Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II

Tämänkin olen nähnyt jo aiemmin. Esitän ketjussa kysymyksen ja siihen vastaillaan, joku hyppää vastailemaan kuin puolestani ja lopulta kaikki on vihassa 😄

Heidi hki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heidi Hki ota mut!

Sano vain missä ja milloin 😁

Tää on kumma juttu kun täällä kaivataan aina Heidejä ja sano kaunis nimi ketjussa niin naiset alapeukuttaa. Ollaanko me Heidit vähän ärsyttäviä? ;-)

T, toinen Heidi from hell

Suukkoja miehelle<3 Joko väsyttää raskaan päivän jälkeen?

Miltä tuntuu kun me ei tulla koskaan enää olemaan missään tekemisissä?

Ja se oli sinun valintasi. Mokasit, koska nyt et koskaan pääse tutustumaan minuun.

Olen kyllä kävellyt ohitsesi pari kertaa, muttet ole huomannut. Rööki suussa ja puhelinta tuijottanut.

K

Olet ollut mun mielessäni. Viihdyn sun seurassa. Olen yrittänyt pitää etäisyyttä kun on nähty, mutta on kai myönnettävä, että välitän sinusta vähän liikaa.

Onko 😠😤 -fiilis? Vai 😈? Vai 😢? Vai millainen?

Vierailija kirjoitti:

https://www.urbaanisanakirja.com/word/flirtti/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Flirttailu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä syynä siirtojen tekemättömyyteen ole mikään "minähän en varmasti"-muutenvaanpäätös.

Tekisitkö itse mitään, jos olisit hän?

Kokisitko tilanteen olevan sellainen, jossa voisit tehdä jotain siirtoja?

Olisi aika vaikea heittäytyä häneksi kun en tarkkaan tiedä mitä hän tarkalleen tuntee minua kohtaan, tunteeko enää mitään ja onko koskaan edes tuntenutkaan. Jos kuitenkin olettaisi että hän tuntisi minua kohtaan vahvasti (kuten minä häntä kohtaan), olisi tilanne hänen kannaltaan aika haastava. Tekemällä siirron, esim. ottamalla yhteyttä, hän vahvistaisi tunteet molemminpuolisiksi, joka johtaisi tilanteeseen jossa ei olisi oikoteitä. Jotain pitäisi ensin rikkoa, jotta jotain voisi muodostua. Ehkä hänenä antaisin ajan kulua. Myöhemmin törmäisin "kaverina" ja katsoisin mihin tilanne johtaisi.

Joo no tilanne kannaltani ei ole "aika haastava" tai millään tavalla hankala.

Jos tietäisin ettei yhteydenottoni olisi kiusalliseksi, ahdistavaksi, ärsyttäväksi tmv. koettu eikä sille naurettaisi JA henkilöä kiinnostaisi viettää aikaa kanssani, niin voisin tehdä vaikka miljoona siirtoa eikä tuntuis missään, mutta koska epäilen menevän juuri noin kuin kuvailin, niin en tee mitään.

Oikeasti järjellä tiedän, ettei sitä henkilöä edes ikinä oikeasti kiinnostanut ja halusi ehkä jotain täytettä tylsyyteensä eli tappaa aikaa, pönkittää egoaan tmv.

Intuitioksi sanottu kertoo muuta, mutta koska olen RAKASTUNUT, niin en kykene erottamaan mikä on ns. intuitiota ja mikä ihastuneen ihmisen toiveajattelua, eli en luota mihinkään vainuihini ollenkaan.

Suosittelen, että peloistasi huolimatta otat riskin.

Helppo suositella kun ei tiedä miten nolo olen ollut ja kuinka mun on annettu rivien välistä ymmärtää, ettei seurani kiinnosta.:D

Ne "pelot" eivät ole mitenkään epätodennäköisiä ja "riskin" ottaminenkin sinänsä jo nähty, kun olen ottanut jo pari kertaa menneisyydessä sen riskin ja molemmilla kerroilla päätynyt huomaamaan vain ja ainoastaan sen, ettei seurani kiinnosta ko. henkilöä ja viettää elämänsä tunteja ja päiviä mieluummin kaikkien muiden kanssa.

Joten ei, en helvetissä ota mitään "riskejä" enää, olen jo ollut tarpeeksi tyhmä.

Tää on kyllä hyvä palsta kun tätä kautta aina muistaa tietyt tosiasiat!

Vierailija kirjoitti:

Suukkoja miehelle<3 Joko väsyttää raskaan päivän jälkeen?

No kieltämättä, mutta mikset oo täällä mun kanssa. Niin, mikset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä syynä siirtojen tekemättömyyteen ole mikään "minähän en varmasti"-muutenvaanpäätös.

Tekisitkö itse mitään, jos olisit hän?

Kokisitko tilanteen olevan sellainen, jossa voisit tehdä jotain siirtoja?

Olisi aika vaikea heittäytyä häneksi kun en tarkkaan tiedä mitä hän tarkalleen tuntee minua kohtaan, tunteeko enää mitään ja onko koskaan edes tuntenutkaan. Jos kuitenkin olettaisi että hän tuntisi minua kohtaan vahvasti (kuten minä häntä kohtaan), olisi tilanne hänen kannaltaan aika haastava. Tekemällä siirron, esim. ottamalla yhteyttä, hän vahvistaisi tunteet molemminpuolisiksi, joka johtaisi tilanteeseen jossa ei olisi oikoteitä. Jotain pitäisi ensin rikkoa, jotta jotain voisi muodostua. Ehkä hänenä antaisin ajan kulua. Myöhemmin törmäisin "kaverina" ja katsoisin mihin tilanne johtaisi.

Joo no tilanne kannaltani ei ole "aika haastava" tai millään tavalla hankala.

Jos tietäisin ettei yhteydenottoni olisi kiusalliseksi, ahdistavaksi, ärsyttäväksi tmv. koettu eikä sille naurettaisi JA henkilöä kiinnostaisi viettää aikaa kanssani, niin voisin tehdä vaikka miljoona siirtoa eikä tuntuis missään, mutta koska epäilen menevän juuri noin kuin kuvailin, niin en tee mitään.

Oikeasti järjellä tiedän, ettei sitä henkilöä edes ikinä oikeasti kiinnostanut ja halusi ehkä jotain täytettä tylsyyteensä eli tappaa aikaa, pönkittää egoaan tmv.

Intuitioksi sanottu kertoo muuta, mutta koska olen RAKASTUNUT, niin en kykene erottamaan mikä on ns. intuitiota ja mikä ihastuneen ihmisen toiveajattelua, eli en luota mihinkään vainuihini ollenkaan.

Suosittelen, että peloistasi huolimatta otat riskin.

Helppo suositella kun ei tiedä miten nolo olen ollut ja kuinka mun on annettu rivien välistä ymmärtää, ettei seurani kiinnosta.:D

Ne "pelot" eivät ole mitenkään epätodennäköisiä ja "riskin" ottaminenkin sinänsä jo nähty, kun olen ottanut jo pari kertaa menneisyydessä sen riskin ja molemmilla kerroilla päätynyt huomaamaan vain ja ainoastaan sen, ettei seurani kiinnosta ko. henkilöä ja viettää elämänsä tunteja ja päiviä mieluummin kaikkien muiden kanssa.

Joten ei, en helvetissä ota mitään "riskejä" enää, olen jo ollut tarpeeksi tyhmä.

Tää on kyllä hyvä palsta kun tätä kautta aina muistaa tietyt tosiasiat!

Lapsellista väittää että kaikki ihmiset on samanlaisia tai ehkä vaan kertoo minkälaisessa seurassa liikut. 

Itse koitan ainakin päästä lähelle niitä joista olen kiinnostunut. Asiat sitten etenee omalla painollaan kun niille antaa mahdollisuuden, huomaamattaankin. 

Vierailija kirjoitti:

Onko 😠😤 -fiilis? Vai 😈? Vai 😢? Vai millainen?

😆😉😨tämmöinen fiilis

Taidat olla pohjimmiltasi kunnon äkäpussi.

Kun tulee se tunne ettei mun koti oo täällä niin missä viettää aikansa?

Vierailija kirjoitti:

Kun tulee se tunne ettei mun koti oo täällä niin missä viettää aikansa?

Minunkaan koti ei oo missään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä syynä siirtojen tekemättömyyteen ole mikään "minähän en varmasti"-muutenvaanpäätös.

Tekisitkö itse mitään, jos olisit hän?

Kokisitko tilanteen olevan sellainen, jossa voisit tehdä jotain siirtoja?

Olisi aika vaikea heittäytyä häneksi kun en tarkkaan tiedä mitä hän tarkalleen tuntee minua kohtaan, tunteeko enää mitään ja onko koskaan edes tuntenutkaan. Jos kuitenkin olettaisi että hän tuntisi minua kohtaan vahvasti (kuten minä häntä kohtaan), olisi tilanne hänen kannaltaan aika haastava. Tekemällä siirron, esim. ottamalla yhteyttä, hän vahvistaisi tunteet molemminpuolisiksi, joka johtaisi tilanteeseen jossa ei olisi oikoteitä. Jotain pitäisi ensin rikkoa, jotta jotain voisi muodostua. Ehkä hänenä antaisin ajan kulua. Myöhemmin törmäisin "kaverina" ja katsoisin mihin tilanne johtaisi.

Joo no tilanne kannaltani ei ole "aika haastava" tai millään tavalla hankala.

Jos tietäisin ettei yhteydenottoni olisi kiusalliseksi, ahdistavaksi, ärsyttäväksi tmv. koettu eikä sille naurettaisi JA henkilöä kiinnostaisi viettää aikaa kanssani, niin voisin tehdä vaikka miljoona siirtoa eikä tuntuis missään, mutta koska epäilen menevän juuri noin kuin kuvailin, niin en tee mitään.

Oikeasti järjellä tiedän, ettei sitä henkilöä edes ikinä oikeasti kiinnostanut ja halusi ehkä jotain täytettä tylsyyteensä eli tappaa aikaa, pönkittää egoaan tmv.

Intuitioksi sanottu kertoo muuta, mutta koska olen RAKASTUNUT, niin en kykene erottamaan mikä on ns. intuitiota ja mikä ihastuneen ihmisen toiveajattelua, eli en luota mihinkään vainuihini ollenkaan.

Suosittelen, että peloistasi huolimatta otat riskin.

Helppo suositella kun ei tiedä miten nolo olen ollut ja kuinka mun on annettu rivien välistä ymmärtää, ettei seurani kiinnosta.:D

Ne "pelot" eivät ole mitenkään epätodennäköisiä ja "riskin" ottaminenkin sinänsä jo nähty, kun olen ottanut jo pari kertaa menneisyydessä sen riskin ja molemmilla kerroilla päätynyt huomaamaan vain ja ainoastaan sen, ettei seurani kiinnosta ko. henkilöä ja viettää elämänsä tunteja ja päiviä mieluummin kaikkien muiden kanssa.

Joten ei, en helvetissä ota mitään "riskejä" enää, olen jo ollut tarpeeksi tyhmä.

Tää on kyllä hyvä palsta kun tätä kautta aina muistaa tietyt tosiasiat!

Lapsellista väittää että kaikki ihmiset on samanlaisia tai ehkä vaan kertoo minkälaisessa seurassa liikut. 

Itse koitan ainakin päästä lähelle niitä joista olen kiinnostunut. Asiat sitten etenee omalla painollaan kun niille antaa mahdollisuuden, huomaamattaankin. 

Siis millä tavalla samanlaisia?

Eikö se nyt ole aika vakio ihmistyypistä ja persoonasta riippumatta, että jos joku ihminen kiinnostaa/kokee viehättäväksi jne., niin sen kanssa HALUAA VIETTÄÄ AIKAA?

Jos nyt väännän rautalangasta sen hemmon käytöstä:

- ei halunnut nähdä oma-aloitteisesti/ehdottanut näkemistä ikinä sen jälkeen kun oli luonut jonkinlaisen yhteyden minuun

- paitsi kerran lauantai-iltana klo 23 (haisee kännipanetukselle)

- ei vastannut yhtäkkiä viesteihini

- sen sijaan kirjoitteli avoimesti hempeitä muista naisista Facebookiin

- ilmeisesti olikin kokoajan "jonkinlaisessa suhteessa" jonkun toisen kanssa (näin itse sanoi)

Joo ei. Ei helvetissä ei.

Nyt tuli vaan sellanen, että mitä ihmettä ikinä edes mietin koko ihmistä.:D

Toihan on aivan selvä tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu kun me ei tulla koskaan enää olemaan missään tekemisissä?

Ja se oli sinun valintasi. Mokasit, koska nyt et koskaan pääse tutustumaan minuun.

Olen kyllä kävellyt ohitsesi pari kertaa, muttet ole huomannut. Rööki suussa ja puhelinta tuijottanut.

Aluksi se tuntui ylitsepääsemättömältä, koska ollaan jaettu paljon ja pintaa syvemmältä. Mutta sitten havahduin ajatukseen, että kaikki me luomme itse sisimmässä merkityksen tunteemme. En enää etsi merkityksen tunnetta huulistasi, jotka kieltämättä olivat taivaalliset. Tuli tunne, että haluatkin olla näkymätön minulle. Tunne, että tiemme erkanee nyt todella viimeisen kerran. Ehkä sinut olen huomannutkin, mutta antanut sinun kulkea ohitseni kuin en olisi tietoinen asiasta. Virrata vapaasti ilman kahleitani.

Enkä varmasti muka tunnekaan koko ihmistä, jos törmään siihen jossain.

Hyi hitto se on oksettava egoisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tulee se tunne ettei mun koti oo täällä niin missä viettää aikansa?

Minunkaan koti ei oo missään

Miten niin?

Heidi Hki me kaikki sun ihailijatkin ollaan Helsingistä. Eikä Heidit oo ollenkaan ärsyttäviä!

Ehkä mua vaan siks ällöttää sen tyypin käytös niin paljon, koska mä oon AINA tunnistanut sellaset jo kaukaa enkä ole ikinä aiemmin joutunut sellaisen kynsiin.

Niin nyt on sitten maailman typerin ja hyväksikäytetyin olo enkä tunnu pääsevän yli siitä sitten millään, siis koko ajatuksesta, että mulle on käynyt noin.

Että kaikista ihmisistä MINÄ olin se typerys joka ei nähnyt mitään ja uskoi hyvään ihmisen kohdalla joka ei ollut sitä (minulle siis, varmaan se muille onkin ihan ok ja vaikuttaa olevan).

Kun yleensä olen tosiaan nähnyt ja pelastellut muita vastaavien kynsistä, mutta näköjään vielä aikuisenakin voi olla vaan loputtoman TYHMÄ.