Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II

Vierailija kirjoitti:

Just joo, kiitos vaan taas.

Kiitos vaan taas mistä?

Ignored by you kirjoitti:

Ollaanko me taas riidoissa? 🙄

Eikai me riidoissa olla, en vaan jaksa tätä touhua enää. Pakko vain yrittää kestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just joo, kiitos vaan taas.

Kiitos vaan taas mistä?

"Älä sotke mulle tärkeitä mihinkään jne..."

Ignored by you kirjoitti:

Ollaanko me taas riidoissa? 🙄

Ei sentään. 😄

Terve Sanna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, katsoin äsken ulos ja huomasin, että melkein kaikki lehdet lähtivät pihapuusta aamun aikana. 😮

Näistä kommenteista huomaa, että täällä on paljon yksinäisiä ja syrjäytyneitä. Ehkä päiväkirjaan kirjoittaminen olisi parempi kuin tänne spämmääminen näillä turhilla viesteillä. Tämän ketjun tarkoitus kun on lähettää kaipausviestejä.

Mitä vadelmaa?! 😨

Turhimukset pois norkoilemasta! Tämä on ujoille kaipaajille.

En ole turhimus! 😤

No et ole et,anteeksi oi ihana, vaan mänisit muuanne riekoilemaan, vaikka Hannu Karpolle tai kelan uutisiin, tää on rakastavaisille, eli ei tavallisille skitsoille.

V:

Kiitos siitä kun autoit minua vuosien ajan selviytymään kaikesta. Kiitos siitä että sinuun sain turvautua. Minulla on ikävä yhteisiä hetkiämme,muistathan laittaa viestiä,jos on vaikka joitain huolia.

L:

Kiitos siitä että sinuun voi luottaa. Olen onnellinen että olen ansainnut luottamuksesi. En voi muuta sanoa kuin: kiitos näistä vuosista.

R:

Kiitos siitä että jaksan ansiostasi. Kiitos että kannustat minua heikkoina hetkinä. Olen sinulle kiitollinen kaikesta ja toivon että tajuat kuinka paljon merkitset minulle.

Muistutat tänään siiliä, jolla on piikit koko ajan pystyssä. 😁

Iltaisin iskee aina sietämätön ahdistus.

Postimies Pate, kaipaan sua niin. Olispa taas se päivä, kun töissä tavataan. Kunnes jälleen kohtaamme t: muru

Ei hitto, tänään mulle selvis, että se minkä takia saattoi jonkun mielestä näyttää siltä että hypähtelen, johtuu niistä kengistä. Niillä pääsee muuten melkoisen lujaa, tuli tänään todettua.

Uudet mustat tennarit? 🙂

Vierailija kirjoitti:

Uudet mustat tennarit? 🙂

Ei vaan vanhat.

Vierailija kirjoitti:

Iltaisin iskee aina sietämätön ahdistus.

Joo näin on. Tekeminen, sosiaalinen toiminta, päihteet auttavat hetkittäin, mutta ovat vain sijaistoimintaa, jotta unohtaisin sen henkilön edes hetkeksi. Hiljaisuuden saavuttua hän hiipii ajatuksiini ja on läsnä.

Kirsi Jyväskylästä,katselit minua haluttavasti,etkä saanut katsettasi irti minusta.Tunne ei ollut yksipuolinen.Kumpikaan meistä ei ikävä kyllä uskaltanut tehdä aloitetta.Mietitkö minua vielä? Haluaisitko tavata?

T.M

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltaisin iskee aina sietämätön ahdistus.

Joo näin on. Tekeminen, sosiaalinen toiminta, päihteet auttavat hetkittäin, mutta ovat vain sijaistoimintaa, jotta unohtaisin sen henkilön edes hetkeksi. Hiljaisuuden saavuttua hän hiipii ajatuksiini ja on läsnä.

Mulla ei auta sekään tai siis oikein mikään, koska saan about kaikesta mielleyhtymän siihen henkilöön.:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudet mustat tennarit? 🙂

Ei vaan vanhat.

Sinulla on myös uudet, ainakin kotona kaapissa. 😄

Vierailija kirjoitti:

Kirsi Jyväskylästä,katselit minua haluttavasti,etkä saanut katsettasi irti minusta.Tunne ei ollut yksipuolinen.Kumpikaan meistä ei ikävä kyllä uskaltanut tehdä aloitetta.Mietitkö minua vielä? Haluaisitko tavata?

T.M

Haluttavasti?! 

Viimeisen jälkeen on päihteet olleet täälläkin apu unohtaa. Onneksi on lääkärin määräämä resepti ahdistuksen vuoksi. Meidän on pakko puhua, mutten tiedä haluatko edes.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltaisin iskee aina sietämätön ahdistus.

Joo näin on. Tekeminen, sosiaalinen toiminta, päihteet auttavat hetkittäin, mutta ovat vain sijaistoimintaa, jotta unohtaisin sen henkilön edes hetkeksi. Hiljaisuuden saavuttua hän hiipii ajatuksiini ja on läsnä.

Totta puhut! Yön pimeinä tunteina sitä miettii aina.