Äiti, tuntuisiko sinusta pahalta, jos lapsesi tekisi kortin myös äitipuolelle?
Olisitko mustasukkainen, vai olisiko se sinusta ihanaa, että lapsella on yksi tärkeä aikuinen elämässään lisää?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Minusta se olisi OK. Itse asiassa on hienoa, että lapsella on niin hyvät välit, että tekee kortin ja muistaa. Eihän sen ole pakko olla mikään "äiti"-kortti, mutta vaikka Kakkos-mamma Niinan-päivä -kortti.
Meillä on hyvät välit kaikkien kesken. On hyvä, että lapsella on paljon läheisiä aikuisia.
Tää on just niinkuin meillä! Mennään yhdessä äitienpäiväkahville koko porukka: tyttö, minä, exä ja hänen uusi avovaimo. Kivaa on, leivos ja kupliva maistuu.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tosi omituista ajattelua, että äitipuolelle ei voisi tehdä äitienpäiväkorttia, tai että äitipuoli ei voisi juhlia äitienpäivää. Jos se tuntuu hyvältä ja luontevalta niin miksi ei? Häiritseekö/loukkaako se äitejä jos äitipuoltakin juhlitaan? Miten ja miksi se loukkaa? Ja eikö se nyt ole itsestään selvää että millekään kus*pää äitipuolelle ei korttia tehdä? Koittakaa muistaa että niitä mukaviakin äitipuolia on olemassa, vaikka omat kokemukset olisivatkin päinvastaisia.
Näinpä. Ja onhan äitipuoli -suhteen lisäksi muunkinlaisia läheisiä hoivasuhteita. Juurikin tuo yllämainittu mummi-tyyppinen varamummi-suhde (vaikkei ole virallinen mummi) tai vaikkapa sijaisäiti tai adoptioäiti. Äitiys voisi olla myös jonkinlainen yhteiskunnallinen kokemus - joku joka huolehtii vähäosaisista tai muista kansalaisista. Minusta äitiys pitäisi nähdä laajemmin.
Äiti = hoivaaja.
Ei, jos äitipuoli olisi ollut pitkään lapsen elämässä, olisi äidillisesti huolehtiva ja lapsi pitäisi hänestä.
En ole mustasukkaista sorttia, valitettavasti oma kokemus äitipuolista on se, että ovat mustasukkaisia miehestä hänen lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se olisi OK. Itse asiassa on hienoa, että lapsella on niin hyvät välit, että tekee kortin ja muistaa. Eihän sen ole pakko olla mikään "äiti"-kortti, mutta vaikka Kakkos-mamma Niinan-päivä -kortti.
Meillä on hyvät välit kaikkien kesken. On hyvä, että lapsella on paljon läheisiä aikuisia.
Tää on just niinkuin meillä! Mennään yhdessä äitienpäiväkahville koko porukka: tyttö, minä, exä ja hänen uusi avovaimo. Kivaa on, leivos ja kupliva maistuu.
Ihanaa että teillä toimitaan noin :) Lapsi näkee todella hyvää esimerkkiä, kun kaikki tärkeät ihmiset koolla. Äiti, isä, ja isän kumppani kaikki sulassa sovussa.
t.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tosi omituista ajattelua, että äitipuolelle ei voisi tehdä äitienpäiväkorttia, tai että äitipuoli ei voisi juhlia äitienpäivää. Jos se tuntuu hyvältä ja luontevalta niin miksi ei? Häiritseekö/loukkaako se äitejä jos äitipuoltakin juhlitaan? Miten ja miksi se loukkaa? Ja eikö se nyt ole itsestään selvää että millekään kus*pää äitipuolelle ei korttia tehdä? Koittakaa muistaa että niitä mukaviakin äitipuolia on olemassa, vaikka omat kokemukset olisivatkin päinvastaisia.
Näinpä. Ja onhan äitipuoli -suhteen lisäksi muunkinlaisia läheisiä hoivasuhteita. Juurikin tuo yllämainittu mummi-tyyppinen varamummi-suhde (vaikkei ole virallinen mummi) tai vaikkapa sijaisäiti tai adoptioäiti. Äitiys voisi olla myös jonkinlainen yhteiskunnallinen kokemus - joku joka huolehtii vähäosaisista tai muista kansalaisista. Minusta äitiys pitäisi nähdä laajemmin.
Äiti = hoivaaja.
Meidän lapsilla oli ns. varamummina appeni iäkäs lapseton sukulaisnainen. Hän oli ekstrana "oikeiden" mummujen lisäksi ja oli onnessaan siitä. Tykkäsi lapsista kovasti ja itku silmässä kerran kertoi, miten hänellekin on nyt vanhoilla päivillään suotu melkein-omia lapsenlapsia. Muistimme korteilla ja kävimme kylässä ja teinit kävivät katsomassa sitten myöhemmin hoitokodissakin. Vielä on Irjan kuva pöydällämme, vaikka lähti v. 2014.
Olen iloinen. Äitienpäiväkortin teko on merkki siitä, että lapsi pitää äitipuolestaan ja kokee tämän tärkeäksi ihmiseksi. Lapsen ja äitipuolensa hyvät välit ei ole multa pois mitenkään. Tiedä vaikuttaako tähän se, että me erottiin miehen kanssa ihan sopuisasti ilman ylimääräistä draamaa.
On todella OK ja suotavaa, että tekee kortin myös "toiselle".
Lapsi on tuntenut kyseisen henkilön 2kk ikäisestä saakka ja asuu puolet ajasta hänen/heidän kodissaan, kutsuu myös häntä välillä äidiksi tilanteesta riippuen.
Äitienpäivää vietetään yhdessä koko perhe, eli minä ja "äitipuoli" istumme saman pöydän ääressä ystävinä ja kasvatuskumppaneina.
Täältä "äitipuolen" sohvalta itseasiassa tätä viestiäkin kirjoitan.:D
Vierailija kirjoitti:
On todella OK ja suotavaa, että tekee kortin myös "toiselle".
Lapsi on tuntenut kyseisen henkilön 2kk ikäisestä saakka ja asuu puolet ajasta hänen/heidän kodissaan, kutsuu myös häntä välillä äidiksi tilanteesta riippuen.
Äitienpäivää vietetään yhdessä koko perhe, eli minä ja "äitipuoli" istumme saman pöydän ääressä ystävinä ja kasvatuskumppaneina.Täältä "äitipuolen" sohvalta itseasiassa tätä viestiäkin kirjoitan.:D
:-D Äitipuolista tehdään aina saduista alkaen ilkeitä, mutta ei se aina niin ole. Minäkin olen mieheni uuden kanssa ihan jopa lähiystävä (apua!). Käydään yhdessä kaupungilla shoppailemassa ja matkustellaankin. Ollaan melko samanlaisia ihmisiä ja joskus ollaan juteltu miehestäkin. Jännä, kun on yhteinen mies jota puidaan toisaalta eri- ja toisaalta samalta kannalta. Ollaan naurettukin, että ihan sama missä mies on, onneks me löydettiin toisemme!
Ja ihan hyvin minusta voi lapsi laittaa kortit molemmille elämänsä hoitajille, mikäli jaksaa askarrella.
Minusta sana äitipuoli on tökerö. Opetin jo pienestä mieheni lapsille, etten ole äitipuoli vaan kutsuvat etunimellä ja isän vaimo.
Äitienpäivä korttia en odota, koska en yritä olla heidän äitinsä. Syntymäpäiväkortit saan ja he saavat meiltä.
En tiedä onko hyvä vai huono systeemi, mutta meille koko poppoolle sopiva.
Meillä lapsi teki äitienpäiväkortteja kaikille, ettei haittaisi äitipuolenkaan kortti. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se olisi OK. Itse asiassa on hienoa, että lapsella on niin hyvät välit, että tekee kortin ja muistaa. Eihän sen ole pakko olla mikään "äiti"-kortti, mutta vaikka Kakkos-mamma Niinan-päivä -kortti.
Meillä on hyvät välit kaikkien kesken. On hyvä, että lapsella on paljon läheisiä aikuisia.
Tää on just niinkuin meillä! Mennään yhdessä äitienpäiväkahville koko porukka: tyttö, minä, exä ja hänen uusi avovaimo. Kivaa on, leivos ja kupliva maistuu.
Ihanaa että teillä toimitaan noin :) Lapsi näkee todella hyvää esimerkkiä, kun kaikki tärkeät ihmiset koolla. Äiti, isä, ja isän kumppani kaikki sulassa sovussa.
t.ap
Näin me sen toivoimmekin menevän. Vaikka aviosuhteemme ei toiminut, niin sen ei silti tarvinnut hajota maailmojen sotaan. Olemme hyvissä väleissä kaikkien kanssa. Mieheni vitsaileekin, että hän on kuin haaremin isäntä, kun on kaksi vaimoa kahvipöydässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se olisi OK. Itse asiassa on hienoa, että lapsella on niin hyvät välit, että tekee kortin ja muistaa. Eihän sen ole pakko olla mikään "äiti"-kortti, mutta vaikka Kakkos-mamma Niinan-päivä -kortti.
Meillä on hyvät välit kaikkien kesken. On hyvä, että lapsella on paljon läheisiä aikuisia.
Tää on just niinkuin meillä! Mennään yhdessä äitienpäiväkahville koko porukka: tyttö, minä, exä ja hänen uusi avovaimo. Kivaa on, leivos ja kupliva maistuu.
Ihanaa että teillä toimitaan noin :) Lapsi näkee todella hyvää esimerkkiä, kun kaikki tärkeät ihmiset koolla. Äiti, isä, ja isän kumppani kaikki sulassa sovussa.
t.ap
Näin me sen toivoimmekin menevän. Vaikka aviosuhteemme ei toiminut, niin sen ei silti tarvinnut hajota maailmojen sotaan. Olemme hyvissä väleissä kaikkien kanssa. Mieheni vitsaileekin, että hän on kuin haaremin isäntä, kun on kaksi vaimoa kahvipöydässä.
Tätä minä en voi ymmärtää. Jos tulee hyvin toimeen toisen kanssa, niin miksi erota?
Miksiköhänisäpuoli perheessä on "lasten uusi isä".Vanha on siis heitetty sivuun.Saa ehkä tavata lapsiaan jos äidille ja tälle "uudelle"isälle sopii.
Äitipuoli ei sensijaan ole mikään äitihahmo,saatikka "uusi äiti".
Äitä ei voi heittää sivuun,mutta isän voi ja niin pitääkin?!?!
Ei ole kyllä mitenkään ajankohtaista. Kun olemme lapsen isän kanssa edelleen yhdessä.
Mutta silti ihmettelen tätä "äiti"puoli. Musta koko sana on typerä, ja sitä en itsekkään suostunut käyttämään, kun vanhempai aikoinaan erosivat, ja isä otti nuoremman naisen. Ihan hyvin tultiin toimeen, mutta että "äiti"puoli. Hyi olkoon.
Ja toinen asia on, että miksi ihmeessä sille "äiti"puolelle mitään kortteja äitienpäivänä tehdään? Miks eivät lapset askartele sitten ystävänpäivänä korttia isän uudelle puolisolle. Tai sitten vastaavasti äidin uudelle puolisolle.
Hiivattiin koko äitipuoli sana!
Jos kortin tekeminen lähtee lapsista itsestään, se on ihan fine. Äitinä voin pyydettäessä antaa materiaalit ja tarvittaessa askartelussa auttaa. Ideaa en kuitenkaan lapsille anna. (lasten isä on vajaan vuoden asunut tämän äitipuolen kanssa, lapset tapaa joka toinen viikonloppu, jos silloinkaan).
Isäpuolelleen nämä samat lapset ovat täysin omasta aloitteestaan kortin tehneet muutamana vuonna, jos isä ei ole heitä luokseen isäinpäiväksi ottanut. Isälle tarkoitetut askartelut ja lahjat on sitten viime kädessä postitettu.
Jos tulee hyvin toimeen toisen kanssa,miksi erota?
Siinäpä mietittävää.Katsopas,hyvin voi tulla toimeen puolison kanssa kuten veljensä,siskonsa,äitinsä,isänsä jne.
Voi tulla hyvin toimeen kuten lastensa vanhemman kanssa kuuluisikin.Mutta jos ei rakasta kuten miestä tai naista,jos ei tunne mitään seksuaalista halua,etenkin jos toinen tuntee,jos inhoaa toisen kosketusta,jos ei halua viettää siis mitään intiimiä toisen kanssa.En nyt vain tarkoita seksiä,vaan ettei pysty keskustelemaan mistään,ei yhtesiä harrastuksia,ei mielenkiinnon kohteita,niin onko pakko silloin vain jatkaa.
Hyvin voi tulla toimeen,ja pitäisikin tulla jos on lapsia...mutta mutta.
Tyhjä elämä on eriasia kuin "tulla toimeen".
Itse elän neljättätoista vuotta miehen kanssa,jonka kosketustakin inhoan.Alussa olimme rakastuneita,mutta ajoittainen viikkoja kestävä alkoholinkäyttö ja jatkuva katkeruus ja haukunta silloin minua kohtaan on hukuttanut tunteet.
Ei ole lapsia,meillä kummallakin on tytär ja lapsenlapsia.Olemme mummo-ja pappapuolia,tärkeitä sellaisia,kaikille lapsille.
Avokkini on selvänä ollessaan ihana pappa.
Koskaan ei ole väkivaltainen minulle sen koommin kuin muitakaan kohtaan,mutta olen niin tympääntynyt tähän "hoiva"suhteeseen.
Tämä voi olla sitä "tulla toimeen"-tasoa.Mekin tulemme normaalisti toimeen kun hän on selvin päin,n.2,5 viikkoa/kuukausi.
Ehkä tääntyyppiset tajuaa erota.
Olen vissiin liian vanha tekemään enää ratkaisua,pelkään kait hänen takiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se olisi OK. Itse asiassa on hienoa, että lapsella on niin hyvät välit, että tekee kortin ja muistaa. Eihän sen ole pakko olla mikään "äiti"-kortti, mutta vaikka Kakkos-mamma Niinan-päivä -kortti.
Meillä on hyvät välit kaikkien kesken. On hyvä, että lapsella on paljon läheisiä aikuisia.
Tää on just niinkuin meillä! Mennään yhdessä äitienpäiväkahville koko porukka: tyttö, minä, exä ja hänen uusi avovaimo. Kivaa on, leivos ja kupliva maistuu.
Ihanaa että teillä toimitaan noin :) Lapsi näkee todella hyvää esimerkkiä, kun kaikki tärkeät ihmiset koolla. Äiti, isä, ja isän kumppani kaikki sulassa sovussa.
t.ap
Näin me sen toivoimmekin menevän. Vaikka aviosuhteemme ei toiminut, niin sen ei silti tarvinnut hajota maailmojen sotaan. Olemme hyvissä väleissä kaikkien kanssa. Mieheni vitsaileekin, että hän on kuin haaremin isäntä, kun on kaksi vaimoa kahvipöydässä.
Tätä minä en voi ymmärtää. Jos tulee hyvin toimeen toisen kanssa, niin miksi erota?
No voihan sitä aikuiset ihmiset tulla hyvin toimeen keskenään. Meillä vain parisuhde ei toiminut: en saanut tarpeeksi seksiä, en kokenut miestäni enää muuna kuin kaverina. Ja minulle ihan ok jos hän on tahollaan tyytyväinen, niin minäkin. Ja kun on löytänyt vieläpä mukavan elämänkumppanin itselleen, niin mikäs siinä.
Näin äitipuolena tuntuisi tosi kivalta saada kortti. Enkä sen johdosta tosiaankaan kuvittelisi ottavani jonkin äidin aseman. Se olisi vain mukava huomionosoitus siitä mitä teen lasten eteen. Leikitän ja ruokin heitä, usein teen enemmäm kuin isänsä. En saa kuitenkaa lapsilta mitään sellaista huomiointia, mitä vanhemmat saavat. Lapset eivät halaa koskaan (eivät oma-aloitteisesti tai muutenkaan), eivät kerro asioitaan minulle jne. Alkaa pikkuhiljaa tuntua tosi epäkiitolliselta tämä asemani. Olen miettinyt huonoimpina hetkinä, että ehkä jätän lapset vain isänsä vastuulle kun ei seurani tai huolenpitoni kelpaa :( Jos olisin tiennyt miten kylmästi miehen lapset minuun suhtautuvat, olisin jo suhteen alkumetreillä jättänyt tutustumatta lapsiin ja pitänyt suhteemme täysin erillisenä. Mutta aion jatkossakin panostaa suhteeseen lasten kanssa, jos vaikka saavat sisarpuolen joskus minun ja mieheni toimesta, haluaisin että sisaruksilla olisi läheiset välit.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu. Jos äitipuoli on ollut lapsen elämässä vauvasta asti joka toinen viikko, niin asia ok.
Jos ei, niin outoaham se olisi. Sama kuin tekisi naapurin tädille äitienpäiväkortin.
T. Äiti ja äitipuoli itsekin
Jos se on sama asia kuin naapurille tekisi niin naapuri varmaan sietää ja jaksaa yhtä paljon äitipuoli esim asperger -lapsipuolta... Jospa pääsisiskin yhtä helpolla kuin naapuri.
Oikeasti, en kaipaa kortteja lapsipuolilta, mutta minusta se on TÄYSIN lapsen oma asia kenelle kortin tekee tai ei tee. Tekee kenelle haluaa.
Pointti onkin, että se ei tunnu luontevalta. Minusta ei olisi luontevaa, että lapseni antaisi kortin äitipuolellensa, eikä se, että minä äitipuolena saisin kortin. Joululahjat summuut ovat luontevia, mutta ei äitienpäiväkortti.
Ei se loukkaa mitenkään, vaan tilanne on samaa sarjaa sen kanssa, että mennään kihloihin vaikka ei luvata avioliittoa - pidetään rippijuhlat ilman kofirmaatiota - annetaan äitienpäiväkortti ei-äidille.