Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II
Kommentit (8206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:(
:(
:(
Halit sulle.
Halit sulle kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:(
:(
:(
Halit sulle.
Halit sulle kanssa <3
<3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä öitä kaikille. Kertokaa rakkaillenne, että rakastatte heitä. Joka päivä. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa hämmentävää nähdä sinut tänään.
Missä näit? Minäkin taisin nähdä sinut.
En viitsi laittaa tarkkoja koordinaatteja. Oliko se sattumaa?
Ulkona oltiin kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa hämmentävää nähdä sinut tänään.
Missä näit? Minäkin taisin nähdä sinut.
En viitsi laittaa tarkkoja koordinaatteja. Oliko se sattumaa?
Ulkona oltiin kuitenkin?
Jep!
Ensimmäiselle: Kiitos. Ne kolme vuotta yhdessä opettivat minulle paljon. Olimme aivan liian nuoria ja minä vielä kaiken lisäksi huonovointinen. Silti, kiitos rakkaudestasi. Anteeksi, että petin mummillesi tekemäni lupauksen sydämesi särkemisestä. Toivotan sinulle todellakin kaikkea hyvää. PS: Mene naimisiin sen nykyisen tyttösi kanssa, olette täydellinen pari!
Toiselle: Anteeksi. Valitsin sinut muiden tahdon vuoksi, en omani. Kaikki halusivat minun löytävän jonkun ihan lähellä olevan henkilön. Sinä satuit astumaan elämääni. Olin ihastunut, jotenkin. Mutta tiesin, etten rakastuisi. Tiesin, että sinä rakastuisit ellen lähtisi. Siksi en voinut jatkaa ystävinä myöskään. Ja se kerta kun soitit 4kk eron jälkeen ja tapasimme - anteeksi, jos annoin väärän kuvan. En tiennyt sinun yhä kaipaavasi minua. Toivon, että löydät jonkun upean ihmisen.
Kolmannelle: Rakastin sinua. Tiesin, ettemme tulisi toimimaan, mutta palavasti rakastin sinua. Itkin 26 päivää putkeen (kyllä, laskin) eromme jälkeen. Satutit minua syvästi, mutta sen annan anteeksi. Pyysit anteeksi minulta kuukausi sitten. Emme olleet nähneet tai puhuneet kahteen vuoteen. Kiitos anteeksipyynnöstäsi. Saat anteeksi.
Neljännelle: Rakastan sinua yhä. Tällä kertaa, älä anna minun kävellä pois. Kasvoin taukomme aikana suuresti. Sinä myös. Olet ensimmäinen mies, joka on koskaan saanut minua edes ajattelemaan perheen perustamista. Olet ainut mies, joka on niin syvällisesti osannut minua rakastaa. Tarvitsimme sen tauon. Ja nyt, halusimme takaisin yhteen. Rakastan sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heidi onneksi et huomannut mitään, kun juteltiin viimeks Helsingissä.
En tiedä mitä olisi pitänyt huomata. Kerro tarkemmin.
Ne kaks vieterisydäntä jotka sojotti mun silmien paikalla.
Tuskin olen se Heidi jolle tässä viestitellään, mutta ainahan sitä saa haaveilla...
Minulla oli henkilö joka katsoi suhteen alussa minua juuri noin mutta sitten pitkä välimatka ja jatkuva erossa olo sai lopulta aikaan sen ettei hän enää katsonut minuun rakastavasti. Poissa silmistä, poissa mielestä. Kaipaan häntä edelleen. Liikaa.
Ei meillä ole ollut suhdetta. Tällä Heidillä on vähän toisenlainen miesmaku.
Mistä niin päättelet? Minkälaiset miehet häntä sitten kiinnostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen on varmaan omasta mielestään juuri se suorapuheinen (paitsi se yksi tapaus, joka täällä ihan pyyteli lukemaan rivien välistä).
No en ole "juuri se suorapuheinen", kuten kirjoitin en välttämättä puhu ollenkaan (ja tämähän ei taas tarkoita, etteikö suusta tulisi mitään).
Mutta sitten kun puhun, puhun varmaan liian suoraan ja tyylini on helposti sellainen, joka koetaan alentavaksi, jyrääväksi, alistavaksi, hallitsevaksi, nöyryyttäväksi jne.
En tee sitä tietoisesti eli en halua olla sellainen enkä halua toiselle pahaa ja epävarmaa oloa, mutta silti vain olen sellainen.
Ja kuulemma myös hallitsen pelkällä olemuksellani tilaa missä olen.
Kiva. En oikeasti tiedä miten pitäisi olla, kai harjoitella olemaan jotenkin "pienempi"?
Voin toki olla vaan hiljaa, mutta kun se olemus on silti hallitseva ja katsekin voidaan tulkita niin, että muut kokevat huonommuutta.
Onneksi sentään ihan kaikki eivät koe noin, mutta useat kyllä, vaikka eivät ilmeisesti nekään ihan aina.
Täytyy varmaan vaan hölmöillä ja pelleillä itsensä kustannuksella tai olla hiljaa ja silmät kiinni, joku lauhkea lehmä-hymy kasvoilla.:D
Eli ei puheeni ole ongelma sinänsä, lähinnä tapani olla olemassa on vääränlainen.
Ja se sulkee ovia, että vaan synty vääränlaiseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä ei ole oikeudenmukainen vaan raaka ja itsekäs. Se joka pystyy sanomaan ei valtaapitäville valehtelijoille saa lopulta palkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Paha maailma
inhimillinen ja vajavainen maailma, jossa on paljon hyvää. <3
M jos sä nyt tulisit, ottaisit tukasta kiinni ja suudeltais, en pistäisi vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Paha maailma
Ei ole paha, jos on vaan yksin tai tiettyjen ihmisten kanssa.
Ja kasvattaa teflonpinnan joillekin pakollisille kohtaamisille!
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole oikeudenmukainen vaan raaka ja itsekäs. Se joka pystyy sanomaan ei valtaapitäville valehtelijoille saa lopulta palkinnon.
Millä tavalla niille pitäisi sanoa ei?
Ketä edes tarkoitat "valtaapitävillä valehtelijoilla"?:D
Millaisen palkinnon ajattelit saavasi?
Ketju on lukittu.
Kuinka vaikeaa se nyt on teidän todeta, että missä näitte? Ratikassa, liikennevaloissa, työpaikalla, kaupassa...?