Lue keskustelun säännöt.
Vasta aloitetut työttömien haastattelut aiotaan lopettaa – mitä ihmettä hallitus puuhaa?
09.05.2017 |
Ensin massahaastattelut, ja heti perään tilalle 16 miljoonaa työhakemusta. Hallituksen räväkät liikkeet kielivät siitä, että nykyisenlaisen työttömyysturvan aika on ohi, Teemu Muhonen kirjoittaa.
Hallituksen suunnitelma velvoittaa työttömät hakemaan vähintään yhtä työtä viikossa on ihmeellinen – eikä vain siksi, että vuodessa syntyvien jopa yli 16 miljoonan työhakemuksen ja niistä tehtävien raporttien lukeminen on melkoinen urakka sekä työnantajille että viranomaisille.
Vähintään yhtä hämmentävää on se, että hakemusrumballa ja raportoinnilla aiotaan korvata vuonna 2019 kokonaan työllistymissuunnitelmat, joita työttömät nykyisin tekevät te-toimistojen kanssa.
Tämän vuoden alusta lähtien työllistymissuunnitelmia on nimittäin tehty monin verroin aiempaa enemmän, koska hallitus päätti aloittaa työttömille kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut.
Maanantaina työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla julkistetussa lakiesitysluonnoksessa ehdotetaan säännöllisten haastattelujen lopettamista.
Miksi hallitus kokoaa ensin massiivisen järjestelmän työllistymissuunnitelmien lisäämiseksi ja kyhää heti perään uuden järjestelmän, joka kumoaa edellisen täysin? Tätä aprikoivat myös uudistuksia valmistelleet virkamiehet, joilta olen asiaa kysynyt.
Vuonna 2019 työnvälitys siirtyy te-toimistoilta maakuntien vastuulle, mutta se ei edellytä työllistymissuunnitelmista luopumista.
On vaikea välttyä ajatukselta, että työttömien ”aktivoinnin” jatkuvilla uudistuksilla ja valvonnan kirityksillä pyritäänkin työllistämisen sijaan johonkin aivan muuhun.
Perusturvan ehtona on työnhaku, mutta töitä ei ole kaikille
Työttömyystukia maksetaan Suomessa lain mukaan työnhaun aikaisen toimeentulon turvaamiseksi.
Erilaisilla työnhakuun ja palveluihin osallistumiseen liittyvillä velvoitteilla päättäjät ovat halunneet varmistaa, että työttömät todella pyrkivät tukien avulla takaisin työmarkkinoille eivätkä jättäydy vapaaehtoisesti lepäämään laakereilleen.
Valvontaa ja sanktiointia on 2010-luvun aikana lisätty reippaasti, mutta ainakaan vahvoja näyttöjä toimenpiteiden onnistumisesta ei ole.
Kuten Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen huomauttaa, pelkän perusturvan eli peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa elävien suomalaisten määrä kohosi maaliskuussa jo lähes 250 000:een.
Lukema ei noussut yhtä korkeaksi edes 1990-luvun pahimpina vuosina. Suomalaisia putoaa työelämän ulkopuolelle jatkuvasti. Sama ilmiö on nähtävissä esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa työllisyysaste on laskenut kymmenessä vuodessa rajusti.
Työttömien äkillisen laiskistumisen sijaan suurin syy työllisyyden laskuun on se, että töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla yhtä paljon kuin ennen.
Tuskin hallituskaan kuvittelee pitkäaikaistyöttömyyden häviävän sillä, että yhtä työpaikkaa hakee kahdenkymmenen työttömän sijaan vaikkapa kaksisataa työtöntä.
Pikemminkin jatkuvien lakimuutosten tarkoituksena tuntuu olevan alleviivata sitä, että nykyisenlainen sanktiointiin perustuva työttömyysturvajärjestelmä ei enää toimi, vaikka sitä miten vääntelisi.
Siksi on keksittävä tilalle jotain muuta.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa työtön saa ehkä opiskella ilman että te-toimisto tätä rankaisee lopettamalla työttömyysturvan:
Perusturvan ehdoksi tulisi töiden hakemisen sijaan ”osallistuminen yhteisön toimintaan”. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä, opiskelua tai lähimmäisenhoitoa.
Mikä työtön on enää työtön, kun opiskelu alkaa? Ei ihme, että rikkaimmat muuttaa Suomesta pois.
Se minkä työkkäri tulkisee täysipäiväiseksi opiskeluksi ei ole sama minkä kela tulkitsee täysipäiväiseksi opiskeluksi johon saa opintotukea. Väliin jää aika iso aukko johon voi pudota ja sitten ollaankin sossutuella.
Kysymys kuuluu onko järkeä että jo yksittäisestä avoimen korkeakoulun kurssista joka ei tietenkään yksinään johda tutkintoon voi mennä työttömyysturva. Vaikka ei menisikään niin lupa pitää kysyä silti. Lupaa muuten voi kysyä vasta kun on jo aloittanut kurssin mutta hyväksyminen riippuu työkkärin tulkinnoista jotka ei ole aina niin hirveän yksikäsitteisiä että tulos olisi etukäteen varma.
Tämä viikkoraportointi sopisi hienosti yhteen mm. sen kanssa että annetaan työttömälle oikeus opiskella esim. avoimessa korkeakoulussa mitä haluaa (ei tutkintoon johtavaa) mutta samalla on haettava ja otettava vastaan työtä. Epäilen vaan että moista ei saada aikaan ties minkä lehmänkaupan vuoksi.
Työttömyysturvalaissa on sanottu erittäin tarkasti opiskelun rajat, ne tulkitaan yksiselitteisesti ja etukäteen (paitsi jos asia tulee jälkikäteen ilmi):
10 § (28.12.2012/1001)
Opiskelu
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajoitus koskee myös päätoimisen opiskelun lomajaksoja.
Päätoimisina pidetään:
1) opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen;
2) lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia; sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi;
3) muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä, kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti; sekä (3.10.2014/790)
4) muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia.
Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.
Jos työvoimakoulutuksena järjestetyt opinnot, työttömyysetuudella tuetut työnhakijan omaehtoiset opinnot tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22–24 §:ssä tarkoitetut omaehtoiset opinnot on järjestetty jaksoissa, työnhakijaa ei kyseisten opintojen perusteella pidetä päätoimisena opiskelijana jaksojen välisenä aikana.
Osallistumista työnantajan työsopimuslain 7 luvun 13 §:n tai merityösopimuslain 8 luvun 11 §:n nojalla järjestämään tai hankkimaan koulutukseen ei pidetä päätoimisena opiskeluna. Jos työnantaja kustantaa työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen kokonaan tai osittain, koulutusta ei pidetä tätä pykälää sovellettaessa työnantajan järjestämänä tai hankkimana. (29.12.2016/1477)
Kyse ei ollut siitä mitä laissa sanotaan vaan siitä mitä siinä pitäisi sanoa. Toiseksi nykyään pienikin opiskelu pitää hyväksyttää ja tulos ei ole koskaan 100% varma jos joudutaan tulkisemaan onko joku uudemman tyyppinen koulutus jotain vai jotain muuta ja millä tukiaisella sitä haluttaisiin suorittaa:
http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005202038.html
.
No mitä laissa pitäisi sanoa? En ymmärrä, miten ei ole 100% varma - vai tarkoitatko omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla, joka on vielä harkinnanvarainen?
Meinasin kysyä että eikö teillä siellä työkkärissä ole parempaa tekemistä kuin kiukutella pitkin palstoja päivät pitkät mutta eihän teillä tosiaan ole kun ne puhelutkin lopetettiin.
Yksi ongelma tosiaan on se, että on monta erilaista tukea ja niihin liittyviä pykäliä jotka tavallaan tekevät samaa asiaa. Järjestelmä ei ole selkeä työttömälle eikä oikein virkailijoillekaan.
Jos mä olen "siellä työkkärissä", niin sitten sä olet siellä ikkunattomassa kellarissa ilman päivänvaloa, jonne synnyitkin. Näin helppoa on vetää vääriä johtopäätöksiä - vai osuinko minä oikeaan? Mielestäni en kiukutellut, vaan en ymmärtänyt tekstiäsi, siksi kysyin lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömät kädettömiä kusettamaan oman paikkakunnan turuille ja toreille/kylille !
Aina kun näkyy kädetön pitää kysyä. Onko kusihätä ? Ja ilman kumikäsineitä niin saa muutaman senttiä likaisen työn lisää :D
On tää kumma juttu kun työttömiä kiusataan kaikenlaisilla työnhakujutuilla, annetaan heidän nostaa korvauksia maailman tappiin, eli kunnes eläkkeelle pääsevät.
Nimim. Demareita ja vihreitä äänestävä