Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II
Kommentit (8206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ylpeys ja arkuus on syyt. .
Ilmeisesti on, ei kaikki ole samanlaisia.
Niin. Toiset ovat ylpeitä?
"Olen liian ylpeä ottaakseni yhteyttä ihmiseen josta olen kiinnostunut""Olen liian ylpeä ottaakseni taas ensimmäisenä yhteyttä. Mitä jos ei ole olekkaan kiinnostunut ja roikun ihmisessä turhaan, vastailee kohteliaisuuttaan viesteihin mutta ei itse aloita keskustelua, eli ei kaipaa? "
Miksi pitää mennä heti tunteella? Eikö toinen ole sen arvoinen että lähestyy ystävänä ja antaa aikaa jos ne tunteet roihahtaisi. Et heti vaatisi mitään...vaan odotat antaako toinen.
No sanoppa se, mutta kun ihminen ei tunteilleen mitään voi. Tässä kohtaa yleensä se arkuus tulee esiin, jos tunteet nousseet jo pintaan, niin sattuuhan se enemmän saada nenilleen, mikäli toinen vain kaveripohjalla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ylpeys ja arkuus on syyt. .
Ilmeisesti on, ei kaikki ole samanlaisia.
Niin. Toiset ovat ylpeitä?
"Olen liian ylpeä ottaakseni yhteyttä ihmiseen josta olen kiinnostunut""Olen liian ylpeä ottaakseni taas ensimmäisenä yhteyttä. Mitä jos ei ole olekkaan kiinnostunut ja roikun ihmisessä turhaan, vastailee kohteliaisuuttaan viesteihin mutta ei itse aloita keskustelua, eli ei kaipaa? "
Jos se ihminen vastaa ystävällisyyttään on erilaista viestintää kuin ihminen joka on sinuun myös ihastunut. Jos toinen vastaa kohteliaisuuttaan niin keskustelu ei johda mihinkään pidemmälle mutta jos toinen on sinusta kiinnostunut niin keskustelu jatkuu, toinen kyselee puolestaan sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ylpeys ja arkuus on syyt. .
Ilmeisesti on, ei kaikki ole samanlaisia.
Niin. Toiset ovat ylpeitä?
"Olen liian ylpeä ottaakseni yhteyttä ihmiseen josta olen kiinnostunut""Olen liian ylpeä ottaakseni taas ensimmäisenä yhteyttä. Mitä jos ei ole olekkaan kiinnostunut ja roikun ihmisessä turhaan, vastailee kohteliaisuuttaan viesteihin mutta ei itse aloita keskustelua, eli ei kaipaa? "
Jos se ihminen vastaa ystävällisyyttään on erilaista viestintää kuin ihminen joka on sinuun myös ihastunut. Jos toinen vastaa kohteliaisuuttaan niin keskustelu ei johda mihinkään pidemmälle mutta jos toinen on sinusta kiinnostunut niin keskustelu jatkuu, toinen kyselee puolestaan sinulta.
Mä kyllä ystävällisyyttäni kysyn myös toisen kuulumiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ylpeys ja arkuus on syyt. .
Ilmeisesti on, ei kaikki ole samanlaisia.
Niin. Toiset ovat ylpeitä?
"Olen liian ylpeä ottaakseni yhteyttä ihmiseen josta olen kiinnostunut""Olen liian ylpeä ottaakseni taas ensimmäisenä yhteyttä. Mitä jos ei ole olekkaan kiinnostunut ja roikun ihmisessä turhaan, vastailee kohteliaisuuttaan viesteihin mutta ei itse aloita keskustelua, eli ei kaipaa? "
Miksi pitää mennä heti tunteella? Eikö toinen ole sen arvoinen että lähestyy ystävänä ja antaa aikaa jos ne tunteet roihahtaisi. Et heti vaatisi mitään...vaan odotat antaako toinen.
No sanoppa se, mutta kun ihminen ei tunteilleen mitään voi. Tässä kohtaa yleensä se arkuus tulee esiin, jos tunteet nousseet jo pintaan, niin sattuuhan se enemmän saada nenilleen, mikäli toinen vain kaveripohjalla on.
Totta.
Mutta sinulle pettymys tulee ajankuluessa jos toinen ei ole kiinnostunut ja tämä jatkuu sinulle kuin tilanteessa jos lähestyt ja koitat pintaa. Se miten paljon toinen tulee vastaan helpottaa asioiden etenemistä joka kerroksella jos olet hänelle läsnä, piipahdat lähistöllä tms.
Mutta jos et ole hänen lähettyvillä, osoita kiinnostusta niin ei vaan etene. Ellei toinen koita jäätä puolestaan. Mutta kaksi seinäkukkaa ei lähesty toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut hei, sinä, kaktustyttö! Lienet sievä kuin mikä, ja mistä sut sit tunnistaa?
Kirjasta?
Avaatko vähän lisää? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ylpeys ja arkuus on syyt. .
Ilmeisesti on, ei kaikki ole samanlaisia.
Niin. Toiset ovat ylpeitä?
"Olen liian ylpeä ottaakseni yhteyttä ihmiseen josta olen kiinnostunut""Olen liian ylpeä ottaakseni taas ensimmäisenä yhteyttä. Mitä jos ei ole olekkaan kiinnostunut ja roikun ihmisessä turhaan, vastailee kohteliaisuuttaan viesteihin mutta ei itse aloita keskustelua, eli ei kaipaa? "
Jos se ihminen vastaa ystävällisyyttään on erilaista viestintää kuin ihminen joka on sinuun myös ihastunut. Jos toinen vastaa kohteliaisuuttaan niin keskustelu ei johda mihinkään pidemmälle mutta jos toinen on sinusta kiinnostunut niin keskustelu jatkuu, toinen kyselee puolestaan sinulta.
THIS
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ylpeys ja arkuus on syyt. .
Ilmeisesti on, ei kaikki ole samanlaisia.
Niin. Toiset ovat ylpeitä?
"Olen liian ylpeä ottaakseni yhteyttä ihmiseen josta olen kiinnostunut""Olen liian ylpeä ottaakseni taas ensimmäisenä yhteyttä. Mitä jos ei ole olekkaan kiinnostunut ja roikun ihmisessä turhaan, vastailee kohteliaisuuttaan viesteihin mutta ei itse aloita keskustelua, eli ei kaipaa? "
Jos se ihminen vastaa ystävällisyyttään on erilaista viestintää kuin ihminen joka on sinuun myös ihastunut. Jos toinen vastaa kohteliaisuuttaan niin keskustelu ei johda mihinkään pidemmälle mutta jos toinen on sinusta kiinnostunut niin keskustelu jatkuu, toinen kyselee puolestaan sinulta.
Mä kyllä ystävällisyyttäni kysyn myös toisen kuulumiset.
Niin minäkin, mutta ihastuneena täysin eri kuvio! Silloin on leikkisä, innostuu ehkä selittää jotain. Hetkessä eläminen on täysin eri jos vastaa kohteliaisuuttaan.
Tämän lisäksi kaikki kohtaaminen myöhemmin myös helpottuu kun ottaa toiseen jotain yhteyttä. Ei silläkään ole merkitystä mitä puhuu/kirjoittaa, kunhan näitä tulee.
Livenä saattaa olla jotenkin höpsö ja myöhemmin hakata päätä seinään kun teki niin eikä noin, mutta se toinen on yhtä innoissaan tilanteesta kun se tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut hei, sinä, kaktustyttö! Lienet sievä kuin mikä, ja mistä sut sit tunnistaa?
Kirjasta?
Avaatko vähän lisää? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ylpeys ja arkuus on syyt. .
Ilmeisesti on, ei kaikki ole samanlaisia.
Niin. Toiset ovat ylpeitä?
"Olen liian ylpeä ottaakseni yhteyttä ihmiseen josta olen kiinnostunut""Olen liian ylpeä ottaakseni taas ensimmäisenä yhteyttä. Mitä jos ei ole olekkaan kiinnostunut ja roikun ihmisessä turhaan, vastailee kohteliaisuuttaan viesteihin mutta ei itse aloita keskustelua, eli ei kaipaa? "
Miksi pitää mennä heti tunteella? Eikö toinen ole sen arvoinen että lähestyy ystävänä ja antaa aikaa jos ne tunteet roihahtaisi. Et heti vaatisi mitään...vaan odotat antaako toinen.
Kaikki eivät missään nimessä halua sellaista ihmistä, joka ei alunperin nähnyt sinussa mitään kiinnostavaa vaan koki jonkun tunteiden roihahduksen pitkällisen odottelun jälkeen (huomasi, ettei saakaan ketään muuta/parempaa tms.).
Mä esim. en voi mitenkäänpäin käsittää, kuinka jonkun tunteet voi oikeasti ROIHAHTAA ajan kanssa.
Wtf.
Mitä tapahtuu kun yhtäkkiä saat tunteiden palon ihmistä kohtaan, joka ei aiemmin kiinnostanut ollenkaan?
Sielu on vaihtunut ja kemiaa yhtäkkiä onkin?
Käytännössähän noin ei vaan käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ylpeys ja arkuus on syyt. .
Ilmeisesti on, ei kaikki ole samanlaisia.
Niin. Toiset ovat ylpeitä?
"Olen liian ylpeä ottaakseni yhteyttä ihmiseen josta olen kiinnostunut""Olen liian ylpeä ottaakseni taas ensimmäisenä yhteyttä. Mitä jos ei ole olekkaan kiinnostunut ja roikun ihmisessä turhaan, vastailee kohteliaisuuttaan viesteihin mutta ei itse aloita keskustelua, eli ei kaipaa? "
Jos se ihminen vastaa ystävällisyyttään on erilaista viestintää kuin ihminen joka on sinuun myös ihastunut. Jos toinen vastaa kohteliaisuuttaan niin keskustelu ei johda mihinkään pidemmälle mutta jos toinen on sinusta kiinnostunut niin keskustelu jatkuu, toinen kyselee puolestaan sinulta.
THIS
THAT
Todetaan nyt, että hyvin olet mielessä pysynyt tänäänkin, ei pienintäkään lipsahdusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todetaan nyt, että hyvin olet mielessä pysynyt tänäänkin, ei pienintäkään lipsahdusta.
Pitäisköhän sun sitten pikkhiljaa alkaa ottamaan yhteyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todetaan nyt, että hyvin olet mielessä pysynyt tänäänkin, ei pienintäkään lipsahdusta.
Pitäisköhän sun sitten pikkhiljaa alkaa ottamaan yhteyttä?
alkaa ottamaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ylpeys ja arkuus on syyt. .
Ilmeisesti on, ei kaikki ole samanlaisia.
Niin. Toiset ovat ylpeitä?
"Olen liian ylpeä ottaakseni yhteyttä ihmiseen josta olen kiinnostunut""Olen liian ylpeä ottaakseni taas ensimmäisenä yhteyttä. Mitä jos ei ole olekkaan kiinnostunut ja roikun ihmisessä turhaan, vastailee kohteliaisuuttaan viesteihin mutta ei itse aloita keskustelua, eli ei kaipaa? "
Miksi pitää mennä heti tunteella? Eikö toinen ole sen arvoinen että lähestyy ystävänä ja antaa aikaa jos ne tunteet roihahtaisi. Et heti vaatisi mitään...vaan odotat antaako toinen.
Kaikki eivät missään nimessä halua sellaista ihmistä, joka ei alunperin nähnyt sinussa mitään kiinnostavaa vaan koki jonkun tunteiden roihahduksen pitkällisen odottelun jälkeen (huomasi, ettei saakaan ketään muuta/parempaa tms.).
Mä esim. en voi mitenkäänpäin käsittää, kuinka jonkun tunteet voi oikeasti ROIHAHTAA ajan kanssa.
Wtf.
Mitä tapahtuu kun yhtäkkiä saat tunteiden palon ihmistä kohtaan, joka ei aiemmin kiinnostanut ollenkaan?
Sielu on vaihtunut ja kemiaa yhtäkkiä onkin?
Käytännössähän noin ei vaan käy.
Miten niin ei voisi käydä? Kyllä mulla ainakin kävi, kun ihastuin vasta vuosien tuntemisen jälkeen ihmiseen, jota en aiemmin ollut ajatellut ollenkaan siinä mielessä. Ihme yleistyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Todetaan nyt, että hyvin olet mielessä pysynyt tänäänkin, ei pienintäkään lipsahdusta.
Onko tämä miehelle vai naiselle?
En nyt jaksa lainailla, MUTTA otan ohiksena osaa keskusteluun. Tunteet voivat aivan hyvin roihahtaa myöhemmin, itselleni on niin käynyt. Oon ensisilmäyksellä ihastunut... no, ehkä kerran, ja se löi kuin salama kirkkaalta taivaalta. Se mies ei ollut tai ole lainkaan mun tyyppiä, enkä tiedä onko se musta yhtään kiinnostunut. En ole ylpeä enkä arka, tilanne vain on hankala (molemmat ollaan kyllä sinkkuja). Saa nyt nähdä. En edes tajunnut alkuun mitä oli tapahtunut. Jokin feromonimyrsky? 😂❤ Siis ihan käsittämätöntä. Olo on kuin teinitytöllä. Ei hyvä. Mutta toisaalta tuntuu ihanalta.
Mutta oon siis kokenut sen, että tunteet on roihahtaneet ihan liekkimereksi jopa vuosienkin tuttavuuden jälkeen. Se on se normi mulle (ei siis vuodet, vaan pitempi tuttavuus ennen ihastumista). Sen sanon kuitenkin, ettei kannata jäädä odottelemaan ja toivomaan, että jos se toinen vaikka kiinnostuisi, jos ei sitä kemiaa ole (ellet ole treffeillä - silloin ok-tyyppiä kannattaa tavata vähintään kolme kertaa kuten treffioppaissa neuvotaan). Roikotat itseäsi turhaan löydässä hirressä. Eli joko rohkaistut ja kysyt, ja jos toinen sanoo nope, niin ehdota kaveruutta. Jos ei sekään natsaa, niin minkä voi. Tosin aika urpo täytyy olla, jos sanoo, ettei edes ystävinä voida pysyä. Nykyajan kaveruus kun usein on mitä on. Ei se edellytä tapaamista kuin ehkä kerran vuodessa, ei vastavuoroista soittelua, ei mitään. Facebookista saa lukea kuulumiset.
Sen tyypin kanssa, joka kirjoitti että kaksi seinäruusua ei toisiaan saa vaikka haluaisivatkin oon samaa mieltä. Tietty on pari tapaa auttaa asiaa: ystävä(t) toimii amorina tai seinäruusut vetävät kännit yhdessä jossakin bileissä ja in vino veritas. 👍 Onnea matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todetaan nyt, että hyvin olet mielessä pysynyt tänäänkin, ei pienintäkään lipsahdusta.
Pitäisköhän sun sitten pikkhiljaa alkaa ottamaan yhteyttä?
alkaa ottamaan...
... eteen...
Oot söpö.
En muuttais sussa mitään.
Ketju on lukittu.
Miksi pitää mennä heti tunteella? Eikö toinen ole sen arvoinen että lähestyy ystävänä ja antaa aikaa jos ne tunteet roihahtaisi. Et heti vaatisi mitään...vaan odotat antaako toinen.