purkista otettavia salatehtäviä, jotka jäi enimmäkseen ihan inside-läpiksi). Jos tulee lapsia niin niille viihdykettä, miettikää lastenkin seura niin että heillä on mahdollisuus viihtyä. Tanssittavaa musiikkia ja rento miljöö.
Paikoitus tuttujen seuraan, vain ihan lähisuku sekoitettiin sulhasen ja morsiamen perhettä samaan pöytään. Me laitettiin vielä vähän ikäjakoa, 40-lukulaiset viihtyivät hyvin keskenään. Pöydät oli aika isoja ja niihin jätettiin päihin tyhjiä paikkoja minglailua varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti mies ei ole 100% mukana parisuhteessa. Hän ei halua naimisiin koska odottaa että löytää jostain paremman. Rakastaako mies sinua oikeasti?
Kaikki ihmiset ei eivät HALUA naimisiin,vaikka RAKASTAVAT puolisoaan.Miksi tätä on joidenkin vaikea ymmärtää?
Lisäksi naimisiinmeno (vihkiminen) ja häät (hääjuhlat) on kaksi täysin eri asiaa.
Naimisiinmeno on taloudellisesti järkevää. Jos jotain sattuu - perimimisjärjestely ja lesken eläke.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti mies ei ole 100% mukana parisuhteessa. Hän ei halua naimisiin koska odottaa että löytää jostain paremman. Rakastaako mies sinua oikeasti?
Kaikki ihmiset ei eivät HALUA naimisiin,vaikka RAKASTAVAT puolisoaan.Miksi tätä on joidenkin vaikea ymmärtää?
Jos todella rakastaa ja on pitkään ollut parisuhteessa, niin ei pitäisi olla mitään tekosyitä olla menemättä naimisiin. Naiset aina keksii näitä, miten puolustella jos mies ei kosi. :) Todennäköisesti mies silloin odottaa parempaa ja on kanssasi mukavuudenhalusta, koska hänelle parisuhde on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin yksinolo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti mies ei ole 100% mukana parisuhteessa. Hän ei halua naimisiin koska odottaa että löytää jostain paremman. Rakastaako mies sinua oikeasti?
Kaikki ihmiset ei eivät HALUA naimisiin,vaikka RAKASTAVAT puolisoaan.Miksi tätä on joidenkin vaikea ymmärtää?
Lisäksi naimisiinmeno (vihkiminen) ja häät (hääjuhlat) on kaksi täysin eri asiaa.
Jep. Kaikki eivät nauti isoista juhlista tai huomion keskipisteenä olemisesta (sitähän hääpari väistämättä on), mutta naimisissa oloa vastaan ei olisi mitään. Jos nimenomaan se juhlan koko ja tyyli on kynnyskysymys, ei naimisiinmeno sinänsä niin jonkinlainen kompromissi sen suhteen on ainoa järkevä vaihtoehto. Kannattaa aloittaa siitä että kumpikin listaa omat "nämä ehdottomasti haluaisin ja näitä en" kohdat ja lähteä siitä keskustelemaan mistä se kummallekin kelpaava vaihtoehto löytyisi. Joustoa tarvitaan puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Jos todella rakastaa ja on pitkään ollut parisuhteessa, niin ei pitäisi olla mitään tekosyitä olla menemättä naimisiin.
Kyllähän mies naimisiin suostuu. Hän ei vain suostu juhliin.
No siis hääthän ovat vain yhdenlaiset juhlat. Ettekö ole ikinä pitäneet yksiäkään onnistuneita juhlia tai illanistujaisia? Häiden ei ole pakko olla mitenkään tietynlaiset enää 2010-luvulla, vaan voi tehdä juuri omannäköiset. Kannattaa myös kutsua vain ihmiset, joista välittää aidosti, niin tuskinpa ne alkaa teidän juhlia arvostelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti mies ei ole 100% mukana parisuhteessa. Hän ei halua naimisiin koska odottaa että löytää jostain paremman. Rakastaako mies sinua oikeasti?
Kaikki ihmiset ei eivät HALUA naimisiin,vaikka RAKASTAVAT puolisoaan.Miksi tätä on joidenkin vaikea ymmärtää?
Elämäni aikana olen nähnyt pareja joissa mies "rakastaa" noista mutta ei halua naimisiin. Kun sitten oikeasti rakastutaan niin tunnustetaan että oli yhdessä kun ei muuta löytynyt. Parhaimmat tapaukset ovat menneet naimisiin ja saaneet lapsia. Yleensä heidät tunnistaa siitä että ovat vastahakoisia menemään naimisiin ja keksii kaikenlaisia tekosyitä viivyttämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jäykkä meininki on,jos ei ole viinatarjoilua.Ne leikkimiset voi tietysti jättää pois ja tanssitkin,mut miltä se muu ohjelma sit ois et porukka viihtyy.En osaa sanoa.
Meidän molempien suvuissa on kyllä juhlissa aina ihan mukava tunnelma eikä mitenkään jäykkä, vaikka viinaa ei koskaan tarjolla olekaan...
Rennot, hauskat ja mukavat häät (ta mitkä tahansa juhlat) on mahdollista järjestää, jos kaikki tehdään vieraiden ehdoilla ja heidän viihtyvyytensä laitetaan etusijalle. Ehtona silloin on, että isäntäväki todella haluaa järjestää hauskat juhlat lähimmäisilleen ja itse sydämestään kokee heidät tervetulleiksi juhlimaan.
Rennot juhlat vaativat myös paljon etukäteissuunnittelua. Silloin vieraista tuntuu, että kaikki sujuu rennosti ja itsestään, aivan huomaamatta.
Pakolla ei hauskoja juhlia synny, joten en lähtisi maanittelemaan miestä. Jos isäntä on paikalla velvollisuudentunosta, pakosta tai rekvisiittana, se välittyy kyllä vieraille eikä rentoja juhlia synny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti mies ei ole 100% mukana parisuhteessa. Hän ei halua naimisiin koska odottaa että löytää jostain paremman. Rakastaako mies sinua oikeasti?
Kaikki ihmiset ei eivät HALUA naimisiin,vaikka RAKASTAVAT puolisoaan.Miksi tätä on joidenkin vaikea ymmärtää?
Jos todella rakastaa ja on pitkään ollut parisuhteessa, niin ei pitäisi olla mitään tekosyitä olla menemättä naimisiin. Naiset aina keksii näitä, miten puolustella jos mies ei kosi. :) Todennäköisesti mies silloin odottaa parempaa ja on kanssasi mukavuudenhalusta, koska hänelle parisuhde on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin yksinolo.
Vai sellainen mielipide.Olen jo kertaalleen ollut naimisissa ja on pidetty ne isot prinsessahäät.En tarvitse toisia sellaisia.En häitä,en paperia et ollaan naimisissa.En vain näe enää naimisiinmenon tärkeyttä,vaikka olenkin uudessa parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykää maistraatissa ja pyytäkää läheisimmät katsomaan.
Sitten järjestätte kotonanne grillibileet. Makkaraa, lihaa, vartaita, parisalaattia, patonkeja ja muutama levite.
Tämän päälle täytekakku ja kahvit.
Suostuu varmasti.
Jos kuitenkin haluat kirkollisen vihkimisen, niin papin voi pyytää kotiin vihkimään.
Ehkä teillä kasvaa pihalla kaunis juhannusruusu tai muu komea pensas, jonka vierellä vihkiminen voitaisiin pitää. Ajattele, että esim. Pensas aina muistuttaisi vihkiäisistä :)
Tämä olisi hienoa. Vieraat voi kutsua grillijuhliin, jotka kääntyykin häiksi. Hyvä idea! Saa vieraatkin kutsuttua, mutta on rentoa. Grillijuhlatkin voi pyytää juhlapalvelun järjestämään - eli tulee tarjoilja ym. jotta ei se emäntä ole keittiössä.
Sellaiset "perinteiset" häät eivät kokemukseni mukaan voi olla kovinkaan rennot - on aina ihmisiä jotka kiusaantuvat toisista, vieraista tyypeistä, ne jotka tönöttävät istuimillaan tiukasti tanssien aikana, ne jotka eivät pidä leikeistä eivätkä puheista, ruokakin on aina myöhässä ja odottelua liikaa. Itse olen viihtynyt parhaiten häissä joissa olin kaasona, koko ajan oli kivasti tekemistä (ei liikaa kuitenkaan) ja tiesin mitä tuleman pitää - mutta olen varma että noissakin juhlissa joku vieras joutui liikaa odottelemaan yms.
Mutta! Tuollaiset pihahäät voisivat olla tosi kivat. Sellaiset järjestäisin itse. Joku isohko mökki vuokralle viikonlopuksi ja kaverit ja lähimmät sukulaiset kylään juhlistamaan (suurin osa kuitenkin yöksi kotiin). Hyvät, rennot tarjoilut, grillailua, mahdollisesti saunomista, musiikkia. Asu vapaa, itse voitte pukea niin juhlavasti kuin haluatte.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tietääkseni onnistuneet häät, stressiä oli hääparilla mutta ei vierailla. Järjestettiin pelkät juhlat, mentiin edellisenä päivänä eli perjantaina pienellä piirillä maistraatissa vihille ja lauantaina oli pelkät juhlat.
Avain oli mennä kaikessa järjestelyssä vieraat edellä, ei mitään morsiamen prinsessailua ja hääparin odottelua mistään. Useampi kaaso niin ei yhdelle kasaantunut kaikki homma, erikseen pitopalvelun väkeä hoitamaan ruoka ja juoma. Vieraille heti skumppaa, viinit pöytään, ruokaa tunnin sisällä vieraiden tulosta. Vain vapaaehtoisia leikkejä ja niitäkin vähän (meillä oli purkista otettavia salatehtäviä, jotka jäi enimmäkseen ihan inside-läpiksi). Jos tulee lapsia niin niille viihdykettä, miettikää lastenkin seura niin että heillä on mahdollisuus viihtyä. Tanssittavaa musiikkia ja rento miljöö.
Paikoitus tuttujen seuraan, vain ihan lähisuku sekoitettiin sulhasen ja morsiamen perhettä samaan pöytään. Me laitettiin vielä vähän ikäjakoa, 40-lukulaiset viihtyivät hyvin keskenään. Pöydät oli aika isoja ja niihin jätettiin päihin tyhjiä paikkoja minglailua varten.
Ei leikkejä!!!!!!!!! Ne juuri on kauhistus.
Ei kaasoja ja bestmaneja, jos toinen ei halua hässääkää ja isoja prinsessahäitä.
Vierailija kirjoitti:
Häät on just sellaiset kuin haluatte. Jos päätätte niin, voitte mennä naimisiin vaikka arkivaatteissa ja juhlistaa häitä mökillä läheisimpien kanssa ilman mitään sen kummempia kommervenkkejä. Keskustelkaa siitä mitä kumpikin haluaisi, riittääkö sinulle pienemmät juhlat ja voisiko mies suostua taas omaa ideaaliaan isompiin? Toisaalta pakko sanoa että "Minä taas en tahtoisi naimisiin ilman hääjuhlia" kuulostaa minusta vähän kummalliselle, se juhla on kuitenkin vaan päivän mittainnen pieni osa verrattuna avioliiton sitoutumiseen, puhuttiin sittenjuridista tai symbolisista asioista.
Itse olen ollut monissa häissä, suurin osa on ollut kivoja eikä yhdessäkään ole tapeltu. Joku on ehkä juonut liikaa, mutta se on näynyt nuokkumisena jossain nurkassa, ei rähinänä tai paikkojen hajottamisena.
Minä (N, introvertti) inhoan juhlia. En ole juhlinut sen paremmin valmistumisiani kuin syntymäpäiviänikään, en edes naimisiinmenoani ensimmäisellä kerralla (30 vuotta sitten). Kihloissa en ole koskaan edes ollut muuta kuin sillä perinteisellä tavalla, että sovittuamme ex-puolisoni kanssa, että menemme naimisiin, olimme periaatteessa kihlautuneita. Sitä ei kuitenkaan mitenkään juhlistettu eikä kenellekään kerrottu. Olen aikuiselämäni aikana ollut vieraana muistaakseni kaksissa häissä. Useimmat muutkin juhlat olen onnistunut välttämään.
Jos menisin nykyisen miesystäväni kanssa naimisiin, niin ehdottaisin itse että maistraattivihkimiseemme tulisi korkeintaan omat todistajat ja sen jälkeen kävisimme heidän kanssaan syömässä. Ihan hätätilanteessa voisin suostua siihen, että maistraatissa on vain todistajat mutta heidän lisäkseen kutsutaan syömään muutama kaikkein lähin ihminen. Isot häät eivät tulisi kysymykseen, vaikka se olisi kynnyskysymys koko sitoutumiselle. Tämä siksi, että otan ihan valtavasti stressiä juhlatilanteista. Tänä keväänä on ollut kaksi miesystäväni sukulaisen syntymäpäiväjuhlaa, molemmat perhepiirissä, ja silti ne ovat valtava stressin aihe ja kun on juhliin lähtemisen hetki, niin olen lähes itkuinen stressistä.
Ja kuitenkin olen ihminen, joka on tänään viimeksi puhunut työnsä puolesta ihmisten edessä; joka on työkaverina pidetty ja sosiaaliseksi kuviteltu; joka järjestää osana työtään kymmenien ihmisten seminaareja ja joka puhuu itse niin seminaareissa kuin webinaareissakin.
Eli sympatiat täältä aloittajan miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tietääkseni onnistuneet häät, stressiä oli hääparilla mutta ei vierailla. Järjestettiin pelkät juhlat, mentiin edellisenä päivänä eli perjantaina pienellä piirillä maistraatissa vihille ja lauantaina oli pelkät juhlat.
Avain oli mennä kaikessa järjestelyssä vieraat edellä, ei mitään morsiamen prinsessailua ja hääparin odottelua mistään. Useampi kaaso niin ei yhdelle kasaantunut kaikki homma, erikseen pitopalvelun väkeä hoitamaan ruoka ja juoma. Vieraille heti skumppaa, viinit pöytään, ruokaa tunnin sisällä vieraiden tulosta. Vain vapaaehtoisia leikkejä ja niitäkin vähän (meillä oli purkista otettavia salatehtäviä, jotka jäi enimmäkseen ihan inside-läpiksi). Jos tulee lapsia niin niille viihdykettä, miettikää lastenkin seura niin että heillä on mahdollisuus viihtyä. Tanssittavaa musiikkia ja rento miljöö.
Paikoitus tuttujen seuraan, vain ihan lähisuku sekoitettiin sulhasen ja morsiamen perhettä samaan pöytään. Me laitettiin vielä vähän ikäjakoa, 40-lukulaiset viihtyivät hyvin keskenään. Pöydät oli aika isoja ja niihin jätettiin päihin tyhjiä paikkoja minglailua varten.
Jatkan vielä kun vauhtiin pääsin :D. Häät on vähän niinkuin monet bileet samassa paikassa, sukulaiset tapaa sukua (niitä omia sukulaisia, vain hääparin vanhempia ja sisaruksia saattaa kiinnostaa tutustua toisen puolen sukuun) ja kaverit kavereita, jälleen enimmäkseen niitä omia vanhoja. Sitten vaan miettimään miten itse haluaisit illan viettää vieraana. Älä tee kutsulistaa vain valikoimalla lempi-ihmisia mukaan, vaan mieti miten kokonaisuudessa juhlat tulevat sujumaan eli miten saat vieraat viihtymään.
"Hajavieraat" eli ne jotka ei tunne paljon muuta vierasjoukkoa kutsutaan avecin kanssa ja paikoitetaan samaan hajavieraiden pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tietääkseni onnistuneet häät, stressiä oli hääparilla mutta ei vierailla. Järjestettiin pelkät juhlat, mentiin edellisenä päivänä eli perjantaina pienellä piirillä maistraatissa vihille ja lauantaina oli pelkät juhlat.
Avain oli mennä kaikessa järjestelyssä vieraat edellä, ei mitään morsiamen prinsessailua ja hääparin odottelua mistään. Useampi kaaso niin ei yhdelle kasaantunut kaikki homma, erikseen pitopalvelun väkeä hoitamaan ruoka ja juoma. Vieraille heti skumppaa, viinit pöytään, ruokaa tunnin sisällä vieraiden tulosta. Vain vapaaehtoisia leikkejä ja niitäkin vähän (meillä oli purkista otettavia salatehtäviä, jotka jäi enimmäkseen ihan inside-läpiksi). Jos tulee lapsia niin niille viihdykettä, miettikää lastenkin seura niin että heillä on mahdollisuus viihtyä. Tanssittavaa musiikkia ja rento miljöö.
Paikoitus tuttujen seuraan, vain ihan lähisuku sekoitettiin sulhasen ja morsiamen perhettä samaan pöytään. Me laitettiin vielä vähän ikäjakoa, 40-lukulaiset viihtyivät hyvin keskenään. Pöydät oli aika isoja ja niihin jätettiin päihin tyhjiä paikkoja minglailua varten.
Leikit ihan kauheita. Alkoholin suhteen kartoitetaan etukäteen, onko joukossa joku, jolla on alkoholiongelma ja toimitaan sen mukaan. Näinhän se asia hoidetaan.
Ei leikkejä!!!!!!!!! Ne juuri on kauhistus.
Ei kaasoja ja bestmaneja, jos toinen ei halua hässääkää ja isoja prinsessahäitä.
Itselleni kelpaisi avioliiton tuomat taloudelliset edut, mutta häitä en halua. Haluaisin vain solmia avioliiton arkivaatteissa, ilman hääkuvia ja sukulaisille kertomatta. Mieheni mielestä pitäisi pukeutua normaalia juhlavammin ja kutsua lähisukua kahville, vaikka se ahdistavaa onkin. Lisäksi hänen mielestään avioliiton tarkoitus on rakkauden osoittaminen eikä raha-asiat.
Ongelmaa tästä ei ole koitunut, koska kummallakaan ei ole edes oikeaa halua mennä naimisiin.
Jos kuitenkin haluat kirkollisen vihkimisen, niin papin voi pyytää kotiin vihkimään.
Ehkä teillä kasvaa pihalla kaunis juhannusruusu tai muu komea pensas, jonka vierellä vihkiminen voitaisiin pitää. Ajattele, että esim. Pensas aina muistuttaisi vihkiäisistä :)