Miksi muuten miehet hemmottelevat vaimojaan äitienpäivänä?
Minun mieheni on tehnyt selväksi ettei aio millään tavalla huomioida minua, hänen neljän lapsensa äitiä äitienpäivinä koska en ole hänen äitinsä.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole lapsia, mutta olen miettinyt, että entä jos olisi. Pitäisikö minun nykytyyliin viedä kukkia äidilleni vai sen sijaan lasteni äidille? Varmaan diplomaattisena luonteena huomioisin molempia, mutta silti tämä asia minua periaatteessa ihmetyttää.
Molemmille tietysti, ja lisäksi isoäideille jos heitä on elossa.
En minulle totta puhuen tullut mieleenkään soitella mummoilleni äitienpäivänä. Minusta se oli isäni ja äitini hommia. Monikohan mies soittelee?
Siitä kiitollisuudesta että heidän ei ole tarvinnut olla raskaana, synnyttää, imettää, hoitaa vauvaa juuri ollenkaan, heräillä yöllä ym. Kyllä minäkin tekisin vaikka 20 lasta jos mun ei niitä tarvis synnyttää ja hoitaa.
Synnyttäminen on kuitenkin hengenvaarallinen riski, jopa Suomessa. Se on iso uhraus tehdä miehelle jälkeläisiä.
Helpoin olisi sellainen en juhli -kyltti. Lasten takia tietenkin pitää äitienpäivä juhlia. Eri asia jos lähdetään yhdessä jonnekin tekemään jotain kivaa, se on tietenkin mukavaa.
En ole oikein ymmärtänyt, miksi lapset opetettaisiin olemaan kiitollisia vanhemmilleen. On vanhempien oma valinta tehdä lapsia, eivätkä lapset ole sitä pyytäneet.
Sen sijaan minulle isälle lapset ja heidän äitinsä ovat juhlan aihe. En opeta lapsia muistamaan äitiä vaan otan heidät mukaan, kun itse muistan tätä.
Vierailija kirjoitti:
Äitiys siis merkitsee ketjun naisille vain lahjojen saamista? Eikä edes hävetä?
Ja miehille isyys tarkoittaa varpajaisia ( ryyppäjäisiä), isyyslomaa ( reissua kavereitten kanssa mökille ryyppäämään)...
Mutta äidit! Ne ne kehtaa luulla että joku niitä äitienpäivänä muistaisi pyh ja vielä lahjaa kehtaa luulla saavansa pyh. Nuo maailman turhimmat ihmiset. Vai miten se olikaan....
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että meillä lapset eivät ole niin isoja, että pystyisivät itse järjestämään äitienpäivän juhlallisuuksia.
Siksi, että lapset ovat niin isoja, ettei mitään tarhassa ja koulussa tehtyjä kortteja tule. Jos ukkobei muista, äiti jää tyystin vaille huomionosoituksia.
Mies on tarjonnut shamppanjaa tai jotain hyvää viiniä.
Joskus on käyty ulkona syömässä.
Kerran leipoi minulle itse täytekakun.
Miten milloinkin. Ei ole jokavuotista kaavaa.
Aika pieni hinta keittää kahvit ja hommata kakku sekä kukka, siitä että nainen pilannut kroppansa miehen nautinnon vuoksi. Mies on saanut lapset pelkällä naatiskelulla, ja nainen kärsii pitkään ellei lopun elämänsä!
Miesten sietäisi korvata tuo uhraus ja tuska tuntuvasti, mutta joillekkin se kukka ja kahvikin tuntuu olevan liikaa.
Tosin on myös miehiä, jotka palkitsevat naistaan, lastensa äitiä. Mutta harvassa ne miehet ovat.
Kaikilla meillä on äiti. Äitiys on yhtäältä lähes jokaisen naisen osa ja toisaalta kuitenkin jotakin erityistä. Äitienpäivä on koko perheen juhla, jossa kiitetään äitiä siitä kaikesta, mitä hän perheen hyväksi tekee. Minusta sen ainaki pitäisi olla koko perhettä kokoava ja koskeva juhla, jossa huomioidaan kaikki äidit, joita lähipiiriin kuuluu, olivat he sitten omia äitejä, lasten äitejä tai isoäitejä. Eikä ole ollenkaan älytöntä muistaa myös anoppia äitienpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran voi pienten lasten isältä odottaa, että auttaa niiden pirpanoiden kortit perille asti aamulla. Muuta ei voi mieheltä odottaa. Sitten joku sukulounas tms. on erikseen, jos sellaisia perinteitä on.
Niin se äitienpäiväsukulounas jossa ne äidit laittaa ja passaa ja miehet istuu lasten kanssa valmiissa pöydässä.
Kysyin mieheltä tätä, vastaus:
Siksi koska olen synnyttänyt hänelle 4 rakasta lasta.
Että hän arvostaa ja rakastaa minua myös sen takia todella paljon.
Tosin mieheni näyttää nuo samat asiat ihan arjessakin: tekee viikonloppuisin aaamiaisen valmiiksi samoin iltapalan, tekee kotitöitä, hoitaa tasapuolisesti lasten asioita kouluun, lääkärit etc.
Muistaa synttärit, hääpäivät jopa kihlapäivän.
Kyllä, rakastan miestäni ja arvostan häntä kaikesta mitä tekee perheen eteen.
Taas on palstan äidit pahimpia marttyyreita sitten jeesuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran voi pienten lasten isältä odottaa, että auttaa niiden pirpanoiden kortit perille asti aamulla. Muuta ei voi mieheltä odottaa. Sitten joku sukulounas tms. on erikseen, jos sellaisia perinteitä on.
Niin se äitienpäiväsukulounas jossa ne äidit laittaa ja passaa ja miehet istuu lasten kanssa valmiissa pöydässä.
Montako vuotta olet jo jankannut tätä "miehet istuu ja naiset passaa"-juttuasi eri muodoissaan palstalla?
Olen edelleen aivan onnesta ymmyrkäisenä lapsisitani, jokai-ikisestä neljästä, vaikka jo teinejä ja aikuisia ovatkin. Lasten läsnäolo riittää minulle todellakin äitienpäivänä. Ja on kiva muistella menneitä.
Miehen negatiivinen asenne minun juhla- ja merkkipäiviin kyllä kieltämättä vuosi vuodelta nakertaa minua. Myös se kun kuulee ja näkee muiden äitien miehiltään saamat huomiot.